{"id":9523,"date":"2023-10-09T13:32:25","date_gmt":"2023-10-09T11:32:25","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9523"},"modified":"2023-10-09T13:32:27","modified_gmt":"2023-10-09T11:32:27","slug":"paluu-keski-maahan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9523","title":{"rendered":"Paluu Keski-maahan"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Joskus 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4<\/strong> perheemme lomaili Yleisradion ty\u00f6ntekij\u00f6iden kest\u00e4siirtolassa Suvisaaressa (eli H\u00f6gkloppan-nimisell\u00e4 Espoon Suvisaariston saarella). Syyst\u00e4 tai toisesta hieman toisella kymmenell\u00e4 ollut min\u00e4 ehti lukea mukaansa ottamat kirjat jo parina ensimm\u00e4isen\u00e4 lomap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mink\u00e4 vuoksi \u00e4itini luovutti minulle omaksi lomalukemisekseen ottamansa tiiliskiven nimelt\u00e4 <em>Sormuksen ritarit<\/em>. Siin\u00e4 suhteessa oli oiva asia, ett\u00e4 ei ollut muuta lukemista, sill\u00e4 kirjan alun miltei kulttuurantropologinen johdanto-osa olisi saattanut lannistaa nuorta mielt\u00e4 ja saanut tarttumaan johonkin luistavampaan ennen kuin tarinassa olisi p\u00e4\u00e4sty ns. asiaan. Siin\u00e4 suhteessa oli my\u00f6s oivaa, ettei \u00e4iti ollut hankkinut t\u00e4t\u00e4 kohtuullisen suosittua kirjasuomennosta aivan tuoreeltaan: jos olisin joutunut odottelemaan tarinan kahta j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 osaa kumpaakin vuoden, olisi saattanut tulla parku ja ep\u00e4toivo. Tiiliskivi nimitt\u00e4in humahti melkoisella vauhdilla. J. R. R. Tolkienin maailma osui, upposi ja vetosi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkusiskolleni k\u00e4vi samoin muutama vuosi my\u00f6hemmin, ja lopulta kotimme ovessa luki h\u00e4nen tekstaamanaan haltiakielinen toivotus <em>pedo mellon a minno<\/em>. Kolmiosainen <em>Taru Sormusten herrasta<\/em> taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 h\u00e4nelle. Itse hommasin vasta 1980\u201390-lukujen taitteessa yhteisniteen pokkariversion (joka tunnetaan kansikuvansa mukaan <em>Kaapuhemmo<\/em>&#8211;<em>painoksena<\/em>), mik\u00e4 ei ollut hyv\u00e4 idea: teksti oli niin lukemisen kannalta ik\u00e4v\u00e4n pient\u00e4 ja ahtaasti ladottua pr\u00e4ntti\u00e4. Mutta luettua sit\u00e4kin tuli, ja uppouduttua maailmaan. (Siin\u00e4 mitassa ett\u00e4 muistan silloisen avovaimoni ainakin kerran hermostuneen pahan kerran, kun yritin keskitty\u00e4 lukemiseen h\u00e4nen sijaansa \u2013 vaikka h\u00e4nkin tykk\u00e4si Tolkienista perin paljon.) <\/p>\n\n\n\n<p>Kaapuhemmokirja ei muuttanut helmikuussa kanssamme uuteen kotiin, sill\u00e4 jo toista vuotta on ollut tiedossa, ett\u00e4 Kersti Juva on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi \u2013 j\u00e4lleen kerran \u2013 omaa (sek\u00e4 osin Eila Pennasen ja Panu Pekkasen) <em>Sormusten herra<\/em> -k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 suomennoksen (ja Tolkienin kuoleman) 50-vuotisjuhlapainosta varten. Esimakuakin ty\u00f6st\u00e4 oli ehditty saada sek\u00e4 Kerstin eri tilaisuuksissa pit\u00e4mien esitelmien sek\u00e4 <em>Matka suomeen<\/em>&#8211; ja <em>Tolkienin tulkkina<\/em> -kirjojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6skorjailuesimerkkien ansiosta. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/TSH1.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Tuhatsivuinen juhlapainos on massiivinen ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 j\u00e4rk\u00e4le. Alkuper\u00e4iset kolme kirjaa on nytkin ahdettu samoihin kansiin, mutta taitto ja ladonta ovat huomattavasti parempia kuin kaapuhemmopokkarissa: kirjasinkoko ei ole suuri, mutta luettavaa kokoa silti. Liitteet ovat aikaisempia versioita laajempia, sill\u00e4 nyt on sukupuiden ja taustahistorioiden ohella mukana Tolkienin t\u00e4ysimittainen alkuper\u00e4inen selostus siit\u00e4 miten h\u00e4n on \u201dk\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt\u201d keksimiens\u00e4 westronin-, sindarin- ja quenyankielisten ihmisten ja paikkojen nimet englanniksi \u2013 lomitettuna Kerstin huomautuksilla siit\u00e4 miten nimist\u00f6 on sitten jatkojalostunut suomeksi. Lis\u00e4ksi Kersti on kirjoittanut laajan tiivistelm\u00e4n <em>Tolkienin tulkkina<\/em> -kirjan alkuaan esittelemist\u00e4 muutoksista, korjauksista ja parannuksista k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen. Kirjan lopussa on viel\u00e4 jotakin jota romaaneissa ei kovin usein n\u00e4e: hakemisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Niin, ja lis\u00e4ksi mukana on Tolkienin alkuper\u00e4isi\u00e4 kuvituksia teokseen. Suurinta osaa kuvista h\u00e4n ei suinkaan tarkoittanut julkaistaviksi, l\u00e4hinn\u00e4 ne olivat h\u00e4nelle itselleen tukena paikkojen kuvauksissa. V\u00e4ripainatussivut tekstin lomassa tekev\u00e4t kirjaan joka tapauksessa mukavan vanhahtavaa tunnelmaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/TSH2.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Nyt, melkein viisikymment\u00e4 vuotta ensilukemisen j\u00e4lkeen, itse tarinaan suhtautuu toki osin toisella tavoin kuin ennen teini-i\u00e4n alkua. Tarinan j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n usko hyvien (ja huonojen!) luonteenominaisuuksien geneettiseen periytyvyyteen hypp\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 silmille ja saa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota my\u00f6s siihen, miten v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4sti Tolkien suhtautuu maailmansa tummempi-ihoisiin tai \u201dkierosilm\u00e4isiin\u201d, kellert\u00e4v\u00e4ihoisiin ihmisiin. Yksil\u00f6llisyytt\u00e4, jaloutta ja muita positiivisia ominaisuuksia l\u00f6ytyy l\u00e4hinn\u00e4 vaaleaihoisista l\u00e4nnen ja\/tai pohjoisen asukeista, tarkemmin sanottuna miespuolisista asukeista. Koko kirjasarjaj\u00e4rk\u00e4leess\u00e4 taitaa olla sit\u00e4 paitsi yksi ainoa nainen \u2013 \u00c9owyn \u2013 jolla on mink\u00e4\u00e4nlaisia henkil\u00f6kohtaisia luonteenpiirteit\u00e4, ja h\u00e4nkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4lleen oikean suunnan ja onnen vasta kohdattuaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 miehen ja tilaisuuden tulla koti\u00e4idiksi. Muut naispuoliset ihmiset (tai haltiat) eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se edes oikein kulisseiksi. Enk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y puuttumaan itse tarinan ep\u00e4loogisiin kummallisuuksiin tai Keski-maan maantieteellisiin ja\/tai geologisiin outouksiin. <\/p>\n\n\n\n<p>Silti: lumous kantaa yh\u00e4 edelleen. My\u00f6hempien (oikean!) kulttuuriantropologian opintojen my\u00f6t\u00e4 johdanto ei en\u00e4\u00e4 tunnu niin raskaalta jankkaukselta, ja kun tarina p\u00e4\u00e4see alkuun, se kulkee aina Konnun leppoisista maisemista Tuomiovuoren jyrk\u00e4nteille. Olisi vaikea kuvitella lukevansa t\u00e4t\u00e4 kirjaa pikku hiljaa \u2013 ei, t\u00e4m\u00e4 on (kuten, hih, nykynuoriso ehk\u00e4 sanoisi) bingetett\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettu kirja, hiljaisen viikonlopun t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 t\u00e4r\u00e4ys, hiilijalanj\u00e4ljelt\u00e4\u00e4n hyvin v\u00e4h\u00e4inen matka eksoottiseen maahan ja aikaan.<\/p>\n\n\n\n<p>En ole koskaan opetellut aikaisempia suomennosversioita niin perusteellisesti, ett\u00e4 olisin tuosta vaan tunnistanut kohtia joissa muutoksen punakyn\u00e4n on ollut k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Voin vain sanoa, ett\u00e4 teksti luistaa, on s\u00e4vyk\u00e4st\u00e4 ja toimivaa kielt\u00e4. Luultavasti uusia versioita ei en\u00e4\u00e4 tule (vaikka kirjan painoonmenon j\u00e4lkeen on kuulemma muutama pikkuvirhe viel\u00e4kin l\u00f6ytynyt, ja yhden merkityksett\u00f6m\u00e4n sellaisen bongasin itsekin). T\u00e4ll\u00e4 kyll\u00e4 voi hyvin menn\u00e4, ja t\u00e4h\u00e4n kirjaan on sen painosta huolimatta kepe\u00e4mpi tarttua kuin kaapuhemmoversioon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joskus 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 perheemme lomaili Yleisradion ty\u00f6ntekij\u00f6iden kest\u00e4siirtolassa Suvisaaressa (eli H\u00f6gkloppan-nimisell\u00e4 Espoon Suvisaariston saarella). Syyst\u00e4 tai toisesta hieman toisella kymmenell\u00e4 ollut min\u00e4 ehti lukea mukaansa ottamat kirjat jo parina ensimm\u00e4isen\u00e4 lomap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mink\u00e4 vuoksi \u00e4itini luovutti minulle omaksi lomalukemisekseen ottamansa tiiliskiven nimelt\u00e4 Sormuksen ritarit. Siin\u00e4 suhteessa &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9523\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Paluu Keski-maahan<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,59,5,9,6],"tags":[],"class_list":["post-9523","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kieli","category-kirjallisuus","category-sf","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9523"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9523\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9527,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9523\/revisions\/9527"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}