Jostakin syystä viehätyin 1990-luvun puolivälissä Berkeley Breathedin edellisellä vuosikymmenellä piirtämästä Bloom County -strippisarjakuvasta. Sarjaa ja sen jatkoversioita Outland ja Opus on julkaistu melkoisesti albumeina, mutta yleensä pelkkinä valikoimina. Täydelliset julkaisut alkoivat vasta pari vuotta sitten paksuina, sidottuina The Complete Library -albumeina, ja vanhoja strippejä julkaistaan myös netissä. Toistaiseksi olen tullut hankkineeksi vasta ensimmäisen osan, joka kattaa vuodet 1980–82.

Bloom County rakentui teksasilaisessa yliopistolehdessä julkaistun The Academia Waltz -sarjakuvan pohjalle, kun Breathed sai työlleen valtakunnallisen sanomalehtisyndikoinnin. Tekijä on itsekin myöntänyt, että aluksi sarja oli kömpelöhkö mukaelma Garry Trudeaun klassisesta, edelleenkin ilmestyvästä Doonesburysta. Molempia yhdisti myös 1980-luvun oikeistolaisen Amerikan arvoja pilkkaava vasemmistoliberaalius. Vähitellen Bloom County alkoi kuitenkin löytää oman ilmeensä. Oman kertomansa mukaan Breathed ei tiennyt, ettei sarjakuvissa saa esittää eläimiä puhumassa ihmisten kanssa. Hänen sarjakuvassaan niin tapahtui. Ensin ääneen pääsi (Academia Waltzista periytyneen) machojuristi Steve Dallasin Rabies-koira, mutta koko sarja löysi keskushenkilönsä ja suuntansa vasta sitten – toista vuotta ilmestyttyään – kun strippeihin ilmestyi puhuva pingviini. Alkuun kyse oli pelkästä kertakäyttövitsistä – nössömäinen Mike Binkley yritti ilahduttaa isäänsä hankkimalla lemmiksiksi machokoiran, mutta erehtyi eläinlajista – mutta, näiden koottujen strippien kertoman mukaan perin pitkän ajan päästä, pingviini muuttui vakiohahmoksi ja sai nimen Opus.
Opus säilyi kantavana voimina myös Bloom Countyn myöhemmissä jatkoversioissa. Tässä kokoelmassa Breathed kertoo, että siitä suunniteltiin jokunen vuosi sitten myös animaatioelokuvaa, mutta homma kaatui pieneen, kummalliseen seikkaan: elokuvapomot eivät voineet millään hyväksyä animaatiota, jossa eläin puhuisi ihmisten kanssa. Breathed ei suostunut muuttamaan asetelmaa eikä elokuvaväki soveliaisuuskäsityksiään. Se siitä sitten.
Bloom County – The Complete Library volume one: 1980–1982 on hieno paketti ajankuvaa, oivalluksia, ilkeilyä ja lämpöä. Epäilemättä sarjan seuraavatkin volyymit tulee aikaa myöten hankittua.
Tainaron ei ole spekulatiivista fiktiota. Sen tyyli, kerrontatapa ja ajattelu on peräisin ajalta, jolloin ns. realistinen kirjallisuus ei ollut vielä korottanut itseään muista elämän käsittelytapoja ylemmäksi omilla keinotekoisilla ja kyseenalaisilla kriteereillään, se on peräisin ajalta jolloin kaikki kirjallisuus oli yhtä lailla epäilyttävää, vaarallista ja halveksittavaa kuin räminämusiikki 1960-luvulla, videot 1980-luvulla tai tietokonepelit 2000-luvulla.
Gabriel García Márquezin Rakkautta koleran aikaan (1985, suom. Matti Brotherus 1988) on kirjoittajalleen tyypillinen romaani siinäkin mielessä, että loppuratkaisun voisi vapaasti kertoa viemättä kertomuksen lumoa vähääkään: tämän kirjakerhopainoksen takakansi oikeastaan kertookin, miten kirjassa käy. Mutta ei se ole oleellista. Oleellisempaa on eloisa, herkullinen ja väliin räävitönkin kuvaus kauan sitten kadonneesta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun karibialaisesta kaupungista ja sen säätyläisistä, joiden elämä ei tiukoista muodollisuuksista huolimatta ole aina kovinkaan hyvin synkassa edes oman aikansa moraalin kanssa, nykymoraalista puhumattakaan: García Márquez ei haikaile menneitä aikoja, sillä hän tuntee kotiseutunsa historiaa aivan riittävän hyvin tietääkseen, ettei menneisyydessä ole juuri mitään haikailemisen arvoista, koreanromanttisesta pintakiillosta huolimatta. Rakkautta koleran aikaan sivuaa monia Sadan vuoden yksinäisyyteenkin upotettuja tositapahtumia banaanityöläisten joukkomurhasta alkaen, mutta pitää kaiken realistisemman historiallisen romaanin kontekstissa maagisen realismin sijaan.
trilogiasta ei voi puhua, kirjoja vain sattuu olemaan kolme ja osa niiden tapahtumista sijoittuu samaan New Crobuzonin kaupunkiin: Perdido Street Station kokonaan, The Scar alkaa sieltä, Iron Council poikkeilee siellä ja päättyy sinne. Edellisten kirjojen tapahtumista on vuosikymmeniä aikaa, mutta maailma on entinen, barokkisen rönsyilevä sekoitus fantastisen magian eri muotoja ja steampunk-henkistä kuvitelmaa 1800-luvun luokkayhteiskunta-Lontoota.