{"id":981,"date":"2009-07-27T13:43:48","date_gmt":"2009-07-27T10:43:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=981"},"modified":"2010-07-15T16:40:33","modified_gmt":"2010-07-15T13:40:33","slug":"taakse-jatetty-poydalta-loydetty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=981","title":{"rendered":"Taakse j\u00e4tetty, p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydetty"},"content":{"rendered":"

K<\/strong><\/big>ustannustoimittaja l\u00e4hetti aamulla s\u00e4hk\u00f6postia. Karstan<\/em> versio 2.8 on saapunut onnellisesti h\u00e4nen tietokoneelleen.<\/p>\n

Finnconissa selitinkin tuota v\u00e4h\u00e4n noloa ja n\u00f6rtti\u00e4 versionumerointiani. Perusidea on se, ett\u00e4 versio 1.0 syntyy siin\u00e4 vaiheessa kun kirjoitan ensimm\u00e4isen kerran pisteen kirjan viimeisen virkkeen per\u00e4\u00e4n. Korjauskierrokset kasvattavat desimaalia: ensimm\u00e4inen printtaamani versio taisi olla 1.2, kustannustoimittajalle ja ateljeekriitikoille l\u00e4hti versio 1.4. Alkaessani kuun alussa k\u00e4yd\u00e4 pikku hiljaa l\u00e4pi heid\u00e4n kommenttejaan ensimm\u00e4inen uusi versionumero oli 2.0, siit\u00e4 edettiin v\u00e4hitellen eteenp\u00e4in, kymmenys kerrallaan.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n systeemiin on parikin syyt\u00e4. Ylett\u00f6m\u00e4n omanarvontuntoisena kirjailijana haluan tietenkin, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4ni tulevaisuudessa tutkielmia tekevill\u00e4 opiskelijaparoilla on mahdollisuus v\u00e4h\u00e4n paremmin tutustua tekstien synty- ja muokkautumisprosessiin: kovin montaa versionumeroa en printtaa, mutta ne ovat olemassa erillisin\u00e4 tiedostoina. (Eri asia sitten, miten kauan ne pysyv\u00e4t luettavassa kunnossa dvd-r- ja kovalevyill\u00e4…) Toinen on ns. kantap\u00e4\u00e4viisautta: tekstink\u00e4sittely- ja taitto-ohjelmilla (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Word 2007:lla ja InDesignilla) on toisinaan taipumus kompastua omaan nokkeluuteensa niin pahasti, ett\u00e4 ne samalla sotkevat ty\u00f6n alla olleen tiedoston t\u00e4ysin lukukelvottomaan kuntoon. Mit\u00e4 useampi erillinen versio tiedostosta on tallessa, sit\u00e4 pienemm\u00e4n lis\u00e4ty\u00f6n sotku aiheuttaa.<\/p>\n

Juu, on minulla kaikesta my\u00f6skin varmuuskopioita kokonaan erillisill\u00e4 kovalevyill\u00e4 jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6tietokoneeni kuorien sis\u00e4ll\u00e4 – yksi sijaitsee itseasiassa yrttimaa.netin palveluntarjoajan tiloissa jossakin Espoon suunnassa – mutta n\u00e4iss\u00e4 asioissa kannattaa olla enemm\u00e4n kuin vain v\u00e4h\u00e4n neuroottinen. Tietysti ty\u00f6n hukkaaminen voisi tehd\u00e4 kirjalle hyv\u00e4\u00e4kin – kuten Pirkko Saision Punaisen erokirjan<\/em> kohdalla saattoi k\u00e4yd\u00e4 – mutta minulla ei ole yksinkertaisesti varaa ottaa viel\u00e4 paria kuukautta k\u00e4\u00e4nn\u00f6spalkkiotonta aikaa koko roskan uudelleenkirjoittamiseen.<\/p>\n

J\u00e4lleen kerran on tullut todistettua, miten korvaamattoman arvokkaita ateljeekriitikot ovat kirjailijalle – ainakin minulle. Kukin heist\u00e4 lukee teksti\u00e4 omalla tavallaan, kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota eri asioihin. Kaikki eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pid\u00e4 lainkaan tarinasta tai sen ihmisist\u00e4, toiset ovat niist\u00e4 innoissaan enemm\u00e4n kuin olisin osannut kuvitellakaan. Karstan<\/em> tapauksessa pari 1.4:n ongelmaa nousi esiin useammankin kommenteissa: X:n kyseenalaisten toimien tapauksessa h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4piiriins\u00e4 kiinnitettiin huomiota merkillisen v\u00e4h\u00e4n. Y puolestaan oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 psyykkisess\u00e4 kunnossa ollakseen viett\u00e4nyt viimeiset viisi vuotta yksin – mutta h\u00e4nen kertojan kanssa k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 pitk\u00e4t keskustelut ovat toisaalta oleellisia kirjan tarinalle ja sen taustoille. Kertojan asenne Z:aan puolestaan muuttuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n totaalisesti yhden ainoan keskustelun j\u00e4lkeen. Ensimm\u00e4isen ongelman ratkaisin irrottamalla X:n yst\u00e4v\u00e4piirist\u00e4\u00e4n: t\u00e4m\u00e4 tavallaan my\u00f6s toi h\u00e4nelle motivaatiota toimia kuten toimi, vaikka asiaa ei suoraan tekstiss\u00e4 sanotakaan. Y:n tapauksessa nostin kysymykseksi sen, onko<\/em> h\u00e4n todellakin ollut yksin – ja jos ei, niin miss\u00e4 muut ovat? Z:n (kertojan mielest\u00e4) ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 puolia alkoi n\u00e4ky\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s tarinan my\u00f6hemmiss\u00e4 vaiheissa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi v\u00e4hensin ”ilmalukko”-sanan esiintymism\u00e4\u00e4ri\u00e4 jokseenkin puoleen. Osittain tosin sill\u00e4 keinolla, ett\u00e4 nimesin uudelleen tietyntyyppiset ilmalukot ”paineoviksi” ja ”v\u00e4likammioiksi”.<\/p>\n

Olen huomannut ennenkin, ett\u00e4 jossakin vaiheessa (alkuper\u00e4isversion) kirjoitusprosessia on pakko ruveta ajattelemaan: ”No, t\u00e4\u00e4 on nyt vaan t\u00e4llainen v\u00e4lity\u00f6. Tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4 vauhdilla loppuun niin sitten p\u00e4\u00e4see suunnittelemaan niit\u00e4 monitasoisempia ja hienompia romaaneja.” Karstan<\/em> tapauksessahan min\u00e4 pidin viel\u00e4 reilun kuukauden tauon kesken kaiken, kun piti tehd\u00e4 valmiiksi syksyll\u00e4 aloitettu k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6: sekin osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Paikoillaan jahnannut juonenkuljetus ja kirjoitusrytmi saivat aivan uutta vauhtia tauon j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ateljeekriitikot ja kustannustoimittaja ovat onneksi l\u00f6yt\u00e4neet t\u00e4st\u00e4 ”v\u00e4lity\u00f6st\u00e4kin” my\u00f6s tasoja, ja muuan jopa piti sit\u00e4 t\u00e4h\u00e4nastisista parhaana kirjanani. Itsekin olen tyk\u00e4nnyt tarinasta paljon enemm\u00e4n palattuani sen \u00e4\u00e4reen pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen. Versionumeroiden kasvaessa on my\u00f6s sattunut silmiin sopivia paikkoja tuikata pikku detaljeja: esimerkiksi mit\u00e4 juuri sill\u00e4 aamiaisella sy\u00f6d\u00e4\u00e4n tai millaista uima-asua kertojahahmo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Minulla on jonninmoinen vastenmielisyys kuvailla ihmisten asuja tai esimerkiksi heid\u00e4n ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4\u00e4n: edellinen on minusta liian fantsuu<\/em>, ja j\u00e4lkimm\u00e4inen t\u00f6kkii muuten. Jos kertoja esimerkiksi\u00a0 pit\u00e4\u00e4 jotakin henkil\u00f6\u00e4 kauniina, kuvitelkoon lukija omasta mielest\u00e4\u00e4n kauniin ihmisen. Poikkeuksiakin on: Alshainin<\/em> Omara Poitakin olemus kaksiv\u00e4risiksi v\u00e4rj\u00e4ttyine hiuksineen ja kainalokarvoineen on per\u00e4isin er\u00e4\u00e4st\u00e4 unestani, ja p\u00e4\u00e4tyi siksi kirjaan asti. (Unihahmossa tosin oli enemm\u00e4n piirteit\u00e4 er\u00e4\u00e4st\u00e4 yst\u00e4v\u00e4st\u00e4ni kuin mit\u00e4 Omarassa – tai Leonin suhtautumisessa Omaraan.)<\/p>\n

Viime p\u00e4ivin\u00e4 olen palannut omaan, aiemmin kirjoitettuun tekstiini toisellakin tavalla. P\u00e4\u00e4tin k\u00e4\u00e4nn\u00e4tytt\u00e4\u00e4 T\u00e4htivaeltaja<\/em>-lehdess\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaistun ”Kolmekymment\u00e4 vuotta” -novellini englanniksi tutulla suomalaisen kirjallisuuden englannintajalla. Ideana on saada n\u00e4yteteksti\u00e4 Finnishwriters<\/a>-sivustolle ja mahdollisesti muuhunkin vastaavanlaiseen promok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Olen k\u00e4ynyt viime p\u00e4ivin\u00e4 l\u00e4pi Owen Witesmanin<\/a> mainiota k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja samalla omaa tarinaani, joka onkin nyt aivan jotakin muuta kuin omaa teksti\u00e4ni. Kielenvaihdoksen my\u00f6t\u00e4 ”30 More Years” vaikuttaa vallan kiinnostavalta tarinalta: olisi mukava lukea t\u00e4lt\u00e4 lupaavalta tieteiskirjailijalta lis\u00e4\u00e4kin…<\/p>\n

Viime aikoina on tullut my\u00f6s harrastettua musiikin kanssa pl\u00e4tr\u00e4\u00e4mist\u00e4, ja hieman toisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Olen kirjoittanut sek\u00e4 Kotistudioon<\/em> ett\u00e4 Omaan studioon<\/em> hyvi\u00e4 neuvoja rumpusetin \u00e4\u00e4nitt\u00e4misest\u00e4, vaikka en ole koskaan itse \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt rumpusetti\u00e4. Nyt olen menett\u00e4nyt poikuuteni siin\u00e4kin lajissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Minulle tyypilliseen tapaan noudatin (omia) vinkkej\u00e4 tiettyyn pisteeseen asti ja k\u00e4ytin uusimmassa kirjaversiossa kuvailtua nelj\u00e4n mikin ”Glyn Johns -asettelua<\/a>”, joka toimikin aivan niin hyvin kuin viisaammat ovat kertoneet. Tosin minulla ei ollut kahta identtist\u00e4 isokalvoista kondensaattorimikrofonia, mutta onneksi ven\u00e4l\u00e4isen Oktavan (musta mikki pystyss\u00e4 lattiatomin oikealla puolella) ja australialaisen R\u00f8den (korkeassa telineess\u00e4) ep\u00e4suhtainen pari on taajuusvasteeltaan riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Sain my\u00f6s p\u00e4\u00e4h\u00e4ni pist\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen (halvan nauha-) mikin katonrajaan osoittamaan kohti virvelirumpua, ja siit\u00e4 tietokoneelle tallentunut raita osoittautui ihan k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi. \u00c4\u00e4nityspaikka oli kyll\u00e4 sitten sit\u00e4kin v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisempi: entisen kasvihuoneen lasisein\u00e4t tuottivat kuitenkin vallan mainion, napakan rumpusoundin. Ongelmallisinta oli tilan heikko \u00e4\u00e4nieristys: naapurustokin taatusti kuuli, ett\u00e4 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 soitettiin rumpuja, joten sessiota ei olisikaan voinut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 muuten kuin arki-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Muuten miltei idyllisen tilan toinen huono puoli alkoi n\u00e4ky\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, kun aurinko rupesi paistamaan: sille on syyns\u00e4, miksi ”kasvihuoneilmi\u00f6t\u00e4” kutsutaan ”kasvihuoneilmi\u00f6ksi”…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kustannustoimittaja l\u00e4hetti aamulla s\u00e4hk\u00f6postia. Karstan versio 2.8 on saapunut onnellisesti h\u00e4nen tietokoneelleen. Finnconissa selitinkin tuota v\u00e4h\u00e4n noloa ja n\u00f6rtti\u00e4 versionumerointiani. Perusidea on se, ett\u00e4 versio 1.0 syntyy siin\u00e4 vaiheessa kun kirjoitan ensimm\u00e4isen kerran pisteen kirjan viimeisen virkkeen per\u00e4\u00e4n. Korjauskierrokset kasvattavat desimaalia: ensimm\u00e4inen printtaamani versio taisi … Jatka artikkeliin Taakse j\u00e4tetty, p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydetty<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,22,39,32],"tags":[],"class_list":["post-981","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaminen","category-musiikin-tekeminen","category-alshain","category-karsta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/981","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=981"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/981\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2031,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/981\/revisions\/2031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=981"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=981"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=981"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}