Vanhat valokuvat on skannattu, arkistoitu, mapitettu. Pois silmistä, pois mielestä, vaikka kuvat ovatkin tarjonneet monta tilaisuutta arvostaa nykyisen elämäni rauhallista onnellisuutta.
Symbolisena voi pitää myöskin parin viime päivän urakkaa, pöytäkoneen kovalevyn formatointia ja koko ohjelmistokatraan uudelleenasennusta. Windows XP:lle sopiva huoltoväli tuntuu olevan noin vuoden mittainen, mikä on melkoista edistystä 98SE:n puolen vuoden formatointiväliin. Ainakin minusta tuntuu, että tuossa ajassa koneeseen kertyy säännöllisestä huoltelusta huolimatta kaikenlaista sälää ja tauhkaa hidastamaan ja aiheuttamaan satunnaista ohjelmien kaatuilua. Osittain kyse on vain ohjelmien päivityksestä, osittain muustakin. Äänenkäsittely tietenkin rassaa systeemiä paljon enemmän kuin kevyempi työ- tai harrastekäyttö. Ja, joka tapauksessa, käytän operaatioon sen vaatimat pari päivää aikaa mieluummin silloin kun minulla on siihen aikaa sen sijaan, että odottaisin koneen rupeavan kaatuilemaan urakalla juuri kaikkein kiireisimpänä aikana. Tässä vaiheessa kirjailijan työtehtäviin kuuluu joka tapauksessa ennen kaikkea miettimistä ja lähdekirjallisuuden lukemista, jota pystyy hyvin tekemään sillä aikaa kun kone asentaa, lataa, säätää ja raksuttaa omia aikojaan.
Kaikki ns. hyötytavata – projektit, tiedostot, tiedostojen varmuuskopiot sun muut – ovat tietenkin eri levyosioilla kuin käyttöjärjestelmä. Niinpä niitä ei tarvitse joka kerta siirrellä paikasta toiseen, vaikka tekeehän siivoaminen hyvää myös niiden osioilla. Kovalevyt ovat kuluvaa ja herkästi tuhoutuvaa tilaa. Säännöllinen huoltaminen auttaa pitämään ne – ja niiden sisältämän tavaran – hengissä ainakin vähän kauemmin.
Nyt on sitten siistimmin toimiva ja – toivon mukaan – vähän luotettavampi kone valmiina Karstan suunnittelu- ja kirjoitusurakkaan. Pohdiskelen vain, pitäisikö etsiä jostakin jonkinlainen kolmiulotteinen CAD-ohjelma kirjassa tarvittavan avaruusaluksen suunnitteluun, vai tyydynkö luonnostelemaan sen vain tylsästi paperille.
