{"id":9169,"date":"2020-12-11T11:41:58","date_gmt":"2020-12-11T09:41:58","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9169"},"modified":"2020-12-11T11:42:00","modified_gmt":"2020-12-11T09:42:00","slug":"hengen-jattilaisiakin-historian-kaapioitakin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9169","title":{"rendered":"Hengen j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4(kin), historian k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4(kin)"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Muistelen joskus nuoruusvuosina<\/strong> lukeneeni useitakin kirjoja, johon oli koottu erilaisten tavalla tai toisella merkitt\u00e4vien historiallisten henkil\u00f6iden pienosel\u00e4m\u00e4kertoja. Ainoa joka tulee nimen\u00e4 mieleen on <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.antikvaari.fi\/naytatuote.asp?id=1982264\" target=\"_blank\">Georg Poppin <em>Hengen j\u00e4ttil\u00e4iset<\/em> (WSOY 1960)<\/a> \u2013 ynn\u00e4, tietenkin, tavallaan, Marke Ahosen suomentama <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Merkitt%C3%A4vien_filosofien_el%C3%A4m%C3%A4t_ja_opit\" target=\"_blank\">Diogenes Laertioksen <em>Merkitt\u00e4vien filosofien el\u00e4m\u00e4t ja opit<\/em> 200-luvulta jKr. (Summa 2002)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisesti t\u00e4m\u00e4n tapaisissa pienoisel\u00e4m\u00e4kertakokoelmissa on k\u00e4sitelty enimm\u00e4kseen miehi\u00e4, oli kysymys sitten esikuvallisista hahmoista \u2013 tutkijoista, taiteilijoista, l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00f6ist\u00e4 \u2013 tai v\u00e4hemm\u00e4n esikuvallisista roistoista tai seikkailijoista. Luultavasti <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Marie_Curie\" target=\"_blank\">Marie Curie<\/a> on ollut niit\u00e4 harvoja t\u00e4llaisiin kirjoihin p\u00e4\u00e4sseit\u00e4 tiedenaisia, mist\u00e4 voi aina lohkaista ett\u00e4 naisen t\u00e4ytyy saada ainakin kaksi tiedenobelia saadakseen yht\u00e4 paljon kunnioitusta kuin mies yhdell\u00e4 tai ei ainoallakaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/J%C3%A4nn%C3%A4t.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Toimittaja Maria Pettersson rupesi joskus muistaakseni viime vuoden puolella korjaamaan t\u00e4t\u00e4 historian v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4 perustamalla merkitt\u00e4vi\u00e4 ja\/tai kiinnostavia edesmenneit\u00e4 naisia k\u00e4sittelev\u00e4n facebook-ryhm\u00e4n ja joukkorahoituskampanjan, johon itsekin osallistuin. Tuloksena on t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Atenan kustantamana ilmestynyt komea, viisisataasivuinen <em>Historian j\u00e4nn\u00e4t naiset<\/em> -kirja.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutamien sivujen mittaiset pienoisel\u00e4m\u00e4kerrat ovat olleet varsin mukavaa iltaluettavaa, huolimatta siit\u00e4 ett\u00e4 jotkut kirjaan p\u00e4\u00e4sseiden henkil\u00f6iden kohtalot \u2013 tai heid\u00e4n omat toimensa \u2013 ovat olleet niin aikalaisten kuin meid\u00e4n j\u00e4lkiviisastelevien polvienkin mielest\u00e4 kammottavia ja p\u00f6yristytt\u00e4vi\u00e4. Kirjassa ei tosiaankaan esitet\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201dhengen j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4\u201d tai muuten jaloja sieluja: esimerkiksi kolumbialainen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Griselda_Blanco\" target=\"_blank\">huumeparonitar<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Griselda_Blanco\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">ja lukemattomia murhat\u00f6it\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tilannut Griselda Blanco<\/a> oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vastenmielinen roisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Joissakin arvosteluissa on valitettu l\u00e4hdeviitteiden puuttumista: per\u00e4ss\u00e4 on ainoastaan lyhyt luettelo suomenkielell\u00e4 julkaistuista j\u00e4nni\u00e4 naisia k\u00e4sittelevist\u00e4 kirjoista. Tavallaan l\u00e4hteit\u00e4 kaipailisikin, monet kirjan esittelem\u00e4t hahmot houkuttelisivat perehtym\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tarinaansa, aikaansa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 paljon tarkemmin. T\u00e4m\u00e4 kirja nimitt\u00e4in toimii (my\u00f6s) nykyhetken sulkeutuneeseen korona-aikaan sopivan eskapistisena retkeilyn\u00e4 toisenlaisiin maailmoihin. Kirjan kuvailemissa henkil\u00f6iss\u00e4 on my\u00f6s kiitett\u00e4v\u00e4sti muitakin kuin vain eurooppalaistaustaisia suunnilleen kaikilla mukana olevilla el\u00e4m\u00e4naloilla. Siin\u00e4(kin) mieless\u00e4 se on hyv\u00e4 ja aiheellinen perillinen nuorna luetuille pienoisel\u00e4m\u00e4kertakokoelmille, joiden sukupuoli- tai maantieteelliseen v\u00e4\u00e4ristyneisyyteen ei silloin kiinnitt\u00e4nyt huomiota.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistelen joskus nuoruusvuosina lukeneeni useitakin kirjoja, johon oli koottu erilaisten tavalla tai toisella merkitt\u00e4vien historiallisten henkil\u00f6iden pienosel\u00e4m\u00e4kertoja. Ainoa joka tulee nimen\u00e4 mieleen on Georg Poppin Hengen j\u00e4ttil\u00e4iset (WSOY 1960) \u2013 ynn\u00e4, tietenkin, tavallaan, Marke Ahosen suomentama Diogenes Laertioksen Merkitt\u00e4vien filosofien el\u00e4m\u00e4t ja opit 200-luvulta jKr. &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9169\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Hengen j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4(kin), historian k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4(kin)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,43,5,21,47,20,18,22,10,7,4,62,28,19],"tags":[],"class_list":["post-9169","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kiina","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-maailmankaikkeus","category-meni-jo","category-musiikin-tekeminen","category-palkinnot","category-politiikka","category-reilu-peli","category-naytelma","category-tekniikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9169"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9172,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9169\/revisions\/9172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}