{"id":9431,"date":"2022-06-10T18:19:27","date_gmt":"2022-06-10T16:19:27","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9431"},"modified":"2022-06-10T18:19:29","modified_gmt":"2022-06-10T16:19:29","slug":"kaksi-agricolaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9431","title":{"rendered":"Kaksi Agricolaa"},"content":{"rendered":"\n

Todellisten henkil\u00f6iden el\u00e4miin perustuvat historialliset romaanit<\/strong> ovat olleet viime vuosina varsin trendik\u00e4s kirjallisuudenlaji: tokihan min\u00e4 tied\u00e4n, koska kerran olen yhden sellaisen itsekin kirjoittanut. Silti on kiinnostavaa, ett\u00e4 sama henkil\u00f6 on innoittanut per\u00e4ti kahta suhteellisen l\u00e4hekk\u00e4in ilmestynytt\u00e4 tuoretta tomaania. Mikael Agricola (n. 1510\u20131557)<\/a> on siin\u00e4 suhteessa tietysti kerrassaan mainio valinta. H\u00e4nen todellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ei tiedet\u00e4 kovinkaan paljon, julkista toimintaa ja kirjoituksia \u2013 ja ennen kaikkea suomennoksia \u2013 lukuun ottamatta, joten tilaa mielikuvituksen k\u00e4yt\u00f6lle riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Roope Lipastin Mikaelin kirja<\/em> (Atena 2021) on kaksikosta selke\u00e4sti perinteisempi historiallinen romaani, joka keskittyy Agricolan hengen vieneeseen rauhanneuvottelumatkaan Moskovaan Iivana-tsaarin<\/a> luokse talvella 1556\u20137. Vuoroluvuin seurataan Agricolan vaivalloista matkaa Turusta Suomenlahden rannikkoa pitkin ensin Viipuriin, Novgorodiin ja Moskovaan sek\u00e4 paluumatkaa aina Uudenkirkon j\u00e4rven j\u00e4\u00e4lle asti, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 menehtyi matkan rasitusten aiheuttamaan sairauskohtaukseen. Vuoroluvuin seurataan Agricolan Birgitta-rouvan el\u00e4m\u00e4\u00e4 Turun piispantalossa miehen poissaolon aikana, ja niit\u00e4 vaikeuksia johin t\u00e4m\u00e4 joutuu yritetty\u00e4\u00e4n parantaa aivoinfarktin saanutta \u00e4iti\u00e4\u00e4n lukemalla \u00e4\u00e4neen pakanallisen loitsun \u201dMikaelin kirjasta\u201d, keskener\u00e4isest\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta johon h\u00e4nen miehens\u00e4 on koonnut muistiin merkitsemi\u00e4\u00e4n kansanparannusneuvoja.<\/p>\n\n\n\n

Lipastin Agricola on ty\u00f6teli\u00e4s, keskittynyt ja omanarvontuntoinen patriarkka, vaikka ei olekaan rauhanvaltuuskunnan korkea-arvoisin henkil\u00f6. Sek\u00e4 Mikael ett\u00e4 Birgitta ovat ensimm\u00e4iset puolisonsa (ja ensimm\u00e4iset lapsensa) menett\u00e4neit\u00e4, monessa suhteessa perin keski-ik\u00e4isen oloisia vanhempia yhteiselle Kristian-pojalleen, niin monien historiallisten romaanien lailla jossain m\u00e4\u00e4rin aikaansa n\u00e4hden hieman liian moderneilta tuntuvia hahmoja. Taustaty\u00f6t on toki tehty, ja milj\u00f6\u00f6t \u2013 1500-luvun Turku, Novgorod ja Moskova sek\u00e4 loputtomat vaunu- ja rekireitit hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4n\u00e4 talvena \u2013 tuntuvat uskottavilta. Teksti on erinomaisen luistavaa, pienest\u00e4 kuivakkuudestaan huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4skyt talvehtivat j\u00e4rven pohjassa<\/em> (Otava 2021) on sitten jotakin aivan toisenlaista. En ole lukenut Jari Tervoa aikaisemmin \u2013 en kyll\u00e4 Lipastiakaan \u2013 joten en voi verrata t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen aikaisempaan tuotantoonsa. T\u00e4m\u00e4 romaani ottaa vahvoja vaikutteita Cervantesilta<\/a> ja monilta muilta klassisten (tragi)koomisten veijari- ja vaellusromaanien kirjoittajilta, eritoten Rabelaisilta<\/a>, p\u00e4\u00e4tellen runsaista vatsantoimitusten ja muiden kehollisten eritteiden ynn\u00e4 juopottelun kuvauksista. Veijariromaaniperinteen mukaisesti sankari-Agricola on v\u00e4h\u00e4n h\u00f6mel\u00f6 mutta hyv\u00e4ntahtoinen ja herkk\u00e4uskoisehko introvertti, ja h\u00e4nell\u00e4 on tietenkin my\u00f6s sidekick<\/em>, lapsuudenkaveri Petrus (joka varhaisessa vaiheessa paljastuu my\u00f6s velipuoleksi). <\/p>\n\n\n\n

Tervo jakaa tarinan nelj\u00e4\u00e4n osaan (kirjaan): ensimm\u00e4isess\u00e4 ollaan lapsuudenkodissa Pernajan Torsbyssa, toisessa opiskelemassa Lutherin Wittenbergiss\u00e4, kolmannessa (ja lyhyess\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4) samaisella rauhanneuvottelumatkalla Moskovaan, josta Lipasti kirjoittaa. Tervo kirjoittaa Agricolalleen (harha)n\u00e4kyj\u00e4 aiheuttavan epilepsian, jota t\u00e4m\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 salailla (koska moinen paholaisentauti olisi vienyt mahdollisuudet sek\u00e4 virkaan ett\u00e4 avioliittoon), ja tekee Birgitasta vihki\u00e4isten aikaan parikymment\u00e4 vuotta miest\u00e4\u00e4n nuoremman lapsivaimon (mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut erityisen poikkeuksellista tuohon aikaan), ja etenkin Lutherista jokseenkin vastenmielisen omahyv\u00e4isen ahmatin ja juopon. Mielenkiintoista kyll\u00e4, tsaari Iivana IV Julma<\/a> saa t\u00e4ss\u00e4 versiossa paljon enemm\u00e4n inhimillisyytt\u00e4 ja monitasoisuutta, vaikka kyll\u00e4 Tervo muistaa kertoa sadismistaan kuuluisaan suuriruhtinaaseen liitetyt tarinat siit\u00e4 kuinka t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi lapsena pudotteli koiranpentuja torneista ja juoksi sitten katsomaan, kuinka ne kuolivat luut murskana. Kaiken kaikkiaan sek\u00e4 Tervo ett\u00e4 Lipasti piirt\u00e4v\u00e4t talvisesta 1500-luvun Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sen eliitist\u00e4 ja virkamiehist\u00f6st\u00e4 eritt\u00e4in negatiivisen kuvan, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4… viel\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tervon kertoma tarina r\u00f6nsyilee v\u00e4lill\u00e4 Laurence Sternen<\/a> hengess\u00e4 laajoille sivupoluille. Runoilijataustainen Tervo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in rikasta kielt\u00e4 ja sanastoa, joista kaikki ei tokikaan ole ihan epookkiin istuvaa \u2013 mutta se on pointtikin. Historiaa hiemankin tunteva l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarinan lomasta lukuisia heittoja, joiden ei ole tarkoituskaan vaikuttaa sellaisilta mit\u00e4 joku 1500-lukulainen olisi ns. oikeasti ajatellut tai kirjoittanut. P\u00e4\u00e4skyt<\/em> ei ole eik\u00e4 yrit\u00e4k\u00e4\u00e4n olla oikeaoppista kuvausta siit\u00e4 miten epookkina oltiin ja ajateltiin \u2013 vaikka taustaty\u00f6t on kyll\u00e4 selv\u00e4sti tehty huolella t\u00e4ss\u00e4kin \u2013 mutta toisaalta karnevalistinen tyyli on oikeastaan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 miten uuden ajan alkupuolella syntyneit\u00e4 romaaneja oikeasti kirjoiteltiin. Kiinnostavaa kyll\u00e4 Tervo sivuuttaa Agricolan kirjallisen toiminnan l\u00e4hes kokonaan, mainitsee vain sivulauseissa kuinka Mikaelin omakustanteet n\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4nen omissa silmiss\u00e4\u00e4n ankeilta ja nuhjuisilta \u2013 ja kuinka niiden suomenkielt\u00e4 olisi kuulemma sen ajan suomalaisen lukeneiston (ts. lukutaitoisen v\u00e4hemmist\u00f6n) joukossa pilkattu ja naureskeltu.<\/p>\n\n\n\n

Ei ole mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 asetella n\u00e4it\u00e4 kahta perin erilaista romaania mink\u00e4\u00e4nlaiseen paremmuusj\u00e4rjestykseen. Ne ovat itsen\u00e4isi\u00e4, kirjoitustyylilt\u00e4\u00e4n ja tavoitteiltaan perin erilaisia teoksia, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 niukkoja el\u00e4m\u00e4kertatietoja omien, erilaisten tarinoidensa kerrontaan. Molemmat kyll\u00e4 vallan tutustumisen arvoisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Todellisten henkil\u00f6iden el\u00e4miin perustuvat historialliset romaanit ovat olleet viime vuosina varsin trendik\u00e4s kirjallisuudenlaji: tokihan min\u00e4 tied\u00e4n, koska kerran olen yhden sellaisen itsekin kirjoittanut. Silti on kiinnostavaa, ett\u00e4 sama henkil\u00f6 on innoittanut per\u00e4ti kahta suhteellisen l\u00e4hekk\u00e4in ilmestynytt\u00e4 tuoretta tomaania. Mikael Agricola (n. 1510\u20131557) on siin\u00e4 suhteessa … Jatka artikkeliin Kaksi Agricolaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,18],"tags":[],"class_list":["post-9431","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-meni-jo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9431"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9437,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9431\/revisions\/9437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}