Minä, kirjallisuuden suomentaja

 

Aloitin kirjallisuuden suomentajanurani varhaisteininä vuoden 1977. Toimittajaäitini Riitta Mäkelä oli värvätty suomentamaan lehtiyhtiönsä julkaisemia Punasulka-sarjakuva-albumeita ja hän delegoi tehtävän edelleen, epävirallisesti, jälkeläiselleen.

1980-luvun lopulla suomensin joitakin tekniikan filosofiaan liittyviä artikkeleita valitettavan lyhytaikaiseksi jääneeseen Tekniikan puntari -lehteen, mutta varsinainen paluu alalle tapahtui vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Like haeskeli musiikkia ja musiikkitekniikkaa tuntevaa suomentajaa Christopher Sandfordin Kurt Cobain -elämäkerralle ja tuli soittaneeksi tutulle tyypille, jolla oli muutama firman osake, joka kirjoitti Rumbaan (ja haastatteli lehteen kaikenlaisia ulkomaaneläviä) ja joka oli joskus ilmaissut kiinnostusta käännöstöitä kohtaan. Kyseisellä tyypillä, minulla, ei ollut siihen aikaan kovinkaan paljoa mielekästä palkkatyötä, joten hän suostui hankkeeseen itsekään tajuamatta, miten työlästä puuhaa kirjallisuuden suomentaminen on. Hyppäsin kylmiltäni syvään päähän, harjoittelemaan julkisesti. Ilmestyttyään Kurt Cobain sai paljonkin kritiikkiä suomennostyön laadusta, ja aivan aiheellisesti. Seuraava suomennostyö, Philip K. Dickin klassikkoromaani On aika sijoiltaan, oli jo huomattavasti laadukkaampaa jälkeä. Useamman vuoden työssäoppimisen – ja kustannustoimittajien korvaamattoman arvokkaiden kommenttien – jälkeen katsoin itseni niin ammattimaiseksi kirjallisuuden suomentajaksi, että uskaltauduin hakemaan Suomen Kääntäjien ja Tulkkien liiton Kirjallisuudenkääntäjien jaoston jäsenyyttä. Sittemmin olen ollut mukana perustamassa Kääntäjien ammattiosastoa KAOSia ja kehittänyt osaamistani useilla kursseilla ja osallistumalla Laukaan kääntäjäpäiville.

Musiikki ja musiikkitekniikka ovat yksi vahvuuksiani suomentajana. Tästä syystä tietokirjasuomennoksissani on melkoinen joukko muusikkoelämäkertoja ja muuta musiikkiin liittyvää kirjallisuutta. Entisenä fysiikan ja tähtitieteen opiskelijana minulla on ollut tilaisuus päästä suomentamaan myös näiden alojen kirjallisuutta: etenkin Fred Adamsin Elämää multiversumissa -teoksen käännös on saanut kehuja itse kielen lisäksi myös kvanttifysiikan käsitteistön hallinnasta ja ymmärtämisestä. Seuraan jo omienkin kirjojeni tausta-aineistoksi säännöllisesti useita laaja-alaisia ulko- ja kotimaisia tiedelehtiä. Muita vahvoja tietämysalueitani ovat muun muassa paleontologia, historia – etenkin Kiinan historia – sekä purjelaiva-ajan merenkulku. Silti jokainen käännöshanke on erinomainen tilaisuus oppia lisää, uusiltakin aloilta. Se on suomentajan työn ehdottoman hyviä puolia.

Kaunokirjallisuuden suomennostöissä olen tehnyt paljon tieteiskirjallisuuteen ja yleisemmin spekulaviiviseen fiktioon laskettavaa kirjallisuutta: Philip K. Dick, Sean Stewart, China Miéville... Nick Hornby, Jonathan Tropper ja Chuck Palahniuk ovat esimerkkejä suomentamastani realistisemmasta kirjallisuudesta. Kenzo Kitakawan Tokion tuhkaa on ainoa toistaiseksi suomentamani rikosromaani, ellei China Miévillen moniulotteista Toiset-romaania lasketa rikoskirjallisuuteen. Romaanien lisäksi olen suomentanut useita novelleja eri lehtiin.

 

Luettelo kaunokirjallisista suomennoksistani

 

Luettelo tietokirjasuomennoksistani

© 2018–2021 J. Pekka Mäkelä