Törmäsin taannoin pitkästä aikaa tähän lauluun, ja se kuulostaa edelleenkin silmittömän komealta. Keith Richards saa anteeksi yhtä ja toista tämän esityksen ansiosta. ”Make No Mistake” kuultiin hänen esikoissooloalbumillaan Talk Is Cheap. Muistelen lukeneeni tuohon aikaan jostakin musiikkilehdestä, että hän koki löytäneensä itsensä laulajana vasta, kun sessioiden loppuvaiheessa tuli aikaisemman puolihuutamisen sijaan kuiskailleeksi tämän sielukkaan pikku sävelmän.
Jokainen soul-musiikista jotakin tietävä epäilemättä kuulee tämän hyvinkin uskollisena pastissina Al Greenin tyylistä, mihin epäilemättä vaikuttaa Greenin kultakauden tuottajan, viime tammikuussa kuolleen Willie Mitchellin puhallinsovitus. Ja iso kiitos kokonaisuuden toimimisesta kuuluu tietysti Sarah Dashille, johon moni ikätoverini sai ensikosketuksen hänen laulaessaan ”Lady Marmaladea” Nona Hendryxin ja Patti LaBellen kanssa Labelle -yhtyeessä.
En muistanutkaan kuinka komea esitys! Hienoa kun kaivoit esiin!