Laitetaanpa kuluneen juhannuksen kunniaksi kunnon maalaismeininkiä. En voi väittää tuntevani Caroline Chocolate Dropsin musiikkia kovinkaan hyvin, mutta se mitä olen kuullut – eli parinvuodentakainen mainio Genuine Negro Jig -albumi – kyllä pistää suuta hymyyn ja jalkaa lyömään tahtia. ”Your Baby Ain’t Sweet Like Minessa” on sopivasti juhannustunnelmaakin… tyhjine ruukkuineen.
.
.
Ja vielä kerta kiellon päälle. ”Hit ’Em Up Stylessä” komppia hoidetaan modernimmalla meiningillä, beatboxaamalla. Tai voihan tietysti olla, että beatboxaaminen on keksitty jo silloin kuin mikrofonikin. Tai gramofonintorvi. Mutta minulle ei vain kerrottu.
.
Joo, kutsuivat sitä jigiksi, me kaukaasialaiset taas bluegrassiksi. Olen kuunnellut tätä laulajaa monet kerrat, enkä yhtään muista enää kuka mahtoi vannoa hänen nimeensä – joku joka tajusi laulamisesta jotain!
Myös termiä ”string band music” kuulee. Bluegrassia ollaan hyvin lähellä, mutta (edelleenkin jossain määrin) rasistisessa musiikkimaailmassa ns. valkoisten tekemälle musiikille varatun termin käyttäminen ns. värillisten perinnemusiikista tuntuu olevan perin vaikeaa.