{"id":9500,"date":"2022-09-10T18:57:24","date_gmt":"2022-09-10T16:57:24","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9500"},"modified":"2022-09-10T18:57:26","modified_gmt":"2022-09-10T16:57:26","slug":"mettiaisen-mielenliikkeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9500","title":{"rendered":"Metti\u00e4isen mielenliikkeet"},"content":{"rendered":"\n

Olen yleens\u00e4 kuvitellut<\/strong>, ett\u00e4 muurahaisten kaltaisten yhteis\u00f6el\u00e4inten yksil\u00f6t ovat kaikesta kemiallisesta sun muusta viestinn\u00e4llisest\u00e4 nerokkuudestaan huolimatta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 koneita, ik\u00e4\u00e4n kuin isomman ja mahdollisesti ajattelukykyisen olion soluja. Voi hyvin olla, ett\u00e4 olen ollut t\u00e4ss\u00e4 suhteessa aivan hakoteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Saksalaissyntyisen hy\u00f6nteistutkijan Lars Chittkan tuore yleistajuinen kirja The Mind of a Bee<\/em> (Princeton University Press, 2022) analysoi sosiaalisten pisti\u00e4isten \u2013 ensisijaisesti mehil\u00e4isten ja kimalaisten \u2013 aivoja, aistimaailmaa ja aivotoimintaa hyvinkin perusteellisesti, \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n jopa yhden ainoan, mutta mehil\u00e4isten toiminnan kannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4n aivosolun tarkkuudella.<\/p>\n\n\n\n

Mehil\u00e4isell\u00e4 on pikkuriikkiset aivot, joissa on vain noin miljoona hermosolua (verrattuna ihmisaivojen noin 86 miljardiin hermosoluun), mutta solujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on niiden verkostoneisuus, ja siin\u00e4 suhteessa pisti\u00e4isaivot ovat hyvinkin kehittyneet. Niill\u00e4 on my\u00f6s erinomainen aistimisto, tarkka hajuaisti (tuntosarvissa) ja valtavat verkkosilm\u00e4t, joiden \u201dpikseliresoluution\u201d karkeutta korvaavat muun muassa kyky n\u00e4hd\u00e4 ultraviolettivaloa ja (silm\u00e4n yl\u00e4osalla) valon polarisaatiota, joka on eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen suunnistusapu pilvisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Niill\u00e4 saattaa olla suunnistamiseen jonkinlainen magneettikentt\u00e4aisti. Sill\u00e4 suunnistamisen mehil\u00e4iset totisesti osaavat: ne saattavat lent\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 aikana kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n mesipitoisia kukkia \u2013 tai palaamaan aikaisemmin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4lleen tai pes\u00e4toverien l\u00f6yt\u00e4m\u00e4lle apajalle \u2013 sek\u00e4 palaamaan sielt\u00e4 kotipes\u00e4\u00e4n jotakuinkin erehtym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mehil\u00e4iset osaavat my\u00f6s ottaa vaarin toverien toiminnasta. Useimmat lienev\u00e4t kuulleetkin mehil\u00e4isten \u201dtanssista\u201d, liikesarjoista joilla hyv\u00e4n kukka-apajan l\u00f6yt\u00e4nyt mehil\u00e4inen kertoo pes\u00e4tovereilleen, miss\u00e4 suunnassa apaja on ja miten kaukana \u2013 pilkkopime\u00e4ss\u00e4 pes\u00e4ss\u00e4. Sen lis\u00e4ksi Chittka kertoo kokeista, joilla on osoitettu, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen kimalainen ottaa opikseen toisen lajitoverin \u2013 tai jopa erilajisen pisti\u00e4isen \u2013 toiminnasta ja valinnoista laboratorien eriv\u00e4risten keinokukkien \u00e4\u00e4ress\u00e4, kun saa katsella sit\u00e4 lasin toiselta puolen. <\/p>\n\n\n\n

Chittka rapauttaa entisest\u00e4\u00e4n \u201dne ovat vain isomman kokonaisuuden osasia\u201d -ajatteluani kuvaillessaan kokeita, joissa kyettiin osoittamaan saman pes\u00e4n yksil\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 eroja sek\u00e4 luonteessa ett\u00e4 ongelmanratkaisukyvyss\u00e4, siit\u00e4 huolimatta ett\u00e4 saman pes\u00e4n yksil\u00f6t ovat geneettisesti identtisi\u00e4 saman kuningattaren tytt\u00e4ri\u00e4. Huvittavin esimerkki oli koe, jossa testattiin mehil\u00e4isten suunnistuskyky\u00e4 sieppaamalla ne pes\u00e4n suulta pieneen mustaan rasiaan ja kuljettamalla ne sitten johonkin kauemmaksi, mist\u00e4 niiden piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sitten itselleen oudommassa paikassa sek\u00e4 mett\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi ett\u00e4 tie kotiin. Useimmat pyydystett\u00e4vist\u00e4 paheksuivat ja protestoivat vangitsemista, mutta muuan (merkitty) tapaus lensi suoraan rasiaan jos vain n\u00e4ki sen jossain l\u00e4hell\u00e4: h\u00e4nelle se oli ilmainen taksimatka jonnekin miss\u00e4 saattoi hyvinkin olla mainio mesiapaja. Pienten RFID-tagien avulla on my\u00f6s pystytty tutkimaan yksitt\u00e4isten mehil\u00e4isten ja kimalaisten p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 lentoreittej\u00e4: jotkut kulkevat p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n samaa reitti\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 niiden pes\u00e4toverit saattavat jatkuvasti muuttaa lentoratojaan ja etsikell\u00e4 uusia reittej\u00e4 mahdollisesti uusille apajille. Ja jotkut ovat laiskempia kuin toiset.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan loppua kohden Chittka alkaa pohdiskella, onko mehil\u00e4isill\u00e4 tietoisuus. H\u00e4nen vastauksensa on, ett\u00e4 hyvin mahdollisesti. Kokeilla on todettu, ett\u00e4 niill\u00e4 on ainakin jonkin verran metakognitiivisia kykyj\u00e4<\/a>: esimerkiksi joissakin niille tarjotuissa valintatilanteissa ne \u201dtiet\u00e4v\u00e4t, etteiv\u00e4t tied\u00e4\u201d, eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viitsi haaskata aikaa ja energiaa selvitt\u00e4\u00e4 ongelmia, joiden ratkaisusta ei tunnu olevan juurikaan hy\u00f6ty\u00e4 ravinnon saannin tai muun niille keskeisen asian suhteen. Ainakin jotkut kimalaislajit tunnistavat pes\u00e4tovereistaan eri yksil\u00f6iden kasvot \u2013 mehil\u00e4isill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on harvinaisempaa, sill\u00e4 tuhansien mehil\u00e4isten pesiss\u00e4 yksil\u00f6iden erottaminen vaatisi valtavasti muistikapasiteettia.<\/p>\n\n\n\n

The Mind of a Bee<\/em> on kiehtova kirja. Paikka paikoin sen analyysit esimerkiksi mehil\u00e4isen aivojen hienorakenteesta ovat maalikkolukijalle ehk\u00e4 turhankin yksityiskohtaisia. Toisaalta Chittka tuo esiin my\u00f6s pisti\u00e4istutkimuksen nykytilanteen lis\u00e4ksi alan historiaa aina 1800-luvun alusta alkaen, ja antaa valaisevia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4 miten entisajan ja nykyajan tutkijat ovat tuloksiinsa p\u00e4\u00e4tyneet \u2013 ja, monessa tapauksessa, miten \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huolellinen ja uraa uurtava tutkimus on saatettu sivuuttaa vuosikymmeniksi esimerkiksi sen takia ett\u00e4 tutkija on sattunut olemaan tummaihoinen yhdysvaltalainen 1800-luvulla tai saksanjuutalainen 1930- ja 1940-luvuilla. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa kirja on my\u00f6s kiinnostavaa tieteenhistoriaa pienelt\u00e4, mutta hyvinkin uteloittavalta alalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen yleens\u00e4 kuvitellut, ett\u00e4 muurahaisten kaltaisten yhteis\u00f6el\u00e4inten yksil\u00f6t ovat kaikesta kemiallisesta sun muusta viestinn\u00e4llisest\u00e4 nerokkuudestaan huolimatta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 koneita, ik\u00e4\u00e4n kuin isomman ja mahdollisesti ajattelukykyisen olion soluja. Voi hyvin olla, ett\u00e4 olen ollut t\u00e4ss\u00e4 suhteessa aivan hakoteill\u00e4. Saksalaissyntyisen hy\u00f6nteistutkijan Lars Chittkan tuore yleistajuinen … Jatka artikkeliin Metti\u00e4isen mielenliikkeet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,19,33],"tags":[],"class_list":["post-9500","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9500"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9503,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9500\/revisions\/9503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}