Kuten varmaan olen riittämiin kertonut, kunnallisvaaleissa itse valtuuston ulkopuolelle jääminen ei tarkoita sitä että mahdollisuudet vaikuttaa kotikaupungin asioihin jäisivät olemattomiksi. Todellinen työ nimittäin tehdään lauta- ja johtokunnissa, joiden väen valintoihin vaalitulos vaikuttaa. Kuulin itse tänään, että minusta tulee Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varsinainen jäsen (vihreillä on myös varapuheenjohtajuus). Mainio laitos, jonka kehittämiseen osallistun hyvin mielelläni.
* * *
Rosebud-kirjakaupan pikkujoulutilaisuus sujui rennon leppoisasti. Väkeä olisi voinut olla vähän enemmänkin, toisaalta pieni myymälätila olisi mennyt helposti tukkoon ja ahdistavaksi. Iia teki hyviä kysymyksiä John Lennonista, illan muut vieraat puhuivat kiinnostavia ja nyt meillä on Fingerpori-albumissa Pentti Jarlan Paavi-originaalipiirros. Lälläslää!
* * *
Näinä päivinä postilaatikkoon tai (joihinkin) lehtipisteisiin putoaa uusi Kirjailija-lehti, jonka lukemistoliitteeseen käänsin kolme Ursula Le Guinin lyhyttä novellia. Tein seuraksi pienen kirjailijaesittelyn, jossa törmäsin, yllättäen, tositarinaan jonka olin lukenut teini-iän arkeologiainnostukseni aikoihin C. W. Ceramin kirjasta Ensimmäinen amerikkalainen.
Aioin ensin kirjoittaa Ishin tarinasta vähän laajemman version tänne blogiin, mutta loppujen lopuksi se päätyikin Risingshadow’n joulukalenterin luukuksi numero 14.
Ishin tarina – ja eräs samoihin aikoihin 70-luvulla lehdistä lukemani toinen, tuoreempi tositarina – sai myöskin kehittelemään uutta, omaa pientä tarinanpoikasta… mutta siitä lisää sitten kun ideasta on tullut jotakin konkreettista. Esimerkiksi painomusteentahraista paperia.
