Karstaa pitäisi olla nyt kaupoissa. Sen kunniaksi lukaisin pienen pätkän ensimmäisen luvun alkua ”nauhalle” (toisin sanoen kovalevylle):
Kuuntele: Karsta – ensimmäisen luvun alku
Yksikin mikrofoni olisi riittänyt, mutta käytin tilaisuutta hyväkseni ja kokeilin, miten neljä eri mikrofonit reagoivat ääneeni. Neljästä kolme tuotti vallan käyttökelpoista tulosta, yksi – se joka on tarkoitettu bassorummulle – kohisi turhan paljon näin hiljaisella puheäänellä.
Herttinen että äänesi kuulostaa hyvältä ja mahdilta suoraan laatukuulokkeista korviin ja aivoihin uppoavana. Karsta saanee tästä taloudesta kaksi lukijaa heti kun saamme sen käsiimme.
Mukava kuulla että homma toimii, Iivari!
Ehkä olisi pitänyt ryhtyä radiokuuluttajaksi? Vaan eipä taida ammattikuntaa olla enää juuri jäljellä…