Kategoria: musiikkivideo

”Kande mennä kalaan, kande mennä kalaan, skitareita jallittaan”

· 4 kommenttia ·

Laitetaanpa tällä kertaa Taj Mahalia, tuota mainiota ja monipuolista roots-miestä. Tämä kappale on useimmille (minun ikäpolveni) suomalaisille tuttu Vanhan isännän ”Onkimiehen bluesina”, mutta alkuaanhan se on tietenkin Henry Thomasin ”Fishin’ Blues” jostakin 1920-luvun loppupuolelta.

Olen tätä rallia itsekin soitellut, muun muassa viime kesän Messilän kokouksen ”Open mike” -illassa, pitkälti Tajn mainion 70-luvun alun The Real Thing -livealbumin dobrosovituksena, mutta Olli Haaviston stadinkielisellä sanoituksella.

Kuinka köyhä kestää

·

Ry Cooderilta on tullut uusi albumi Pull Up Some Dust and Sit Down, joka ainakin ensikuulemilta vaikuttaa vallan mainiolta. Tämä videoklippi on tosin vuodelta 1987: ”How Can a Poor Man Stand Such Times and Live” voidaan luokitella jo klassikoksi. Komeaa slidekitarointia.

 

Joskus näihin aikoihin Cooder taisi käydä Provinssirockissakin suunnilleen samalla bändillä.

Bayou palaa, mutta palaapahan funkysti

·

Jatketaan vielä seitsemisen minuuttia Nevillen veljesten seurassa. ”Fire on the Bayou”, tässä Stuttgartissa vuonna 1995 kuvattuna, on The Metersin ohjelmistosta periytyvä funk-jami.

Näin Neville Brothersin Roskildessa joskus 2000-luvun alussa. Erinomainen keikka, mutta olisi jo aika nähdä yhtye uudelleen.

Toimistokonsertti

·

Tämä liittyy tämän kesän konserttimuistoihin, vaikka tällaista keikkaa en olekaan valitettavasti päässyt todistamaan. (Näin kyllä Muusikoiden.netin miitissä loistokkaan varttituntisen samalla akkarikokoonpanolla esitettyä Flaming Lipsin musiikkia, mutta se on eri asia.) Joka tapauksessa puolet Black Dubista eli laulaja/kitaristi/kosketinsoittaja/lyömäsoittaja Trixie Whitley ja kitaristi/lauluntekijä/tuottaja Daniel Lanois esittävät seuraavaksi kahdeksantoistaminuuttisen lähes akustisen setin, joka on tallennettu NPR-radiokanavan toimistossa. Kuulemme laulut ”Surely”, ”Silverado”, ”I Believe In You” ja ”I’d Rather Go Blind”.

Tänään tulee muuten kuluneeksi tasan 38 vuotta Chilen verisestä sotilasvallankaapauksesta, joka johti tuhansien ihmisten murhaamiseen ja kidutuksiin. Niitä arpia parannellaan vielä pitkään.

Hengellisistä asioista

· 2 kommenttia ·

Kesän muistoja: Tom Jonesin keikka Pori Jazzissa alkoi tällä laululla, eikä jatkokaan ollut yhtään vähemmän jykevää. Tässä sitä paitsi yhdistyy toisen saman päivän tähden, Seasick Steven, setin soitinnus: pelkkä slide-kitara ja rummut.

.

.

Tompan albumi Praise and Blame on hieno, suosittelen!


Biitistä mittaa

·

Viime viikonloppuna tuli soiteltua Muusikoiden.netin jokavuotisessa viikonlopputapaamisessa Booker T. & MG’siä. Hauskaa oli, pikkumokailuista huolimatta, ja ilmaan tuli heitettyä ajatus soittaa ensi vuonna The Metersiä. Ajatus on yhtä aikaa sekä riemastuttava – tykkään neworleansilaisesta musiikista – että kammottava: pitäisikö opetella klaaraamaan näitä bassokuvioita? Pahin ongelma eivät ole tietenkään oikeat sävelet, vaan se etteivät biitit osu tosiaankaan ihan niille tuhannesosasekunneille kuin metronomi sanoisi, vaan ne osuvat siinä ihan lähellä olevaan oikeaan paikkaan

.

.

… mutta onhan tässä vuosi aikaa harjoitella.

Tämä kuvanauhoitus on Dr. Johnin televisio-ohjelmasta vuoden 1974 tietämistä.