{"id":9464,"date":"2022-08-03T18:25:22","date_gmt":"2022-08-03T16:25:22","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9464"},"modified":"2022-08-09T12:20:40","modified_gmt":"2022-08-09T10:20:40","slug":"sosiaalinen-sivullinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9464","title":{"rendered":"Sosiaalinen sivullinen"},"content":{"rendered":"\n

En ole koskaan tullut hankkineeksi Olen lukenut \u201dAlastalon salissa\u201d <\/em>-paitaa<\/strong> (vaikka minulla sellaisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olisikin \u201doikeus\u201d) ja vaikka nautin suuresti Alastalon salista<\/em><\/a> en ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saanut aikaiseksi lukea mit\u00e4\u00e4n muita Volter Kilven teoksia. Sit\u00e4paitsi ainoa k\u00e4yntini Kustavissa kesti parin tunnin ja kakkukahvien verran. Yht\u00e4 kaikki tuntui aiheelliselta ja hy\u00f6dylliselt\u00e4 hankkia k\u00e4siin Laura Kokon kuusisataasivuinen Volter Kilpi: el\u00e4m\u00e4kerta<\/em> (SKS 2022) ja lukea se saman tien.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Kilven (1874\u20131939) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on jossakin mieless\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 toiseen taannoisen el\u00e4m\u00e4kerran lukukohteeseeni, Algot Untolaan (1868\u20131918)<\/a>. He olivat l\u00e4hestulkoon ik\u00e4tovereita, molemmat kokivat olevansa jossain m\u00e4\u00e4rin syrj\u00e4ss\u00e4 kirjallisesta eliitist\u00e4, kummallakin oli (ainakin v\u00e4lill\u00e4) vaikeuksia saada kirjallista tuotantoaan aikalaisten ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ksi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi molemmat osallistuivat laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kielikiistoihin, osan aikaa jopa samanlaisin mielipitein. Vuoden 1918 sis\u00e4llissota kuitenkin vei kohtalot eri suuntiin. Siin\u00e4 miss\u00e4 \u201dvalkoisten\u201d leiriin asemoitunut Kilpi vietti sotakuukaudet suhteellisen rauhallisissa oloissa Kulosaaren huvilallaan, \u201dpunaiseksi\u201d leimattu Untola raahattiin kotoaan ensin vankilaan ja sitten teloitettavaksi \u2013 tai pikemminkin murhattavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Toki taustoissakin oli eroja. Opettajana ty\u00f6skennellyt Untola \u2013 alkuaan Algoth Tiet\u00e4v\u00e4inen \u2013 oli talonpoikaissukua Karjalan Tohmaj\u00e4rvelt\u00e4, kirjastovirkailija Kilpi \u2013 alkuaan Volter Adalbert Ericsson \u2013 merikapteenin ja retarin<\/em> poika Turun saariston Kustavista. Untola kirjoitti koko kaunokirjallisen tuotantonsa (Maiju Lassilana, Irmari Rantamalana ja J. I. Vatasena) sin\u00e4 aikana jona kaunokirjailija-Kilpi vaikeni turhautuneena vuosina 1900\u201303 ilmestyneiden varhaisromaaniensa saamaan ristiriitaiseen vastaanottoon. Kilpi kyll\u00e4 palasi varhaiskautensa teemoihin ja vanhojen kertomusten uudelleenkertomiseen aivan viimeisiss\u00e4 fiktiivisiss\u00e4 teoksissaan: Valitettavasti Jonathan Swifti\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Gulliverin matka Fantomimian mantereelle<\/em> j\u00e4i keskener\u00e4iseksi, koska sill\u00e4 teoksella h\u00e4net olisi voitu nostaa suomalaisen spekulatiivisen fiktion varhaisten pioneerien kaapin p\u00e4\u00e4lle. Sittemmin julkaistussa alkuosassa ehdit\u00e4\u00e4n jo aikamatkailla.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkein parhaiten Kilpi tietysti tunnetaan 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla kirjoittamistaan aikamatkoistaan menneisyyteen, 1800-luvun puoliv\u00e4lin Kustavin retarien<\/em> eli talonpoikaispurjehduksen pariin, Saaristolaissarjana<\/em> tunnetusta kahden romaanin (Alastalon salissa<\/em> ja Kirkolle<\/em>) sek\u00e4 romaanien v\u00e4liin sijoittuvan Pit\u00e4j\u00e4n pienimpi\u00e4<\/em> -novellikokoelman kirjoittamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjailijuuden ohella Kilpi teki pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n kirjastonhoitajana, ensin Helsingiss\u00e4 ja sitten Turun yliopiston kirjastossa. T\u00e4h\u00e4n oli perheellisell\u00e4 miehell\u00e4 tietysti taloudellinenkin pakko: jos vaikeaksi koetut l\u00e4nsimurteelliset kirjat eiv\u00e4t myy, ei kirjoituspalkkioita juuri tipahtele, ja monta kertaa Kilpi koki tulleensa syrj\u00e4ytetyksi apurahojen ja valtionpalkintojen jaossa (vaikka kyll\u00e4 h\u00e4n niit\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 saikin). Kilpi ei tuntenut kuuluvansa kirjalliseen eliittiin, ja koki itsens\u00e4 muutenkin usein yksin\u00e4iseksi. (Mahdollisesti perinn\u00f6llinen) paheneva kuulovamma toki vaikutti yksin\u00e4isyyden ja syrj\u00e4\u00e4nj\u00e4\u00e4misen tunteeseen, mutta Kokko kyll\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Kilpi pysyi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan aktiivisena kulttuurivaikuttajana. H\u00e4nell\u00e4 oli itse asiassa erinomaiset verkostot aina yhteiskunnan huipulle saakka, ja kyll\u00e4 h\u00e4n niit\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytti aina jos jokin asia vaikutti h\u00e4nest\u00e4 korjaamista vaativan. Kokolla on ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n runsaasti Kilven yksityist\u00e4 kirjeenvaihtoa sek\u00e4 vaikuttajille ett\u00e4 Kilven l\u00e4heisille.<\/p>\n\n\n\n

Yli kuusisataasivuinen el\u00e4m\u00e4kerta on luistavaa, hyvin etenev\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, ja tarjoaa hyv\u00e4n mahdollisuuden uppoutua Kilven el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ajatuksiin ja aikaan. Itse l\u00f6ysin Volterin hahmosta aika ajoin hyvinkin paljon samaistumispintaa: Kilvellekin tietty sivullisuus oli monessa suhteessa oma valinta, luonteva tapa olla, mutta yht\u00e4 kaikki vain toinen puoli miehess\u00e4, joka toisaalta oli my\u00f6s vauhdikas, aktiivinen ja sosiaalinen toimija. H\u00e4nelle (todellinen tai kuviteltu) yksin\u00e4isyys oli toisinaan taakka, toisinaan ilo ja nautinto.<\/p>\n\n\n\n

Lienee siis syyt\u00e4 tarttua v\u00e4hitellen Kilven muuhunkin tuotantoon, etenkin Pit\u00e4j\u00e4n pienimpiin<\/em> ja Kirkolleen<\/em>. Koska tekij\u00e4n kuolemasta on yli 70 vuotta, tekstit ovat vapautuneet tekij\u00e4noikeusrajoituksista ja ne l\u00f6ytyv\u00e4t esimerkiksi Projekti L\u00f6nrotin sivuilta<\/a>, osa my\u00f6s (useammassa s\u00e4hk\u00f6kirjaformaatissa) Project Gutenbergist\u00e4<\/a> (jossa on my\u00f6s Kilven suomennoksia mm. Goethen ja Emersonin teoksista).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En ole koskaan tullut hankkineeksi Olen lukenut \u201dAlastalon salissa\u201d -paitaa (vaikka minulla sellaisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olisikin \u201doikeus\u201d) ja vaikka nautin suuresti Alastalon salista en ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saanut aikaiseksi lukea mit\u00e4\u00e4n muita Volter Kilven teoksia. Sit\u00e4paitsi ainoa k\u00e4yntini Kustavissa kesti parin tunnin ja kakkukahvien verran. Yht\u00e4 kaikki … Jatka artikkeliin Sosiaalinen sivullinen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,11],"tags":[],"class_list":["post-9464","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9464"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9490,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9464\/revisions\/9490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}