Englantilainen Guardian-lehti on pyytänyt lukuisia nimekkäitä kirjailijoita laatimaan oman listansa Kaunokirjailijan kymmenestä säännöstä. Eri kirjailijoiden listat – ja kunkin luettelemien sääntöjen määrä – vaihtelee melkoisesti, mutta yhtäläisyyksiäkin on. Paljonkin. Osa on yleispäteviä jopa englantilaisen kielialueen ulkopuolellakin, mutta kaikki eivät.
Millainen olisi minun listani? Kiitos kysymästä. Edetään näin:
• Lue tekstiäsi ääneen
Aakkoskirjoitus on enemmän tai vähemmän jähmettynyttä puhetta. Kirjoitetun tekstin on hyvä toimia myös puhuttuna – muunkin tekstin kuin pelkkien repliikkien. Niinpä: puhu tekstiäsi. Voit jopa nauhoittaa sitä. Voit antaa sitä myös jonkun toisen puhuttavaksi: tekstin ääneen lukeminen on muuten melkoisen tehokas menetelmä haravoida siitä kirjoitusvirheitä, kuten vanhan polven toimittajat tietävät.
Spekulatiivisen fiktion kirjoittajalle ääneen lukeminen on myös oiva keino testata, ovatko keksityt nimet lausumiskelpoisia. Vaikeasti lausuttavat nimet ovat myös vaikeasti muistettavia, joten etenkin pitkässä ja mutkikkaassa opuksessa saattaa olla aihetta kastaa tyyppejä vähän tolkullisemmin.
