{"id":9253,"date":"2021-04-06T20:39:25","date_gmt":"2021-04-06T18:39:25","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9253"},"modified":"2021-04-06T20:39:27","modified_gmt":"2021-04-06T18:39:27","slug":"nelja-kaupunkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9253","title":{"rendered":"Nelj\u00e4 kaupunkia"},"content":{"rendered":"\n

Viimeksi kulunut kuukausi on aika pitk\u00e4lti kulunut apuraha-asioita miettiess\u00e4.<\/strong> Min\u00e4h\u00e4n olen itse mukavasti viisivuotisella taiteilija-apurahalla, joten suoranainen velvollisuuteni on sitten ollut \u2013 lotterista itse monta vuotta poissaolevana \u2013 osallistua apurahalautakuntien vertaisarviointiprosessiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on tullut my\u00f6s luettua tuoretta kotimaista kirjallisuutta v\u00e4h\u00e4n laajemmalla haitarilla kuin tavallisesti, mist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tuonnempana. Ensiksi haluan kuitenkin esitell\u00e4 teoksen, joka ei ole kotimaista kirjallisuutta eik\u00e4 liity suoranaisesti ty\u00f6asioihin \u2013 viel\u00e4. Sen lukeminen kuitenkin synnytti romaani-idean, josta ehk\u00e4 kehkeytyy jotakin… joskus. Ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Annalee Newitz \u2013 joka suosii englanninkielen sukupuolineutraalia they<\/em>-pronominia \u2013 on tuttu New Scientistin<\/em> kolumnistina, mutta h\u00e4n on my\u00f6s tieteis- ja tietokirjailija. H\u00e4nen romaaneihinsa en ole tutustunut (t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4) ja t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaistu Four Lost Cities: A Secret Hstory of the Urban Age<\/em> (W. W. Norton & Co. 2021) on ensimm\u00e4inen h\u00e4nelt\u00e4 lukemani tietokirja.<\/p>\n\n\n\n

Minulle vanhana arkeologia-wannaben\u00e4 ajatus \u201dkadonneista kaupungeista\u201d on tietenkin jo sin\u00e4ns\u00e4 hurmaava, mutta Newitzin kirjassa k\u00e4y moneen kertaan selville, ettei otsikon lost<\/em> t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nny \u201dkadonneeksi\u201d vaan pikemminkin \u201dmenetetyksi\u201d, ehk\u00e4 jopa (yht\u00e4 kaupunkia lukuun ottamatta) \u201dhyl\u00e4tyksi\u201d. Kaikkien kirjan nelj\u00e4n historiallisen tai esihistoriallisen kaupungin paikka tiedettiin niiden l\u00e4hiseudulla oikein hyvin, vaikka kaikista eiv\u00e4t eurooppalaiset<\/em> tienneet mit\u00e4\u00e4n, ennen kuin eurooppalaisia tunki paikalle kaivelemaan, tonkimaan ja (pahimmillaan) ry\u00f6stelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkinelikosta vanhin, nykyisess\u00e4 Anatoliassa (Turkin valtion alueella) sijaitseva \u00c7atalh\u00f6y\u00fck<\/a> syntyi, kehittyi ja rapistui suunnilleen puolentoistatuhannen vuoden aikana noin 7100\u20135700 eaa., mik\u00e4 tekee siit\u00e4, sik\u00e4li kuin nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ehk\u00e4 koko planeetan vanhimman kaupunkimaisen yhdyskunnan. Roomalainen Pompeiji<\/a> on kaupunkikvartetista ainoa, jolle tiedet\u00e4\u00e4n selke\u00e4 loppu: voimakkaita maanj\u00e4ristyksi\u00e4 seurannut Vesuviuksen purkaus syksyll\u00e4 79 jaa., joka peitti kaupungin myrkylliseen vulkaaniseen tuhkaan. Olen itsekin nuorempana lukenut, ett\u00e4 n. 800\u20131400-luvuilla jaa. nykyisen Kamputsean alueella kukoistaneen Angkorin<\/a> olisi viidakkoon hautautuneena l\u00f6yt\u00e4nyt <\/em>1800-luvulla muuan ranskalainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 tieto on t\u00e4ytt\u00e4 roskaa: vaikka paikkaa ei en\u00e4\u00e4 varsinaisesti voinutkaan kaupungiksi kutsua, siell\u00e4 oli kuitenkin vakinaista asutusta \u2013 enimm\u00e4kseen buddhalaisia munkkeja \u2013 ja se oli Kaakkois-Aasiassa hyvinkin tunnettu ja suosittu pyhiinvaelluskohde. Enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n nykyisen St. Louisin kaupungin alueella Yhdysvaltain Missourissa sijainnut ns. Mississippi-kulttuurin suurkaupunki, Angkorin aikalainen Cahokia<\/a> tavallaan katosi, sit\u00e4 kutsutaan nyky\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n seudulla my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina vaikuttaneen intiaanikansan nimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Newitz korostaa, ett\u00e4 nelj\u00e4n kaupungin synnyt tai \u201dtuhot\u201d eiv\u00e4t olleet miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin yhteismitallisia. \u00c7atalh\u00f6y\u00fck<\/a>in asukkaiden esivanhemmat, ehk\u00e4 isovanhempiin asti, olivat ehk\u00e4 paikasta toiseen vaeltavia nomadeja tai mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\/ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4, ja h\u00e4n arvelee ett\u00e4 vasta kaupunkiin asettuneet saattoivat ensi kertaa identifioitua olemaan jostakin kotoisin<\/em> sen sijaan ett\u00e4 olisivat olleet \u201dvain\u201d jotakin sukua<\/em>: minulle, antinationalistille, t\u00e4m\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 kuulosta kovin hyv\u00e4lt\u00e4 kehityssuunnalta, vaikkakaan en suuremmin perusta sukulaisuuksillakaan ylv\u00e4stelyst\u00e4. \u00c7atalh\u00f6y\u00fck<\/a> vaikuttaa aluksi olleen jokseenkin tasa-arvoinen yhteis\u00f6, sill\u00e4 kaupungin \u201dvanhan\u201d it\u00e4puolen talot ovat olleet kaikki jokseenkin samankokoisia, ahtaita savikopperoita, joihin kuljettiin katossa olevista aukoista, jotka toimivat my\u00f6s tulisijojen savun poistoaukkoina. Asukkaat haudattiin omiin asuntoihinsa ja uusi talo rakennettiin entisen p\u00e4\u00e4lle. (Tyhjill\u00e4\u00e4n olevia asuntoja k\u00e4ytettiin my\u00f6s roskiksina ja vessoina, ja vaikka t\u00e4m\u00e4 ilahduttaa arkeologeja, voi vain kuvitella milt\u00e4 kaupungissa on aikoinaan l\u00f6yhk\u00e4nnyt.) My\u00f6hemmin l\u00e4nsipuolelle nousseessa uudemmassa osassa n\u00e4kyy jo eriarvoistumista, sill\u00e4 osa asumuksista on selke\u00e4sti suurempia. T\u00e4llainen meininki ei ilmeisesti tyydytt\u00e4nyt kaupunkilaisia, sill\u00e4 v\u00e4hitellen v\u00e4ki h\u00e4ipyi omille teilleen eik\u00e4 yht\u00e4 suuria taajamia syntynyt moneen tuhanteen vuoteen. (Paikalliset kyll\u00e4 tiesiv\u00e4t paikan ja sit\u00e4 on k\u00e4ytetty tuhansien vuosien ajan hautuumaana.) Autioitumiseen on saattanut vaikuttaa my\u00f6s ilmaston muuttuminen toimeentulon kannalta ep\u00e4suotuisammaksi: viimeinen (tai viimeisin) j\u00e4\u00e4kausi oli vasta pikku hiljaa hiipumassa, ja t\u00e4m\u00e4 aiheutti melkoisia muutoksia ilmastoon kaikkialla Maapallolla.<\/p>\n\n\n\n

Angkorissa ei ollut alun alkaenkaan mit\u00e4\u00e4n tasa-arvoista, ja sen suuruudenaikojen p\u00e4\u00e4ttyminen johtui ilmastoa enemm\u00e4n huonosta vesirakennustaidosta. Khmer-valtakunnan kuninkaiden hulppea ja valtavan suuri p\u00e4\u00e4kaupunki rakennettiin alusta alkaen monumentiksi. Rakentamisessa pyrittiin suureen symmetriaan, mik\u00e4 ei ollut tosiaankaan hyv\u00e4 idea kukkulaisessa maastossa: seitsem\u00e4n kilometri\u00e4 pitk\u00e4n suorakulmaisen tekoj\u00e4rven toinen p\u00e4\u00e4 oli yleens\u00e4 kuiva vaikka toinen p\u00e4\u00e4 tulvi yli \u00e4yr\u00e4iden. Vesi ja vesirakentaminen olivat t\u00e4ysin oleellisia kaupungissa, jonka elintarviketalous perustui pitk\u00e4lti riisiin, suokasviin: kymmenien kilometrien alueelle levi\u00e4v\u00e4 kaupunki muistutti ilmeisesti pikemminkin valtavaa riisinviljelij\u00f6iden siirtolapuutarha-aluetta \u2013 jossa viljelij\u00f6iden talot j\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4t veden yll\u00e4 pylv\u00e4iden varassa \u2013 kuin meid\u00e4n ajatustamme kaupungista. Riisinviljely vaatii my\u00f6s sit\u00e4 ett\u00e4 alueelle saadaan oikeisiin aikoihin runsaasti vett\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 vesirakentaminen oli ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa. Niin kauan kuin kanavat ja laskuojat toimivat, kaikki oli hyvin. Jos ne suunniteltiin huonosti tai niit\u00e4 ei pidetty kunnolla yll\u00e4, el\u00e4misen edellytykset heikkeniv\u00e4t nopeasti ja, kaupungin jatkuvuuden kannalta, lopullisesti. Khmer-kuninkaat muuttivat lopulta Phnom Penhiin ja entinen angkorilaisrahvas sinne miss\u00e4 sai tienattua elantonsa.<\/p>\n\n\n\n

Pompeiji oli jossain m\u00e4\u00e4rin oman aikansa Kauniainen, tyylik\u00e4s satelliittikaupunki, josta patriisit \u2013 tai pikemminkin heid\u00e4n vapautettunsa \u2013 k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4hisatamakaupungeissa hoitamassa bisneksi\u00e4. Sill\u00e4 oli \u2013 useimpien maailman kaupunkien tapaan \u2013 perin monikulttuurinen historia, sill\u00e4 seudulla oli ollut vuosisatojen ajan sek\u00e4 kreikkalaista asutusta \u2013 etenkin tietysti l\u00e4heisess\u00e4 \u201dUudessakaupungissa\u201d eli Neapolisissa, nykyisess\u00e4 Napolissa \u2013 ett\u00e4 foinikialaisia ja samnilaisia ennen kuin kaupunki lopulta liitettiin Rooman valtakuntaan. Ehk\u00e4 kaupungin vaurauden vuoksi Rooma huolehti ilmeisesti varsin hyvin (ainakin varakkaampien) henkiinj\u00e4\u00e4neiden toimeentulosta ja uudelleenasuttamisesta. <\/p>\n\n\n\n

Cahokia on saattanut olla jossain m\u00e4\u00e4rin oman aikansa ja kulttuurinsa Burning Man<\/a>, juhla- ja festivaalikaupunki, johon ker\u00e4ytyi tiettyin\u00e4 aikoina paljon v\u00e4ke\u00e4 laajalle alueelle levinneen Mississippi-kulttuurin pienemmist\u00e4 taajamista. Mutta kyll\u00e4 siell\u00e4 asuttiinkin, pitk\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 kaupungin pikkuhiljaiseen hiljenemiseen ei tunneta. Mississippi-kulttuurin \u201dkummunrakentajat\u201d kuitenkin jatkoivat oloaan, eloaan ja menoaan viel\u00e4 satoja vuosia muissa, pienemmiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, kunnes eurooppalaismiehityksen mukana tuomat taudit, ry\u00f6stely ja muu h\u00e4vitys v\u00e4hitellen hautasivat entisi\u00e4 temppeleit\u00e4 (?), seremonioita ja\/tai hautoja varten rakennetut korkeat, pyramidimaiset maakummut kasvillisuuden k\u00e4tk\u00f6ihin 1700-luvun mittaan jaa. (Er\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4llaisesta kummusta on muuten puhetta Howard Waldropin erinomaisessa tieteisromaanissa Vain vanhat luut<\/em>.)<\/p>\n\n\n\n

Newitz ei peittele n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4\u00e4n monen muunkin arkeologin ja antropologin hampaissa olleeseen Jared Diamondiin ja t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaviin, mutta kaavamaisia ja heikosti perusteltuja selitysmalleja tarjoaviin populaaritiedekirjoihin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kritiikin kohteena on ennen kaikkea Romahdus<\/em> (Collapse<\/em>), joka selittelee kaupunkien ja kulttuurien tuhoa ilmeisesti hyvin yksioikoisilla ilmastonmuutosselittelyill\u00e4. Ei kukaan, ei Newitzk\u00e4\u00e4n, kiist\u00e4 etteik\u00f6 ilmastonmuutoksilla olisi osaa \u2013 joskus ratkaisevaakin \u2013 monissa tapauksissa, eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti siin\u00e4kin mit\u00e4 ikiomalle kultturillemme tapahtuu seuraavien vuosikymmenien ja -sadan mittaan. T\u00e4m\u00e4n kirjan nelj\u00e4st\u00e4 kaupungista yksik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole mitenk\u00e4\u00e4n \u201dromahtanut\u201d. \u201dHiipuminen\u201d on paljon parempi sana. L\u00e4himm\u00e4ksi \u201dromahdusta\u201d p\u00e4\u00e4see Angkor, jossa ilmaston vaikutusta tehosti eliitin kyvytt\u00f6myys kaupunkisuunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n

Jos Newitzin erinomaisen luistavasti kirjoitetusta kirjasta haluaa hakea puutteita, niin ainakin t\u00e4m\u00e4 lukija olisi kaivannut kuvia: ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kaivauksia, ennallistuksia, mit\u00e4 vain. Sin\u00e4ns\u00e4 tyylikk\u00e4\u00e4sti piirretyt karttaluonnokset ovat ainoa mukaan mahtunut visualisointi. Nyt lukemista joutui tuon tuostakin keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n piipahtaakseen koneella etsim\u00e4ss\u00e4 kuvia kustakin kaupungista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Alunperin ajattelin k\u00e4yd\u00e4 Four Lost Citiesi\u00e4<\/em> kannattelevaa kirjapinoa l\u00e4pi t\u00e4ss\u00e4 bloggauksessa, mutta koska teksti\u00e4 on nytkin runsaasti, palaan asiaan loppuviikosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeksi kulunut kuukausi on aika pitk\u00e4lti kulunut apuraha-asioita miettiess\u00e4. Min\u00e4h\u00e4n olen itse mukavasti viisivuotisella taiteilija-apurahalla, joten suoranainen velvollisuuteni on sitten ollut \u2013 lotterista itse monta vuotta poissaolevana \u2013 osallistua apurahalautakuntien vertaisarviointiprosessiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on tullut my\u00f6s luettua tuoretta kotimaista kirjallisuutta v\u00e4h\u00e4n laajemmalla haitarilla kuin tavallisesti, … Jatka artikkeliin Nelj\u00e4 kaupunkia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,11,21,9,19,73],"tags":[],"class_list":["post-9253","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-kulttuuri","category-sf","category-tieteet","category-kaupunki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9253"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9268,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9253\/revisions\/9268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}