{"id":9283,"date":"2021-04-18T20:36:58","date_gmt":"2021-04-18T18:36:58","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9283"},"modified":"2021-04-18T20:37:00","modified_gmt":"2021-04-18T18:37:00","slug":"sarja-kuvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9283","title":{"rendered":"Sarja kuvia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Seurustelin ja asuin aikanaan viitisen vuotta<\/strong> hattulalaisen nuoren naisen kanssa, mutta h\u00e4nen kotinurkillaan k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n emme tainneet koskaan piipahtaa parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.hattulanseurakunta.fi\/kirkot-ja-tilat\/kirkot\/pyhan-ristin-kirkko\/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta\" target=\"_blank\">Pyh\u00e4n ristin keskiaikaisessa kirkossa<\/a>. H\u00e4nen perheens\u00e4 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n erityisen innokasta n\u00e4ht\u00e4vyyksien per\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lis\u00e4ksi eks\u00e4ni oli varsin vakaumuksellinen ateisti. Enh\u00e4n min\u00e4k\u00e4\u00e4n ole mihink\u00e4\u00e4n uskontokuntaan kuulunut vuosikymmeniin, en jumalia kunnioittaviin enk\u00e4 jumalia kielt\u00e4viin, mutta viimeist\u00e4\u00e4n Anneli Kannon romaanin <em>Rottien pyhimys<\/em> (Gummerus 2021) lukeminen on saanut kiinnostumaan <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.hattulanseurakunta.fi\/kirkot-ja-tilat\/kirkot\/pyhan-ristin-kirkko\/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta\" target=\"_blank\">kirkon my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisista maalauksista<\/a> jo ihan taiteen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Kanto.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Romaanissa elet\u00e4\u00e4n 1500-luvun alkuvuosia, vain v\u00e4h\u00e4n ennen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kustaa_Vaasa\" target=\"_blank\">Kustaa Vaasan<\/a> aloittamaa uskonpuhdistusta. Ruotsi ja sen It\u00e4maa-niminen osa (jota vasta paljon ryhdyttiin kutsumaan \u201dSuomeksi\u201d) ovat viel\u00e4 kohtuullisen tukevasti katolisia maita. Pitk\u00e4llisten neuvottelujen j\u00e4lkeen muutaman kymmenen vuoden ik\u00e4iselle Hattulan Pyh\u00e4n ristin kirkolle on saatu aikaan rahoitus \u2013 ja sek\u00e4 Turun piispan Arvid Kurjen ett\u00e4 H\u00e4meen linnanherran \u00c5ke Tottin siunaus \u2013 kirkon seinien ja katon maalaamiseksi niin, ett\u00e4 kuvien avulla lukutaidoton rahvaskin saisi oppia <em>Raamatun <\/em>tapahtumista. Kyl\u00e4\u00e4n saapuu kaksi ruotsalaista maalarimestaria ja heid\u00e4n it\u00e4maalainen apupoikansa. Tarina alkaa heid\u00e4n saapuessaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja p\u00e4\u00e4ttyy kun maalausurakan pit\u00e4isi olla valmiina syksyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>(Olen, sivumennen sanoen, itsekin huomannut suosivani melkolailla samankaltaista ajanjaksoa omissa tarinoissani. <em>Nedut<\/em> alkaa joskus maaliskuussa ja p\u00e4\u00e4ttyy elokuuhun. <em>Muurahaispuu<\/em> alkaa toukokuussa ja p\u00e4\u00e4ttyy syyskuuhun. <em>Pahasilm\u00e4n<\/em> vuoden 1996 tarinakaari alkaa maalis\u2013huhtikuussa ja p\u00e4\u00e4ttyy syyskuun lopussa, vuoden 2018 kaari kantaa toukokuusta hein\u00e4kuuhun. N\u00e4in asiattomana sivuhuomautuksena.)<\/p>\n\n\n\n<p>Maalareiden ja heid\u00e4n apupoikansa ohella romaanin keskeisiksi henkil\u00f6iksi nousevat vauras asioiden j\u00e4rjestelij\u00e4, kirkonis\u00e4nt\u00e4 ja talollinen Klemetti Mikonpoika, paikkakunnalta kotoisin oleva kirkkoherra Petrus Herckepaeus josta tuntuu ett\u00e4 kaikki pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 edelleenkin pelkk\u00e4n\u00e4 Pekka H\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4 -nimisen\u00e4 pojankoltiaisena jolle ei papille kuuluvaa kunnioitusta heru \u2013 sek\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isten hyljeksim\u00e4, syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuolleen tiilentekij\u00e4n holhokki Pelliina. Ty\u00f6tapaturman vuoksi piirustustaitoiseksi ja v\u00e4risilm\u00e4kk\u00e4\u00e4ksi osoittautuva Pelliina tempaistaan mukaan maalariporukkaan sen ainoaksi naispuoliseksi j\u00e4seneksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Todellisista Pyh\u00e4n ristin kirkon maalareista ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ei nimen nime\u00e4, joten Kannolla on ollut tilaisuus kuvitella henkil\u00f6t itse \u2013 ja, kuten h\u00e4n j\u00e4lkisanoissa my\u00f6nt\u00e4\u00e4, kuvitella ty\u00f6ryhm\u00e4 pienemm\u00e4ksi kuin mit\u00e4 se luultavasti on ollut. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.hattulanseurakunta.fi\/kirkot-ja-tilat\/kirkot\/pyhan-ristin-kirkko\/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta\" target=\"_blank\">Kuvien tekij\u00f6ist\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain heid\u00e4n tekemi\u00e4\u00e4n kuvia<\/a>. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta on ollut hyv\u00e4 rakennella tarina jossa on paljon tuttua siit\u00e4 mit\u00e4 kuulin er\u00e4\u00e4n toisen hattulalaiskyl\u00e4n ihmisist\u00e4 1980-luvulla, asiaankuuluvaa juonittelua, s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan rivienv\u00e4list\u00e4 kritiikki\u00e4 ja historialliseen romaaniin sopivan tenhoava ja el\u00e4vi\u00e4 kuvia lukijan mieleen loihtiva juoni. V\u00e4lill\u00e4 lukija alkaa pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tarina on matkalla kohti turhan kepe\u00e4n romanttista loppua tai lopputragediaa, mutta onneksi eteen tuleekin toisenlainen mutka \u2013 toisenlainen tragedia \u2013 ja v\u00e4h\u00e4n toisenlainen loppu. Sellainen, jonne p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n lukija voi tyytyv\u00e4isen\u00e4 todeta lukeneensa hyv\u00e4n romaanin, ja j\u00e4\u00e4 aprikoimaan, miten kiinnostaviksi piirrettyjen keskeisten henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4 jatkuu siit\u00e4 eteenp\u00e4in. Niiden, jotka ovat yh\u00e4 elossa, siis.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Seurustelin ja asuin aikanaan viitisen vuotta hattulalaisen nuoren naisen kanssa, mutta h\u00e4nen kotinurkillaan k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n emme tainneet koskaan piipahtaa parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4n ristin keskiaikaisessa kirkossa. H\u00e4nen perheens\u00e4 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n erityisen innokasta n\u00e4ht\u00e4vyyksien per\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lis\u00e4ksi eks\u00e4ni oli varsin vakaumuksellinen ateisti. Enh\u00e4n min\u00e4k\u00e4\u00e4n ole mihink\u00e4\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9283\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Sarja kuvia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,11,21,42,37,72],"tags":[],"class_list":["post-9283","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-muurahaispuu","category-nedut","category-pahasilma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9283"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9287,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9283\/revisions\/9287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}