{"id":9529,"date":"2023-10-24T11:27:21","date_gmt":"2023-10-24T09:27:21","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9529"},"modified":"2023-10-24T11:27:23","modified_gmt":"2023-10-24T09:27:23","slug":"euraasian-selkaranka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9529","title":{"rendered":"Euraasian selk\u00e4ranka"},"content":{"rendered":"\n

Minun kouluaikanani 1970-luvulla<\/strong> historiantunneilla opetettiin oikeastaan yksinomaan Euroopan ja v\u00e4h\u00e4n Pohjois-Amerikan historiaa, ja viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1980-luvulle asti Vironniemen sanomatkin<\/em> sijoitti l\u00e4hes kaikki oleelliset noiden alueiden ulkopuolisten alueiden tapahtumat muutamaan palstasenttimetriin \u201dMaailman ihmisi\u00e4\u201d -palstalle. Pikku hiljaa tilanne on parantunut, ja nyttemmin uutisissa \u2013 ja toivon mukaan my\u00f6s kouluopetuksessa \u2013 otetaan paremmin huomioon my\u00f6s mit\u00e4 esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Etel\u00e4-Amerikassa tapahtuu tai on tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

Mutta on yh\u00e4 katvealueita, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t katveeseen, tai joita tarkastellaan l\u00e4hinn\u00e4 sen kannalta mit\u00e4 eurooppalaiset tai pohjoisamerikkalaiset siell\u00e4 tekev\u00e4t tai j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4. Er\u00e4st\u00e4 varsin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aluetta valaisee brittil\u00e4isen Bysantin tutkijan Peter Frankopanin alkuaan vuonna 2015 ilmestynyt Silkkitiet \u2013 uusi maailmanhistoria<\/em> (Silk Roads \u2013 A New History of the World<\/em>; suomentanut Jaana Iso-Markku 2021).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mahtipontisesta ja harhaanjohtavasta nimest\u00e4 huolimatta Frankopan ei edes yrit\u00e4 sulloa vajaaseen tuhanteen sivuunsa mit\u00e4\u00e4n koko planeetan historian kokonaishistoriaa, vaan keskittyy alueeseen joka monesti tulee sivuutettua aina silloin kun kyse ei ole siit\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nkk\u00e4rit (tai ven\u00e4l\u00e4iset tai kiinalaiset) tekev\u00e4t alueella jotakin tai ovat tekem\u00e4tt\u00e4 alueella jotakin: keskiseen Aasiaan, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4lti alueeseen joilla nyky\u00e4\u00e4n sijaitsevat Afganistanin, Iranin ja Irakin valtiot. Ajoittain Frankopanin huomiota saavat h\u00e4nen keskeisen alueensa reunamat, kuten Kaukasus, Ukraina, Syyria ja Pakistan sek\u00e4 koilisen suunnan \u201d-stanit\u201d ja nyky\u00e4\u00e4n Kiinaan kuuluva Xinjiang. Muu maailma mainitaan l\u00e4hinn\u00e4 silloin kun sill\u00e4 on jotakin tekemist\u00e4 Keski-Aasian kanssa: Afrikasta ainoa maininta taitaa olla 1300-luvun Malin imperiumista ja sen legendaarisesta hallitsijasta Mansa Musasta, jonka rikkaus perustui (keskiaasialaisten valtakuntien tavoin) karavaanireitteihin.<\/p>\n\n\n\n

Frankopanin tarkastelu alkaa suunnilleen samoista ajoista jolloin Euraasian l\u00e4nsilaidoilla vaikutti Rooma-niminen valtakunta ja Keski-Aasiaan syntyi ensi kertaa my\u00f6hemmin \u201dsilkkitieksi\u201d nimettyj\u00e4 lukuisia it\u00e4-l\u00e4nsisuuntaisia kauppareittej\u00e4, ja kauppareittien varrelle tavatoman rikkaita ja my\u00f6s henkisesti kukoistavia valtakuntia. Kauppatavaran lis\u00e4ksi karavaani- ja vesiteill\u00e4 liikkuivat my\u00f6s aatteet, tieteelliset l\u00f6yd\u00f6t sek\u00e4 ihmiset: en esimerkiksi tiennyt, ett\u00e4 Intian l\u00e4ntisen rannikon satamakaupungeissa vaikutti parisen tuhatta vuotta sitten roomalaisten maahanmuuttajien yhteis\u00f6j\u00e4. Frankopanin tarkasteleman alueen l\u00e4nsilaitamilla syntyi my\u00f6s uskonto, jonka kolme riitelev\u00e4\u00e4 lahkoa \u2013 juutalaisuus, kristinusko ja islam \u2013 levisiv\u00e4t sittemmin muuallekin maailmaan. Ja toistatuhatta vuotta Keski-Aasia oli maailman tieteellisen tutkimuksen keskeist\u00e4 aluetta, joilla kehitettiin iso liuta esimerkiksi matematiikan ja t\u00e4htitieteen perustutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Asetelma alkoi muuttua oikeastaan vasta 1500-luvulla jaa. l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4, jolloin maailman taloudellisen toimeliaisuuden ja silmitt\u00f6m\u00e4n ahneuden painopiste siirtyi ensin Iberian niemimaalle ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin pohjoisempaan L\u00e4nsi-Eurooppaan. Frankopanilla ei ole kovinkaan paljon hyv\u00e4\u00e4 sanottavaa kotimaastaan Britanniasta, jonka taloudellinen, poliittinen ja teknologinen nousu saatiin alkuun merirosvouksella ja sit\u00e4 jatkettiin sitten s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 siirtomaiden ry\u00f6stelyll\u00e4. Luonnonvaroiltaan(kin) rikas Keski-Aasia oli yksi brittihallinnon rautasaappaiden jalkoihin j\u00e4\u00e4neist\u00e4 alueista. Vaikka brittien siirtomaavalta alkoi pikku hiljaa rapautua 1800-luvun mittaan, brittien kiinnostus \u201dAasian selk\u00e4rankaan\u201d ei v\u00e4hentynyt. Viel\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina he kuvittelivat seuraavan suuren konfliktin tapahtuvan heid\u00e4n itsens\u00e4 sek\u00e4 Afganistania ja Persiaa kohti pohjoisesta hivuttautuneen Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s Ranska pyrki parhaansa mukaan heilumaan alueella, v\u00e4lill\u00e4 asevoimin, v\u00e4lill\u00e4 neuvotellen, lahjoen ja uhkaillen. Alueen rajoja piirrettiin (Afrikan tavoin) eurooppalaisilla piirustusp\u00f6ydill\u00e4, ja esimerkiksi Irakin (my\u00f6hemmin itsen\u00e4istynyt) valtio syntyi yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolme t\u00e4ysin erilaista kansakuntaa yksien hallinnollisten rajojen sis\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoinen detalji, jota en tiennyt: Persian \u0161aahi muutti 1930-luvulla valtakuntansa nimen Iraniksi, koska uusi nimi viittasi siihen aikaan Euroopassa suosittuihin arjalaisiin, historian ensimm\u00e4iseen indoeurooppalaisia (tai nykytermein indoiranilaisia) kieli\u00e4 puhuneeseen valloittajakansaan (nykyisen Intian luoteisosissa).<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi nykyaikaa tullaan, sit\u00e4 vahvemmin Frankopan kritisoi eurooppalaisten ja Britannian pitk\u00e4lti syrj\u00e4ytt\u00e4neen Yhdysvaltojen lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja silmitt\u00f6m\u00e4n ahnetta sekoilua keskisess\u00e4 Aasiassa. 1980-luvulla USA tuki ja aseisti Afganistanissa neuvostomiehityst\u00e4 vastaan taistelleita mujahideen-sissiryhmi\u00e4, joista seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 kehittyi Taliban-liike. (My\u00f6s Kiina kannusti Xinjiangin uiguureja mukaan Afganistanin taisteluun, samoja uiguureja joiden muslimius on nyky\u00e4\u00e4n Kiinalle tuhottava kauhistus.) Kun islamilainen vallankumous oli murskannut Yhdysvaltain ja Englannin valtaistuimelle nostaman \u0161aahin hirmuhallinnon (ja muodostanut tilalle oman hirmuhallintonsa), USA vuoroin yritti suistaa ajatollia vallasta ja vuoroin toimitti n\u00e4ille (salaa tai avoimesti) aseita ja varaosia, koska Iran oli sodassa Irakia vastaan. Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Israelin valtion perustaminen ja alueella asuneen v\u00e4est\u00f6n ajaminen kodeistaan maahanmuuttajien tielt\u00e4 on tietysti oma (pitk\u00e4lti) angloamerikkalaisen sekoilun ja typeryyden lukunsa.<\/p>\n\n\n\n

(Ei, en kiist\u00e4 nykyisen Israelin oikeutta olemassaoloon valtiona. Sen perustaminen olisi kyll\u00e4 luultavasti voitu hoitaa huomattavasti paremmin, inhimillisemmin ja j\u00e4rkev\u00e4mmin, ja valtio itse olisi voinut historiansa mittaan toimia monessa tilanteessa v\u00e4h\u00e4n kaukon\u00e4k\u00f6isemmin. Ei sill\u00e4 ett\u00e4 Israelin naapurivaltioidenkaan \u2013 tai palestiinalaisj\u00e4rjest\u00f6jen \u2013 toiminnassa olisi pahemmin kehumisen aihetta. Nykytilanne on tragedia kaikkien osapuolten kannalta.) <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2015 ilmestyneess\u00e4 kirjassaan Frankopan ei tietenk\u00e4\u00e4n ole kyennyt ennustamaan Afganistanin viime vuosien tapahtumia tai Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan (joskin Krimin kriisi\u00e4 h\u00e4n kyll\u00e4 k\u00e4sittelee), mutta merkkej\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kehityskuluista voi kyll\u00e4 j\u00e4lkiviisaasti n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin tekstiss\u00e4. En silti ihmettele, ett\u00e4 Frankopanista on sittemmin tullut hyvin kysytty asiantuntija n\u00e4iden uusien kriisien tunkiessa uutisotsikoihin.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti kirjan j\u00e4lkisanat antavat hyvin valaisevaa aineistoa l\u00e4hitulevaisuutta koskeviin spekulaatioihin. \u201dUutta silkkitiet\u00e4\u201d on pitk\u00e4lti k\u00e4sitelty l\u00e4hinn\u00e4 Kiinan hankkeena, mutta paljon v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ovat j\u00e4\u00e4neet ne valtiot joiden kautta t\u00e4m\u00e4 \u201dUusi silkkitie\u201d kulkee. Ne eiv\u00e4t ole olleet pitk\u00e4\u00e4n aikaan \u2013 jos koskaan \u2013 mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 paimentolaiskyli\u00e4, vaan luonnonvaroiltaan ja taloudeltaan eritt\u00e4in rikkaita ja modernisoituneita maita. Toki ne ovat Kiinan lailla vallan ja omistuksen suhteen hyvin keskittyneit\u00e4 ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s korruptoituneita maita, joissa demokratiasta ei voi juuri puhua, mutta voi hyvin olla ettei Kiina tule l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 suinkaan olemaan silkkiteiden t\u00e4rkein valtio (jos se on sit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n hetkell\u00e4). Voi olla, ett\u00e4 Kazakstanista, Uzbekistanista, Turkmenistanista, Tad\u017eikistanista ja Kirgisiasta tulee l\u00e4hitulevaisuudessa niin kauppasuhteiden kuin isompien uutisotsikoiden kohteita, toivottavasti rauhanomaisessa mieless\u00e4. Ja toivottavasti my\u00f6s Pakistanista, Iranista, Irakista, Syyriasta, Saudi-Arabiasta ja niiden naapurimaista kuullaan mahdollisimman pian uutisia muustakin kuin v\u00e4kivallasta ja despotismista.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan vitsin mukaan \u201dSaisitpa el\u00e4\u00e4 mielenkiintoisia aikoja!\u201d on kiinalainen kirous. Kirottua tai ei, mielenkiintoisten aikojen keskell\u00e4 ollaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun kouluaikanani 1970-luvulla historiantunneilla opetettiin oikeastaan yksinomaan Euroopan ja v\u00e4h\u00e4n Pohjois-Amerikan historiaa, ja viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1980-luvulle asti Vironniemen sanomatkin sijoitti l\u00e4hes kaikki oleelliset noiden alueiden ulkopuolisten alueiden tapahtumat muutamaan palstasenttimetriin \u201dMaailman ihmisi\u00e4\u201d -palstalle. Pikku hiljaa tilanne on parantunut, ja nyttemmin uutisissa \u2013 ja toivon mukaan … Jatka artikkeliin Euraasian selk\u00e4ranka<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,5,21,47,18,7,19],"tags":[],"class_list":["post-9529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-meni-jo","category-politiikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9529"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9536,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9529\/revisions\/9536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}