Jostakin on aloitettava

Kesän kulttuuritapauksia on ollut Ursula K. Le Guinin Rocannonin maailman julkaiseminen suomeksi (Jyrki Iivosen käännöksenä ja Avaimen kustantamana). Kyseessähän on mestarin esikoisteos vuodelta 1966, ns. hainilaisen syklin (Pimeyden vasen käsi, Osattomien planeetta, Maailma vihreä metsä, Kahdesti haarautuva puu,…) ensimmäinen teos. Le Guin ehti julkaista pari muutakin kirjaa – muun muassa Maameren tarinoiden ensimmäisen osan – ennen kuin vuonna 1969 julkaistu Pimeyden vasen käsi muodostui läpimurroksi.

Nyt, Rocannonin luettuani, en välttämättä ihmettele lainkaan, ettei pankki räjähtänyt esikoisen myötä. Kirja esittelee Le Guinin hainilaismaailman peruskäsitteitä maailmojen liitosta (myöhemmin ”ekumeeni”) aina valoa nopeampaan ansiibeli-kommunikaatiolaitteeseen asti. Vain 180-sivuinen kirja alkaa kauniisti vanhahtavalla legendalla kadotetun korun takaisin saamisesta – tähtien välisen matkailun hitauden aiheuttamine lisäongelmineen – mutta itse kertomuksessa Le Guinin ainutlaatuisuus on vielä ns. idullaan.

Vaikka Rocannon kuuluukin Le Guinin tieteiskirjallisuuteen ehdottomasti liittyvään hainilaissykliin ja vaikka perusastelma onkin scifiä – kirja sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen, käytössä on oman aikansa modernia tekniikkaa jnpp. – itse tarina on kuitenkin jokseenkin puhdasta, ja hetkittäin vähän kulunuttakin fantasiakuvastoa. Liiton tutkija Rocannon on päätynyt jonkinlaista pronssikautta elävälle planeetalle, hän joutuu paikallisten toveriensa kanssa lähtemään kohti kaukaista mannerta – jalan ja ratsain, vaikka ratsut ovatkin siivekkäitä – ja kohtaamaan matkalla planeetan merkillisiä olentoja ja vaaroja. Kiistoja setvitään miekoin ja jousin. Rocannon on myös paljon selkeämmin perinteinen seikkailukertomus kuin hainilaissarjan myöhemmät, mietteliäät ja vahvasti Le Guinin sosiaaliantropologin taustaa hyödyntävät helmet.

Iivosen käännös on enimmäkseen sujuvaa, joskin tässäkin minua kiusaa muutama lempiriesani, esimerkiksi englanninkielen ”race”-sanan suomentaminen kovin yksioikoisesti ”roduksi” silloinkin kun ”laji” olisi paljon oikeampi käännös.

Le Guinin ja laadukkaan sf-kirjallisuuden ystävän hyllyyn Rocannonin maailma tietysti kuuluu. Jo siksi, jotta kustantajat uskaltautuisivat suomennuttamaan ne loputkin Le Guinin tuotannon helmet.