{"id":9451,"date":"2022-07-22T21:00:47","date_gmt":"2022-07-22T19:00:47","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9451"},"modified":"2022-07-22T21:00:49","modified_gmt":"2022-07-22T19:00:49","slug":"toinen-rooma-ennen-kolmatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9451","title":{"rendered":"Toinen Rooma (ennen kolmatta)"},"content":{"rendered":"\n

Historiasta aina kiinnostuneenakin joudun tuon tuostakin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong>, ett\u00e4 on alueita joiden vaiheista tied\u00e4n h\u00e4pe\u00e4llisen v\u00e4h\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 kyseess\u00e4 ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aika mitk\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pohjolasta katsoen kaukaiset tai eksoottiset tienoot. Isoja aukkoja tiet\u00e4myksess\u00e4ni on esimerkiksi yhdest\u00e4 Euroopan merkitt\u00e4vimm\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin ja keskiajan valtiomahdista, jolla on ollut valtava vaikutus Suomen naapurimaan \u2013 ja Karjalan \u2013 historiaan ja henkiseen ilmapiiriin. Tarkoitan sit\u00e4 valtiota, joka koulun historiankirjoituksessa ainakin minun aikanani kuitattiin l\u00e4hinn\u00e4 sivulauseissa nimell\u00e4 \u201dIt\u00e4-Rooma\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Paavo Hohtin tuore kuusisataasivuinen Bysantti \u2013 tuhat draaman vuotta<\/em> (WSOY 2021) paikkaa ainakin jokusen aukon, mutta samalla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielenpohjalle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kysymyksi\u00e4. Hohti my\u00f6nt\u00e4\u00e4 esipuheessaan, ett\u00e4 historiankirjoituksen pohjaksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on ollut arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen ohella l\u00e4hinn\u00e4 aikalaiskronikoita, jotka ovat keskittyneet enimm\u00e4kseen hallitsijoiden tekemisiin ja sotimisiin. Siin\u00e4 mieless\u00e4 Bysantin<\/em> hiukan kuivakkaan ja v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n luettelomaisen tekstin lukeminen oli liki nostalginen kokemus: t\u00e4ll\u00e4 tavalla historiaa opetettiin ennen vanhaan. T\u00e4rkeint\u00e4 olivat heid\u00e4n hallitsijansa, heid\u00e4n sukujuurensa, sukupuoliel\u00e4m\u00e4ns\u00e4, sotansa ja muut touhunsa, \u201drahvas\u201d mainittiin vain poikkeustapauksissa ja silloinkin sivulauseissa.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta tavallisen kansan j\u00e4\u00e4minen sivummalle on mahdollistanut toistatuhatta vuotta pitk\u00e4n historian tiivist\u00e4misen vajaaseen kuuteensataan sivuun, sill\u00e4 paljon on kerrottavaa n\u00e4inkin. Hohti aloittaa tarinan Rooman keisari Konstantinus I:st\u00e4 300-luvulla jaa., jolloin t\u00e4m\u00e4 perusti uudeksi hallintokaupungikseen Konstantinopolin (nyk. Istanbul), ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarinan 1400-luvun puoliv\u00e4liin, kun osmanisulttaani Mehmed II:n joukot valloittavat t\u00e4m\u00e4n \u201dToisen Rooman\u201d, jolloin bysanttilainen keisarikunta lakkaa lopullisesti olemasta…<\/p>\n\n\n\n

… tai ainakin siirtyy pohjoisemmaksi \u201dKolmanteen Roomaan\u201d eli Moskovaan, jonka suuriruhtinaille muutama viimeisen bysanttilaisen keisarisuvun tytt\u00e4rist\u00e4 naitettiin.<\/p>\n\n\n\n

Toinen Rooma peri ensimm\u00e4isest\u00e4 monen muun asian ohella huonot vallanperimysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, mik\u00e4 tarkoitti sit\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s Konstantinopolissa vallanvaihdokset tapahtuivat sotkuisesti, johtivat usein kilpailevien vallantavoittelijoiden murhiin tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin silpomisiin \u2013 etenkin silloin jos kilpailijat sattuivat olemaan velji\u00e4 tai serkkuja ja siten yht\u00e4 \u201doikeutettuja\u201d keisariuteen \u2013 sek\u00e4 mutkikkaisiin kanssahallitsijaj\u00e4rjestelmiin. Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti ns. kansalla \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Konstantinopolin kaupungin asukkailla \u2013 oli ainakin toisinaan jonkin verran p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaakin hallitsijanvalinnassa, enimm\u00e4kseen kyll\u00e4 huuto\u00e4\u00e4nestyspohjalta kansankokouspaikkana k\u00e4ytetyll\u00e4 suurella Hippodromilla. Toisinaan my\u00f6s naisilla, keisarinnoilla, saattoi olla hyvinkin paljon valtaa, etenkin jos \u201dvarsinainen\u201d keisari sattui olemaan alaik\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

Yksinvaltaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ongelmana on aina, ett\u00e4 yksinvaltiaan tulisi kyet\u00e4 loistamaan kaikilla hallinnon aloilla yht\u00e4 aikaa. Hohti ja ilmeisesti my\u00f6s aikalaiset mittasivat hallitsijan kuntoisuutta ensisijaisesti sotilastaidoilla, ja kun bysanttilaisten hallitsijoiden sotataidot vaativat mukanaoloa sotaretkill\u00e4 ja taistelukentill\u00e4, ja keisarikunta oli yleens\u00e4 kaiken aikaa sodassa keskim\u00e4\u00e4rin kahdella eri rintamalla eri puolilla valtakuntaa, on selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 yleens\u00e4 melkoinen osa muuta hallintoa j\u00e4i keisarin agendalla toissijaiseksi. Bysanttilaiskeisareilla oli viel\u00e4 lis\u00e4riesana sekin, ett\u00e4 heid\u00e4n oli enimm\u00e4kseen oltava Konstantinopolin patriarkan rinnalla teologian asiantuntijoita aikana, jolloin kristikunta rakoili monen eri fraktion, opin ja harhaopin suuntaan. Keisarit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina olleet samaa mielt\u00e4 patriarkkojensa kanssa, joten n\u00e4iden p\u00e4\u00e4t olivat usein yht\u00e4 huterasti hartioilla kuin keisareiden itsens\u00e4. Jos keisari (tai useampi kanssakeisari) keskittyi sotaretkiin ja\/tai uskonnollisiin kysymyksiin, saattoi valtakunnan taloudesta ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen j\u00e4\u00e4d\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Tokihan yksinvaltiaat delegoivat asioiden hoitamista alaisilleen, mutta historia on osoittanut (muuallakin) ett\u00e4 yksinvaltiaiden kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nuoleskelevien suosikkiensa (ja\/tai sukulaistensa) joukosta oikeita miehi\u00e4 oikeisiin virkoihin on yleens\u00e4 kerrassaan surkeaa. Bysantissa t\u00e4m\u00e4 johti usein kapinoihin, jotka joskus jopa onnistuivat keikauttamaan keisarin valtaistuimeltaan.<\/p>\n\n\n\n

Silti t\u00e4m\u00e4 kakkosversio Rooman valtakunnasta kesti jotakuinkin koossa toistatuhatta vuotta, itse asiassa pidemp\u00e4\u00e4n kuin \u201dalkuper\u00e4inen\u201d Rooma, joskin Konstantinopolin hallitsijat katsoivat johtavansa samaa valtakuntaa Konstantinopolista jota oli aikoinaan johdettu Rooman kaupungista (ja sittemmin Ravennasta). Historiankartastoja katsellessa tulee helposti vaikutelma, ett\u00e4 nuo toistatuhatta vuotta olivat pelkk\u00e4\u00e4 alam\u00e4ke\u00e4, sill\u00e4 valtakunnan pinta-ala pieneni jatkuvasti. Todellisuudessa Bysantti pysyi kuitenkin sek\u00e4 taloudellisena ett\u00e4 kulttuurillisena suurvaltana hyvin pitk\u00e4\u00e4n, oikeastaan aina vuoteen 1204, jolloin nelj\u00e4nnen ristiretken ainoaksi sotilaalliseksi saavutukseksi j\u00e4i Konstantinopolin miehitys ja silmit\u00f6n ry\u00f6st\u00e4minen sek\u00e4 \u201dkreikkalaisen\u201d keisarin korvaaminen \u201dlatinalaisella\u201d yli viideksikymmeneksi vuodeksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 episodi oli oikeastaan se viimeinen pisara, joka lopullisesti katkaisi \u201did\u00e4n\u201d ja \u201dl\u00e4nnen\u201d kristikuntien v\u00e4lit ja kasvatti jo aikaisemminkin hyv\u00e4ll\u00e4 alulla olleen \u201dit\u00e4isen\u201d ep\u00e4luulon \u201dl\u00e4ntt\u00e4\u201d kohtaan \u2013 ep\u00e4luulon, joka jatkuu yh\u00e4 montaa Bysantin perint\u00f6\u00e4 (ortodoksisen uskonnon ohella) vaalivalla Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, joka aikanaan omi tunnuksekseen jopa Bysantin viimeisen Palaiologos-keisarisuvun vaakunalinnun, jakomielisen kaksip\u00e4isen kotkan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Etenkin Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4m\u00e4nhetkisen j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n Ukrainan sotaretken aikana Bysantin historiaa on v\u00e4h\u00e4n turhankin helppo peilata nyky-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, poimia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 yksityiskohdista: niin tuntuu tekev\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksikirkkokin, tai ainakin ne jotka uskovat ett\u00e4 \u201dKolmas Rooma\u201d on se lopullinen, joka kest\u00e4\u00e4 aina tuomiop\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta Bysantin ja my\u00f6s sen ymp\u00e4rist\u00f6n kansakuntien historia on erinomainen todiste siit\u00e4, miten liikkuvaisia ihmiset ovat, ja miten sattumanvaraisia v\u00e4est\u00f6ryhmien p\u00e4\u00e4tymiset sinne miss\u00e4 ne nyky\u00e4\u00e4n majailevat: esimerkiksi unkarilaiset ajautuivat nykyisen Unkarin alueelle (joka bysanttilaisena aikana tunnettiin \u201dPannoniana\u201d) ja turkkilaiset (osmanit) nykyisen Turkin tiet\u00e4miin (\u201dAnatoliaan\u201d) jostakin paljon it\u00e4isemmilt\u00e4 seuduilta vain, koska toiset kansanryhm\u00e4t heit\u00e4 sinne ty\u00f6nsiv\u00e4t. Valtioiden ja kansakuntien \u201dhistorialliset\u201d, \u201doikeat\u201d ja \u201dikuiset\u201d rajat ovat enimm\u00e4kseen hyvin lyhytaikaisia ja keinotekoisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiasta aina kiinnostuneenakin joudun tuon tuostakin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 on alueita joiden vaiheista tied\u00e4n h\u00e4pe\u00e4llisen v\u00e4h\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 kyseess\u00e4 ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aika mitk\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pohjolasta katsoen kaukaiset tai eksoottiset tienoot. Isoja aukkoja tiet\u00e4myksess\u00e4ni on esimerkiksi yhdest\u00e4 Euroopan merkitt\u00e4vimm\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin ja keskiajan valtiomahdista, jolla on ollut valtava vaikutus … Jatka artikkeliin Toinen Rooma (ennen kolmatta)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,47,18,19],"tags":[],"class_list":["post-9451","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-meni-jo","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9451"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9456,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9451\/revisions\/9456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}