{"id":9289,"date":"2021-05-02T12:00:29","date_gmt":"2021-05-02T10:00:29","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9289"},"modified":"2021-05-02T12:00:31","modified_gmt":"2021-05-02T10:00:31","slug":"aukkojenpaikkaus-opaskirjallisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9289","title":{"rendered":"Aukkojenpaikkaus-opaskirjallisuutta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olen monestikin todennut<\/strong> ett\u00e4 kirjallisuuden (ja my\u00f6s muiden taiteenalojen!) klassikkosivistyksess\u00e4ni on ammottavia aukkoja. Saara Turusen ja Petra Maisosen toimittama tuore teos suurteoksia<\/em> (Tammi, nimi on ainakin kannessa kirjoitettu j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti pienell\u00e4) osoittaa muutamia aivan uusia, ennen huomaamattomiani aukkoja, mutta toisaalta vinkkailee my\u00f6s todella kiinnostavia kirjoja joihin k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4siksi.<\/p>\n\n\n\n

Antologian kaksikymment\u00e4 kokenutta kirjoittajaa ovat ilmeisesti saaneet melkoisen vapaat k\u00e4det kirjoittaa itselleen ja kirjalliselle ilmaisulleen merkitt\u00e4vist\u00e4 teoksista ja tekij\u00f6ist\u00e4. Se n\u00e4kyy tekstityyleiss\u00e4, jotka vaihtelevat kohtuullisen perinteisist\u00e4 kirjallisuusesseetyylisist\u00e4 teksteist\u00e4 Meiju Niskalan<\/a> fragmentaariseen kuvaukseen siit\u00e4, millaisia reunamerkint\u00f6j\u00e4 h\u00e4n on tehnyt Tove Janssonin Kes\u00e4kirjaan<\/em> el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eri vaiheissa. Tyylien vaihtelevuus tekee suurteoksista<\/em> el\u00e4v\u00e4ist\u00e4 luettavaa silloinkin jos sen vet\u00e4isee kerralla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan kahdestakymmenest\u00e4 kirjasta olen itse tullut lukeneeksi vain kolme. Anna Kortelaisen<\/a> kirjoitus A. S. Byattin Riivauksesta<\/em> saa ny\u00f6kyttelem\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 omat muistikuvani teoksesta mukailevat h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n<\/a>. Ranya Paasosen<\/a> n\u00e4kemys Leena Krohnin Tainaronista<\/em><\/a> saa ajattelemaan, ett\u00e4 tuo lyyrismaaginen sivustakatsojatarina pit\u00e4isi lukea ehdottomasti uudelleen, uusin silmin. Milja Sarkola<\/a> puolestaan on lukenut Lionel Shriverin Poikani Kevinin<\/em> perin eri kulmasta kuin min\u00e4 aikoinaan, kulmasta jonka toki ymm\u00e4rr\u00e4n, mutta joka ei silti saa innostumaan tarinaan tarttumisesta uudelleen. Minusta romaani oli jokseenkin ep\u00e4uskottava kuvaus koulusurmaajasta, joka kertoja\u00e4idin mielest\u00e4 oli ollut paha jo syntyess\u00e4\u00e4n \u2013 mik\u00e4 oli minusta raivostuttavan kliseem\u00e4ist\u00e4 <\/a>\u2013 mutta jonka Sarkola puolestaan oli lukenut \u00e4idin pohdiskeluna siit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n on tehnyt v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4ntoista lukematonta klassikkoa, joihin olisi syyt\u00e4 tarttua ensi tilassa. Kunkin lukemisen j\u00e4lkeen on tilaisuus sitten tarttua uudelleen suurteoksiin<\/em> ja vertailla omia tuntojaan antologian kirjoittajien n\u00e4kemyksiin. Teoksen nimen partitiivi ei tietenk\u00e4\u00e4n ole sattumaa: kirja ei v\u00e4it\u00e4k\u00e4\u00e4n olevansa mik\u00e4\u00e4n idioottimainen \u201dn\u00e4m\u00e4 kaksikymment\u00e4 kirjaa sinun pit\u00e4\u00e4 lukea ennen kuolemaasi\u201d -latteus, vaan yst\u00e4v\u00e4llinen, hienotunteinen vihjaus joukosta erinomaisia, lukemisen arvoisia ja ajatuksia \u2013 sek\u00e4 monenlaisia tulkintamahdollisuuksia! \u2013 her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 teoksia.<\/p>\n\n\n\n

Lukemisen arvoinen teos on my\u00f6s suurteoksissa <\/em> Zadie Smithin Nimikirjoitusmiehest\u00e4<\/em> kirjoittavan Koko Hubaran<\/a> esikoisromaani \u2013 miltei pienoisromaani \u2013 Bechi<\/em>. Kirjan kertoja, Bechi-niminen nuori helsinkil\u00e4isnainen, sopii \u00e4itins\u00e4 kanssa tapaamisen kantakaupunkilaiseen kahvilaan kertoakseen t\u00e4lle odottavansa lasta. \u00c4idin ja tytt\u00e4ren suhde on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin traumaattinen, muun muassa siksi ett\u00e4 \u00e4iti on aikoinaan ponnahtanut suomalaisen kirjallisuuden valokeilaan omael\u00e4m\u00e4kerrallisella esikoisromaanillaan, jossa h\u00e4n on kertonut jemeninjuutalaisista juuristaan, nuoruudestaan Israelissa ja muutostaan miehen per\u00e4ss\u00e4 Suomeen \u2013 ja Bechin syntym\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 avioerostaan Bechin is\u00e4st\u00e4. Bechi, kirjallisuuden opiskelija, on lukenut \u00e4idin kaikki muut teokset paitsi t\u00e4t\u00e4 esikoista, kaveriensa ihmettelyist\u00e4 ja painostuksesta huolimatta. Bechi<\/em> koostuu kertojansa yhden p\u00e4iv\u00e4n tapahtumista ja pitkist\u00e4, kursivoiduista otteista \u00e4idin esikoisromaanista. Kuten jotkut muutkin ovat todenneet, kursivoinnit tekev\u00e4t osasta kirjaa varsin raskasta luettavaa, mutta yht\u00e4 kaikki tarina on vaivansa v\u00e4\u00e4rti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen monestikin todennut ett\u00e4 kirjallisuuden (ja my\u00f6s muiden taiteenalojen!) klassikkosivistyksess\u00e4ni on ammottavia aukkoja. Saara Turusen ja Petra Maisosen toimittama tuore teos suurteoksia (Tammi, nimi on ainakin kannessa kirjoitettu j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti pienell\u00e4) osoittaa muutamia aivan uusia, ennen huomaamattomiani aukkoja, mutta toisaalta vinkkailee my\u00f6s todella kiinnostavia kirjoja joihin … Jatka artikkeliin Aukkojenpaikkaus-opaskirjallisuutta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5],"tags":[],"class_list":["post-9289","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9289","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9289"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9299,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9289\/revisions\/9299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}