Muurahaispuun ensimmäinen versio on nyt valmis. Kun yhdistin kaksikymmentäkolme luvun* mittaista tiedostoa yhteen, sain käsikirjoituksen tämänhetkiseksi pituudeksi 126 liuskaa, kun teksti on 12 pisteen Garamond-kirjasinta ykkösrivivälillä. Se on jonkin verran enemmän kuin vaikkapa Karstan ensimmäisessä versiossa, vaikka tiedoston merkkimäärä onkin samaa luokkaa. Tässä kirjassa taitaa olla enemmän dialogia.
Tämä on jotakuinkin ainoa katkelma, jonka kukaan muu kuin minä tulee näkemään käsikirjoituksen ensimmäisestä versiosta. Ennen ateljeekriitikoille ja kustannustoimittajille luovuttamista on vielä aika paljon laittoa. Luulen, että käsikirjoitus lyhenee hieman. Etenkin alkupuolella on aika paljon päänhenkilön päänsisäistä jaarittelua, jota on perin aiheellista tiivistää.
Maininta Naamattu-päivityksessä tekstin pituudesta ja kirjasinlajista kirvoitti kiinnostavaa keskustelua. En ole ainoa Garamond-fani, mutta muidenkin kirjasimien ystäviä on. Korjauskierroksilla on hyvä välillä muuttaa kirjasinlaji toiseksi, eri virheet erottuvat silloin eri tavalla.
Mutta nyt on iso urakan osa tehty. Alkukuusta arvelin vielä, että kirjoittamiseen menee vielä syyskuun alkuakin. Vauhti kuitenkin kiihtyi melkoisesti loppua kohden. Niin minulla yleensä käy – niin omissa teksteissä kuin käännöksissä – ja toisinaan luotan siihen jopa liikaa. On kuitenkin tullut aika keskittyä hyvin omintunnoin muihin asioihin jonkin aikaa ja palata tuorein silmin ja mielin kirjan tekstin pariin… vaikkapa joskus ensi viikolla.
___
* Kirjaan ei silti ole tarkoitus tulla (tälläkään kertaa) numeroituja lukuja, vaan eräänlainen moderni informaatioaikakauden versio vanhanaikaisista luvunkuvauksista tyyliin ”Neljäskolmatta luku, jossa veli Willibald opettaa Sven-kuninkaalle, mitä sanassa sanotaan.”
