{"id":9364,"date":"2021-09-13T20:34:12","date_gmt":"2021-09-13T18:34:12","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9364"},"modified":"2021-09-13T20:34:14","modified_gmt":"2021-09-13T18:34:14","slug":"viisi-nimea-kolme-kirjailijaa-yksi-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9364","title":{"rendered":"Viisi nime\u00e4, kolme kirjailijaa, yksi el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

En ostanut hein\u00e4kuun lopun Vanhan kirjallisuuden p\u00e4ivilt\u00e4 Sastamalasta<\/strong> kuin yhden ainoan kirjan, joka sekin oli aivan vasta ilmestynyt. Mutta kyseinen kirjan kansien v\u00e4liin mahtui sent\u00e4\u00e4n toistatuhatta sivua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Omat tietoni Algoth Untolan (1968\u20131918) el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ovat perustuneet pitk\u00e4lti Pirjo Honkasalon vuonna 1980 valmistuneeseen Tulip\u00e4\u00e4<\/em>-elokuvaan, jonka n\u00e4in teatterissa tuoreeltaan, ja satunnaisesti sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 silmiin sattuneisiin knoppitietoihin. Marko A. Hautalan j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen, kahdenkymmenenviiden vuoden tutkimusty\u00f6h\u00f6n perustuva el\u00e4m\u00e4kerta ALGOTH \u2013 Kapinallinen kyn\u00e4mies<\/em> (Warelia 2021) paikkaa varsin monta aukkoa ja valaisee sek\u00e4 Untolan el\u00e4m\u00e4\u00e4, h\u00e4nen traagista kuolemaansa, h\u00e4nen tuotantoaan ett\u00e4 my\u00f6s syit\u00e4 miksi h\u00e4n k\u00e4ytti loppujen lopuksi vain kymmenkunta vuotta kest\u00e4neell\u00e4 kirjailijanurallaan oman nimens\u00e4 sijaan kolmea eri kirjailijanime\u00e4: rehev\u00e4n naturalistiset kansankuvaukset julkaisi \u201dMaiju Lassila\u201d ja poliittisemmat, syvemm\u00e4t teokset \u201dIrmari Rantamala\u201d. Kolmas kirjailijanimi oli vain yhden romaanin verran k\u00e4ytetty \u201dJ. I. Vatanen\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Algoth Tiet\u00e4v\u00e4inen syntyi tohmaj\u00e4rvel\u00e4iseen pientilallisperheeseen, k\u00e4vi kansakoulun ja sen j\u00e4lkeen muutaman vuoden mittaisen opettajaseminaarin Sortavalassa. Seuraavat vuosikymmenet h\u00e4n asui ja ty\u00f6skenteli eri puolilla maata sek\u00e4 ainakin Pietarissa. Pisimp\u00e4\u00e4n h\u00e4n viipyi kansakoulunopettajana Pohjanmaan Kaustisilla, miss\u00e4 h\u00e4n aloitti my\u00f6s kirjoittamisensa lehtikolumneilla ja -pakinoilla, erityisesti nimimerkill\u00e4 \u201dLiisan Antti\u201d. V\u00e4h\u00e4varainen kotitausta osaltaan selitt\u00e4\u00e4, miksi h\u00e4n jo n\u00e4iss\u00e4 varhaisissa kirjoituksissaan suhtautui hyvin kriittisesti \u201dherrasv\u00e4keen\u201d, erityisesti ruotsinkieliseen vauraimmistoon, sek\u00e4 my\u00f6s elitistiseksi katsomaansa etel\u00e4n yliopistosivistyneist\u00f6\u00f6n (johon laskettiin my\u00f6s monet ajan suuret suomalaiset kirjailijahahmot). T\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten Untolaksi sukunimens\u00e4 muuttanut opettaja p\u00e4\u00e4tyi sitten suomalaisen puolueen (eli ns. \u201dvanhasuomalaisten\u201d, \u201dsuomettarelaisten\u201d tai \u201dperustuslaillisten\u201d) riveihin ja lopulta t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4iseksi vaalisaarnaajaksi ja agitaattoriksi vuoden 1907 eduskuntavaalien alla. Samoihin aikoihin alkoi it\u00e4\u00e4 poliittisesta ja henkisest\u00e4 etsinn\u00e4st\u00e4 kertova valtaisa, moniosainen Harhama<\/em>-romaani.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisena toimijana Untola oli julkinen henkil\u00f6 \u2013 ja julkista riistaa. 1900-luvun alun lehdist\u00f6n tapa kirjoittaa muiden puolueiden toimijoista oli niin raaka ettei sit\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4isi edes nykyp\u00e4iv\u00e4n somessa, ja niinkin v\u00e4h\u00e4inen tekij\u00e4 kuin pohjalainen agitaattori kelpasi kaikenlaisen loanheiton maalitauluksi \u2013 joskin h\u00e4n kyll\u00e4 antoi pakinoissaan samalla mitalla takaisin niin nuorsuomalaisille, sosialisteille, ruotsinkielisille kuin maalaisliittolaisillekin. Eniten riemua revittiin siit\u00e4, kuinka agitaattori-Untola oli saanut nivusiinsa pahoja vammoja rikkihaposta: on v\u00e4itetty (kuten Tulip\u00e4\u00e4<\/em>-elokuvakin esitti) ett\u00e4 rikkihapon olisi kaatanut nivusille Untolan naisyst\u00e4v\u00e4 Olga Jasinski, mutta mit\u00e4\u00e4n varmuutta asiasta ei tunnu olevan.<\/p>\n\n\n\n

Harhamaa<\/em> on monesti luettu autofiktiivisen\u00e4 teoksena, ja siksi Wikipediakin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Untolan olleen Pietarin-aikoinaan mukana sosialistien terrotiteoissa<\/a>. Hautala ei tunnu t\u00e4t\u00e4 erityisemmin uskovan, ei vaikka on selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Untolan el\u00e4m\u00e4n monista seikoista, el\u00e4m\u00e4nvaiheista, asuinpaikoista ja tuttavapiireist\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt perin v\u00e4h\u00e4n luotettacia tietoja. Hautalan perustellun n\u00e4kemyksen mukaan Untola ajautui sosialistien leiriin vasta suursodan puhjettua ja entisten puoluetoverien \u2013 sek\u00e4 h\u00e4nen kustantajansa \u2013 alettua avoimesti nojautua Saksan keisarikunnan vasalliuden suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Harhama<\/em> (Kustannus Oy Kansa 1909) oli aikoinaan melkoinen kohuteos, ja monet valistuneemmat kriitikot kyll\u00e4 osasivat yhdist\u00e4\u00e4 \u201dIrmari Rantamalan\u201d agitaattori-Untolaan. Eik\u00e4 \u201dMaiju Lassilankaan\u201d henkil\u00f6llisyys juuri salassa pysynyt. T\u00e4ll\u00e4 nimimerkill\u00e4 julkaistu esikoisteos Tulitikkuja lainaamassa<\/em> (Kustannus Oy Kansa 1910) oli v\u00e4lit\u00f6n menestys, ja rujon humoristisen kansankuvaukset k\u00e4viv\u00e4t kaupaksi sek\u00e4 kirjoina ett\u00e4 n\u00e4ytelmin\u00e4. Untola itse ei menestyksest\u00e4 juuri hy\u00f6tynyt. Osittain kustantamot tuntuvat vet\u00e4neen v\u00e4list\u00e4, osittain Untola itse j\u00e4tti perim\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nelle kuuluneita tai tarjottuja rahoja. H\u00e4n tyytyi el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin niukkaa erakkoel\u00e4m\u00e4\u00e4 pikkuriikkisess\u00e4 katutason vuokrahuoneessaan Helsingin Runeberginkadulla ja viljelem\u00e4\u00e4n pient\u00e4 puutarhapalstaa Lepp\u00e4suolla. Kustantajiin ja muihin tahoihin h\u00e4n piti mieluiten yhteytt\u00e4 vain kirjeitse.<\/p>\n\n\n\n

Suursodan alku johti v\u00e4hitellen elintarvikepulaan my\u00f6s taistelujen suhteen syrj\u00e4ss\u00e4 pysyneess\u00e4 Suomen suuriruhtinaskunnassa, ja t\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 monien patruunasukujen sotakeinottelulla tienaamat valtavat omaisuudet saivat Untolan ajautumaan yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n sosialistien kanssa. H\u00e4n ei pit\u00e4nyt itse\u00e4\u00e4n sosialistina, mutta katsoi t\u00e4rkeiksi monia samoja asioita joita Sosialidemokraattinen puolue ajoi: kahdeksan tunnin ty\u00f6aikaa, torpparikysymyksen ratkaisua ja niin edelleen. H\u00e4n aloitti vakituisena kolumnistina helsinkil\u00e4isess\u00e4 Ty\u00f6mies<\/em>-lehdess\u00e4 \u2013 \u201dIrmari Rantamala\u201d -nimimerkill\u00e4 \u2013 mik\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n leimasi h\u00e4net entisen puoluetovereiden ja yhteisty\u00f6kumppaneiden silmiss\u00e4 \u201dpunikiksi\u201d. H\u00e4nen on v\u00e4itetty toimineen kansankiihottajana \u201dpunakapinaan\u201d, mutta Hautalan n\u00e4kemyksen mukaan h\u00e4n pikemminkin varoitteli, ett\u00e4 mik\u00e4li ongelmia ei ryhdyt\u00e4 ratkaisemaan, tilanne saattaa ajautua v\u00e4kivaltaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuten sitten k\u00e4vikin.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisten maahantunkeutujien vallattua Helsingin yhdess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iskenraali Mannerheimin komentaman \u201dvalkoisen armeijan\u201d kanssa huhtikuussa 1918 Untolakin pid\u00e4tettiin. H\u00e4nen kuolemaansa liitet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes aina sanat \u201dep\u00e4selviss\u00e4 olosuhteissa\u201d. H\u00e4nt\u00e4 oltiin kuljettamassa h\u00f6yryhinaajan kannella Santahaminaan teloitettavaksi \u2013 ilman mink\u00e4\u00e4nlaista oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 \u2013 useiden poliittisten ja kirjallisten (valkoisten) vaikuttajien seuratessa mukana yleis\u00f6n\u00e4, kun h\u00e4n jostakin syyst\u00e4 putosi \u2013 tai heitt\u00e4ytyi \u2013 aluksen laidan yli. Vartijat alkoivat ampua vanhan turkistakkinsa varassa kellunutta Untolaa, mutta kun ruumis sitten naarattiin kannelle, l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon mukaan siin\u00e4 ei ollut ainuttakaan luodinhaavaa: Untola oli h\u00e4nen mukaansa kuollut kylm\u00e4n veden ja huonon terveydentilan aiheuttamaan syd\u00e4npys\u00e4hdykseen. (Joidenkin silminn\u00e4kij\u00f6iden, tai \u201dsilminn\u00e4kij\u00f6iden\u201d mukaan osumia tosin oli paljon ja verta vuoti kannelle asti.)<\/p>\n\n\n\n

\u201dMaiju Lassilan\u201d romaanit ja n\u00e4ytelm\u00e4t pysyiv\u00e4t suosiossa tekij\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeenkin huolimatta itsen\u00e4istyneen Suomen sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisest\u00e4 oikeistolaisesta ilmapiirist\u00e4 huolimatta, ja sittemmin erityisesti Tulitikkuja lainaamassa<\/em> -kirja elokuva- ja n\u00e4ytelm\u00e4versioineen on p\u00e4\u00e4ssyt suomalaisen kirjallisuuden klassikon asemaan. \u201dIrmari Rantamalan\u201d rehabilitoitumiseen meni vuosikymmeni\u00e4. Algoth Untolan itsens\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset siirrettiin Santahaminan joukkohautojen vierest\u00e4 Hietaniemen hautausmaalle jo vuonna 1939.<\/p>\n\n\n\n

Marko A. Hautala (joka muuten on eri henkil\u00f6 kuin vaasalainen kauhukirjailija Marko Hautala) on k\u00e4ytt\u00e4nyt Untola-projektiinsa 25 vuotta, tehnyt ensin opinn\u00e4ytteit\u00e4 ja v\u00e4it\u00f6skirjan ja jatkanut niiiden pohjalta eteenp\u00e4in. Urakka on ollut valtava. Vaikka monet Untolan paperit ja k\u00e4sikirjoitukset ovatkin p\u00e4\u00e4tyneet Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon, muualta hallittavaa materiaalia on ollut mielett\u00f6m\u00e4n paljon. Paneutuminen n\u00e4kyy ja tuntuu. Tuhatsivuisen kirjan alkupuolella kirjan painamiseen k\u00e4ytetty vitivalkoinen kopiopaperi ja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 silmiin sattuneet k\u00f6mpel\u00f6t lauserakenteet antoivat hieman halvan vaikutelman, mutta tuollainen pikatuomio oli kohtuuton ja v\u00e4\u00e4r\u00e4. Kapinallinen kyn\u00e4mies<\/em> on huolellista, pikkutarkkaa ty\u00f6t\u00e4. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Hautala tuntuu omaksuneen turhankin hyvin Untolan sadan vuoden takaisesta maailmasta siinneiden tekstien nationalismin, anti-elitismin ja ruotsinkielisyyden vastaisuuden \u2013 \u201dvalkoisten\u201d p\u00e4\u00e4jehujen kohdalla muistetaan aina mainita heid\u00e4n ei-suomenkielisyytens\u00e4 ja\/tai miten paljon he olivatkaan tehneet sotavuosina voittoa bisneksill\u00e4\u00e4n \u2013 mutta n\u00e4m\u00e4kin ovat pienenpuoleisia puutteita. Kaikenkaikkiaan t\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen monumentti 1900-luvun kirjallisuuden, kulttuurin ja politiikan historiaa, keskeinen perusteos.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En ostanut hein\u00e4kuun lopun Vanhan kirjallisuuden p\u00e4ivilt\u00e4 Sastamalasta kuin yhden ainoan kirjan, joka sekin oli aivan vasta ilmestynyt. Mutta kyseinen kirjan kansien v\u00e4liin mahtui sent\u00e4\u00e4n toistatuhatta sivua. Omat tietoni Algoth Untolan (1968\u20131918) el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ovat perustuneet pitk\u00e4lti Pirjo Honkasalon vuonna 1980 valmistuneeseen Tulip\u00e4\u00e4-elokuvaan, jonka n\u00e4in teatterissa … Jatka artikkeliin Viisi nime\u00e4, kolme kirjailijaa, yksi el\u00e4m\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,11,21,18,7,19],"tags":[],"class_list":["post-9364","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-meni-jo","category-politiikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9364"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9372,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9364\/revisions\/9372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}