Kävin eilen viemässä Muurahaispuun käsikirjoituksen kustantamoon. Sama käsikirjoitusversio matkasi myös ateljeekriitikoitteni ihmeteltäväksi ja kommentoitavaksi.
Olen tietysti itse vähintäänkin jäävi arvioimaan omaa tekstiäni – muutenhan ateljeekriitikoita ja kustannustoimittajia ei tarvittaisi – mutta silti olen tällä hetkellä tekstiini kohtuullisen tyytyväinen. Minusta tämä pieni maagisrealistisia aineksia sisältävä arkinen tarina, jossa ”ei oikeastaan tapahdu paljon mitään” (kuten olen puolileikilläni muutaman kerran todennut), toimii ihan hyvin.
Ei silti etteikö siinä hiomista vielä olisi. Tarvitsen joka tapauksessa taukoa pystyäkseni lukemaan omaa tekstiä edes hieman uudella silmällä.
Eilinen päivä vaihtoi ammatillista rooliani muutenkin, sillä kävin samalla kantakaupunkireissulla allekirjoittamassa kaksi käännössopimusta. Nyt olen hyvin työllistetty ja jopa kiireinen suomentaja alkuvuoteen asti. Työllisyyden varmistunen sitä pidemmälle ajalle on perin harvinaista herkkua näissä hommissa.
