Kategoria: nyt

Anna rahaa

Ystävä perusti blogiinsa Roosa nauha -keräyslippaan rintasyöpätutkimuksen tukemiseksi. Koska asia on erinomainen, linkitän keräyksen tännekin. Tuossa oikealla, olkaa hyvä. Tällä tavalla keräystä voi kannattaa ostamatta turhaa roinaa. Kampanja jatkuu lokakuun ajan.

Tiiliskivi kengässä

Heinäkuu on vienyt minua Tanskaan, Jyväskylään, Oittilaan, Joutsaan ja Poriin, mutta viime töikseen se otti ja sulki minut kotiin. Toivuskelen pikku hiljaa elämäni ensimmäisestä iskiaskokemuksesta, ja tähän vaivaan oma- tai kaverikohtaisesti tutustuneet kyllä tietävät, että siihen menee aikaa, kehnosti nukuttuja öitä ja rasiakaupalla särkylääkkeitä. Viime aikojen energisimpiin suorituksiini on kuulunut klenkata kerran päivässä vaivalloisesti pihamaalle kirsikkapuun katveeseen lueskelemaan. (Näillä keleillä se on ollut sitä paitsi ainoa paikka, missä en ole ollut koko ajan likomärkänä hiestä.)

Minua voi kuitenkin kokea etänä radion välityksellä: kuten olen ennenkin maininnut, kävin kevättalvella juttelemassa J. P. Pulkkisen kanssa Babylon 5 -sarjasta Television tiiliskivet -radiosarjaan, ja tämän jakson ensiesitys tapahtuu maanantaina 2.8. kello 17:20. Uusinta tulee torstaina kello 13:00, ja muina aikoina jakson voi tietenkin kuunnella internetitse YLE Areenasta. Mistä kannattaa myös käydä kuuntelemassa viimeviikkoinen, Markus Leikolan kanssa tehty mainio Frasier-keskustelu.

Puolentoista viikon päästä

Palasin eilen Roskilden festivaaleilta, mistä lisää jahka saan kuvia editoitua ja jotain kirjoitettua. Sitä ennen kuitenkin Finncon-mainontaa. Olen nähtävissä Jyväskylän Finncon-viikonloppuna ainakin seuraavissa tilaisuuksissa:

*

Stalkerina realismin ja fantasian välisellä vyöhykkeellä
Lauantai 17.7. 17:00  sali C4
Keskustelu reaalifantasiasta.

Pasi Ilmari Jääskeläinen, Juha-Pekka Koskinen, J Pekka Mäkelä, Tiina Raevaara

*

Paleofiktio
Sunnuntai 18.7. 15:00 sali C3

Paleofiktio scifi- ja fantasiakirjallisuudessa.

Aleksi Kuutio (pj.), Sarianna Silvonen, Boris Hurtta, J.Pekka Mäkelä

*

Muulloinkin voi tietysti tulla juttelemaan ja paiskaamaan tassua, jos siltä tuntuu.

Hiljaiseloa

Ei, en ole yrittänytkään syödä merimakkaraa,* vaikka moisia otuksia tulikin nähtyä jouluntienoissa Monacon merimuseossa. En ole kauheasti blogannutkaan. Kaikenlaista on kyllä tapahtunut, mutta ei välttämättä sellaista mikä olisi kirvoittanut kommentoimaan. Erään suuren suomalaisen kustantamon viimeaikaiset tapahtumat tietysti herättävät ajatuksia, mutta pidän ne ainakin toistaiseksi omana tietonani. Siihen on monta syytä. Ensinnäkään en tiedä talon touhuista juuri sen enempää kuin mitä keskiverto lehdenlukijakaan, eikä minulla ole myöskään mitään erityisen nokkelaa omaa kulmaa tahi näkemystä asian suhteen. Sitä paitsi kyseessä on yksi kääntäjä-Mäkelän työnantajista. Tai, jos toisin ajatellaan, yhteistyökumppaneista. Tai, jos toisin ajatellaan, kustannuspalveluntarjoajista.

Alkukesä on enimmäkseen sujunut leppoisissa merkeissä. Giles Miltonin According to Arnoldin suomentaminen etenee rauhalliseen tahtiin. Viimekeväinen Juliet, Naked oli siitä kummallinen käännösprojekti, ettei minulla tullut sen kanssa missään vaiheessa kiire. Tunne oli varsin miellyttävä, joten yritän saada käännöstä tuotettua ikään kuin varkain itseltäni niin, että homma olisi paketissa jo ennen elokuun lopun deadlineä. Muurahaispuun suunnittelu etenee pikku hiljaa: mieleen putkahtelee ideoita ja henkilökehitelmiä, saattaa olla että pari pientä, aivan erillään ja oikeastaan mihinkään kirjaan tai muuhunkaan tekstiin tarkoittamatonta tarinanideaa saattaa hyvinkin uida mukaan. Tällä hetkellä ne vaikuttaisivat siltä, että ne saattaisivat sopia. Katsotaan: vapaan suunnittelun aikaahan minulla on toukokuulle asti.

Musiikin kanssa on tullut pläträttyä jonnin verran. Oskari Jakosen Glance Beyond Nature -projekti, jossa olen mukana basistin, perkussionistin ja äänittäjä/tuottajan ominaisuudessa, on pikku hiljaa päässyt voiton puolelle. Viime kesän rumpusessioista alkanut hanke uupuu enää osaa lauluosuuksistaan ja paria soitinraitaa. Ynnä tietysti miksausta. Omaakin musiikkia on tullut tehtyä. Olen saanut taannoisesta ”Vanhat & viisaat” -laukusta sen verran hyvää palautetta, että intoa työstää muitakin pöytälaatikon lauluja julkaisukuntoon on nyt paljon. Sitä paitsi olen saanut luultavasti ensimmäistä kertaa elämässäni kehuja myös omasta lauluäänestäni, tuosta perinteisesti niin tuskallisesta ja nolostuttavasta asiasta. Eipä tuo lauluraita kuulosta itsestänikään pahalta: joko olen vain lopultakin tottunut omaan ääneeni, tai sitten olen lopultakin oppinut a) laulamaan, b) äänittämään lauluani ja c) löytänyt omalle äänelleni sopivan signaalitien.**

Tarkoitus on koota albumillinen lauluja, ja laittaa niitä jonkinlaiseen nettilevitykseen. Tällä hetkellä kiinnostavana kanavana on Bandcamp.com, jos jollakulla on siitä kokemuksia, kuulisin mielelläni.

Tällä hetkellä odottelen sitä lähipäivää, jolloin Finnconin ohjelma julkistetaan. Olen lupautunut muutaman paneelikeskustelun lisäksi viimekesäiseen tapaan suomentamaan yleisön edessä (tosin China Miévillen The City and The Cityä Miltonin romaanin sijaan – Miéville sopii paremmin tilaisuuden luonteeseen ja siinä on pari juttua, joita mielelläni kuulostelisin raadilta) ynnä esittämään iltatilaisuudessa lyhyen, itse säestetyn lausunta- ja laulantahetken, joten olisi mukava vähitellen tietää, mitkä ohjelmankohdat lopulta toteutuvat. Taloyhtiömme nikkaritilaksi muutetussa entisessä pannuhuoneessa on sitä paitsi valmistumassa viimeiseen ohjelmaehdotukseen sopiva säestysväline:

Joka tapauksessa: Mukavaa juhannusta kaikille! Erityisonnittelut ja -terveiset Leenamaijalle ja Sampolle, joille syntyi viime yönä tytär!

___

* Obskuuri kulttuuriviite 1950-luvun suomalaiseen runouteen – ja erääseen niistä harvoista runoista, jonka osaan ulkoa.

** Jos jotakuta kiinnostaa: Mojave Audio MA-201fet -mikrofoni, Universal Audio Solo/610 -mikrofonietuvahvistin, RME Fireface 800 -äänikortti. Lauluosuudessa oli hyvin vähän jälkikäteistä efektointia, vain hivenen kompressointia ja pikkuriikkisen viivettä.

Kirjailija, tarkkaile läheisiäsi

Jos kirjoittaisin dekkareita, tässä olisi jo ainesta vähintäänkin juonentyngäksi:

Kohtuullisen hyvämaineisilla verkon kirja-arvostelupalstoilla Nimimerkki X tyrmää historiakirjailija NN:n uusimman teoksen. NN tykkää kyttyrää ja alkaa selvitellä nimimerkkiä. Käy ilmi, että X on tyrmännyt monen hänen kollegansakin teoksia vuosien mittaan – lukuun ottamatta kirjailija MM:ää, jonka teoksia X sen kuin vain kehuu. Epäilyksiä herää myös, että suuren nettikirjakaupan lukija-arvosteluja – samassa hengessä – kirjoittanut nimimerkki Y on sama kuin nimimerkki X.

MM kieltää ehdottomasti syytökset ja hermostuu. Tilanne menee niin pahaksi että ruvetaan jo puuhaamaan oikeusjuttua – kunnes MM:n juristi paljastaa, että MM:n vaimo on tunnustanut käyttäneensä nimimerkkejä X ja Y – ilmeisesti miehensä tietämättä –  ja haukkuneensa miehensä kilpailijoiden teoksia.

Paitsi että oikean dekkaristin pitäisi tietenkin punoa tähän murha, tai mielellään useampikin. Vaikka olenkin parissa kirjassa käyttänyt dekkarihtavia sivujuonia, pidän silti spekulatiivistä fiktiota huomattavan paljon tervehenkisempänä tapana tarkastella oman maailmamme ja aikamme ongelmia kuin irvokasta ja perverssiä väkivaltaa. Eikä minun sitä paitsi tarvitse kehitellä tätä juonentynkää, sillä, toverit, tämä tarina on tosi, kertoo Guardianin nettipainos.

Korva kiittää

Eyjafjallan purkauksen aiheuttaman tuhkapilven hyvät puolet oli helppo havaita aamupäivällä kävellessäni postilaatikolle hakemaan aamun lehteä. Parin kilometrin päässä täältä pientaloalueelta pohjoiseen sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema oli vaiti. Poissa olivat myös Malmilta pöristelevät pienkoneet.

Vaikka lentoliikenteen ympäristövaikutukset ovatkin aikaisemmin luultua vähäisemmät – maaliikenne on paljon tuhoisampaa siinäkin suhteessa – meluhaitta on maaliikennettä pahempi ainakin täällä (helsinkiläiseksi) hyvin hiljaisella pientaloalueella, vaikka Tuusulantien huristelumöykkä kuuluukin hiljenneessä äänimaisemassa tavallista erottuvampana. Eikä vain täällä: lintujen ja muiden luonnonilmiöiden ääniä tallentavat tutkijat ja harrastajat hihkuisivat näinä päivinä riemusta, ellei sekin kuuluisi mikrofoneissa.

Ilmastonmuutos saattaa muuten lisätä planeettamme vulkaanisen toiminnan määrää ainakin (täällä) napa-alueilla, ainakin jos uskomme The Daily Galaxy -nettitiedeblogia (ja miksemme uskoisi). Lämpenevä ilma sulattaa nimittäin jäätiköitä, joten paino jäätiköiden alla sijaitsevien tulivuorien päällä helpottuu, maanpinta kohoaa, magmakammiot järisevät ja syntyy… kaikenlaista kivaa.