Opintokirjan siipien havinaa

Huomasin vasta nyt, että Tekno-Kekko oli Mielekkäässä maailmanhistoriassaan kronikoinut oululaisen ortotopologi Aapo Heikkilän loistavaa uraa. Muistuipa mieleeni, että olenpa minäkin päässyt nauttimaan Heikkilän luennoinnista – en tosin Oulussa, vaan arkisesti Porthanian I-salissa.* Heikkilä oli nimittäin 80-90-lukujen taitteessa suosittu vierailuluennoitsija. Sali olikin täynnä, ja luennon jälkeen jouduimme jonottamaan hyvän tovin saadaksemme merkinnän opintokirjoihimme:

Heikkilä piti luennon pukeutuneena valkoiseen laboratoriotakkiin ja teekkarilakkiin, jonka alunperin valkoinen osa ei ollut enää kovin valkoinen. Täytyy myöntää, ettei minulla ollut luennon jälkeen kovinkaan selkeää kuvaa siitä, mitä ortotopologia noin niin kuin pohjimmiltaan on. Mutta muistaakseni tilaisuus oli vallan rattoisa.

Nykyään opintokirjoja ei tietääkseni käytetä, mutta vielä tuohon aikaan opus kelpasi esimerkiksi henkilötodistuksena tenttiä suorittaessa. Käytinkin sitä mainittuun tarkoitukseen pitkälle 90-luvulle asti, ennen kaikkea siksi että halusin nähdä tentinvalvojan ilmeen hänen vilkaistessaan opintokirjassa olevaa, yliopiston kohosinetillä varmennettua kuvaa…

… joka on tietenkin otettu vähän ennen opintokirjan hankkimista, kesällä 1980. Tai jo keväällä, takista ja tyylikkään punaisesta aluspaidasta päätellen?

* jonka nimi kuulemma muuttuu lähitulevaisuudessa… joksikin; mutta ovathan Uuden Ylioppilastalon perinteikkäät ANK:n ja OLL:in salitkin nykyään nimeltään jotakin paljon pateettisempaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Opintokirjan siipien havinaa

  1. Voi kun harmittaa, olen tainnut hukata Tampereen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun opintokirjan. Siihen ei edes korjattu vuonna 1966 että Tampereen yliopisto.

    Liian paljon muuttoja tässä välillä. Sitä paitsi viime aikoina paperisaasteen määrä on mielestäni jopa kasvanut. Ei mikään ihme että laskuja ja todistuksia häviää lehtilaatikkoon.

Kommentointi on suljettu.