Helsingin toisen Kirjakroolin alkuun on noin vuorokausi. Tiedossa on jälleen kerran monipuolinen katsaus kirjallisuuden laidasta toiseen, kun liuta loistavia tyyppejä lukee tekstejään baareissa, taidegalleriassa, kahviloissa, kirjastossa ja – Rakennusviraston yleisöpalveluaulassa:
Rakennusviraston asiakaspalvelupiste
(Pohjoinen Makasiinikatu 9)– – – SPEKULATIIVISTA FIKTIOTA – – –
Klo 16.30 – Esa Mäkinen
Klo 16.50 – J. Pekka Mäkelä
Klo 17.10 – Johanna Vainikainen
Klo 17.30 – Tanya Tynjälä *en español & in English
Klo 17.50 – Anu Holopainen
Klo 18.10 – Juha Jyrkäs
Hunan ei ole vielä siinä vaiheessa että pystyisin antamaan siitä maistiaisia – ensi vuoden Kirjakroolin aikaan tilanne on aivan toinen. Tällä kertaa joudutte kuuntelemaan ennenkin kuultuja tekstejä, mutta sentään säestyssoitin kirjailijan ja pedaalilaudan välissä on ihan uusi, toissapäivänä valmistunut.
Röyhkeän näköinen soitin kyllä. Onko rungon muotoon ihan tietoisesti haettu inspiraatiota PRS Santanasta, kun tulee niin vahvasti mieleen? Joka tapauksessa hieno!
Lörö, kiitoksia kehuista!
PRS ei ollut suoranaisesti mielessä, vaan disainin taustalla olivat aikaisemmin rakentamani kaksitoistakielinen kitara ja nauhaton basso – sekä se, että hankkimani pähkinäpuulankku- ja kansiaihioiden mitat eivät antaneet myöten kasvattaa yläsarvea yhtä pitkäksi. Tällä kertaa korvasin reunalistat jyrsimällä reunaan syvennysuran, joka minun silmiini tuo mieleen lähinnä 1960-luvun jotkut halpakitarat – kuten jotkut Airline-mallit – mutta joka tosiaan voi tuoda mieleen myös PRS:n ja Gibsonin harrastamat kuperaksi muotoillut kannet.
Oho, olipas perusteellinen vastaus. 8)
Joo, aika samannäköisiin ratkaisuihin voi näköjään päätyä useaa reittiä. Näitä soitinrakennusjuttuja on ilo lukea, kiitos.
Mukava kuulla että niistä on iloa, Lörö.