{"id":9163,"date":"2020-11-26T12:43:44","date_gmt":"2020-11-26T10:43:44","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9163"},"modified":"2020-11-26T12:43:46","modified_gmt":"2020-11-26T10:43:46","slug":"kaksijalkainen-koiranpentu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9163","title":{"rendered":"Kaksijalkainen koiranpentu"},"content":{"rendered":"\n

Vanhan v\u00e4itteen mukaan<\/strong> uutiset ovat enimm\u00e4kseen negatiivisia siksi, ett\u00e4 ik\u00e4v\u00e4t asiat ovat poikkeuksellisia \u2013 siis uutisarvoisia. Hyvi\u00e4 ja mukavia asioita tapahtuu niin taajaan ja niin arkisesti, ettei niit\u00e4 tarvitse niin mainita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Hollantilaisen historioitsijan Rutger Bregmanin Hyv\u00e4n historia \u2013 ihmiskunta uudessa valossa<\/em> (De meeste mensen deugen \/ Humankind<\/em>, suom. Mari Janatuinen, Atena 2020) pyrkii, suomenkielisen nimens\u00e4 mukaisesti, tavallaan rehabilitoimaan historian hyv\u00e4t ja positiiviset kehityskulut. Kirja alkaa \u201dtosiel\u00e4m\u00e4n K\u00e4rp\u00e4sten herraksi<\/em><\/a>\u201d monessa paikassa kutsutulla tositarinalla kuudesta tongalaisesta koulupojasta, jotka varastavat veneen ja haaksirikkoutuvat sill\u00e4 autiolle saarelle, jossa he joutuvat viett\u00e4m\u00e4\u00e4n melkein puolitoista vuotta. Toisin kuin turhautuneen englantilaisopettajan William Goldingin satukirjassa, pojat eiv\u00e4t keksi uskontoja eiv\u00e4tk\u00e4 tapa toisiaan, vaan j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varsin mallikkaasti: he jopa kehitt\u00e4v\u00e4t konfliktinratkaisuprotokollan, jota riitojen sattuessa noudatetaan tiukasti ja onnistuneesti.<\/p>\n\n\n\n

Kuvittelin etuk\u00e4teen, ett\u00e4 kirja olisi sarja juuri t\u00e4m\u00e4nkaltaisia tarinoita, mutta olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Bregmanin tavoitteena on syvempi analyysi siit\u00e4, miksi ihmiskunta on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 yh\u00e4 hengiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on nimitt\u00e4in erinomainen kysymys, kun tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 meit\u00e4 on alkuaan ollut vain muutama tuhat. Jos ihminen olisi perusluonteeltaan paha ja julma lajitovereitaan kohtaan, homma olisi lopahtanut jo kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia sitten. T\u00e4lt\u00e4(kin) pohjalta Bregman hylk\u00e4\u00e4 Thomas Hobbesin (1588\u20131679) ajatuksen siit\u00e4 ett\u00e4 vain sivistyksen ohut pintakalvo est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 muuttumasta raakalaisiksi, mutta yht\u00e4 ep\u00e4uskottavana h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Jean-Jacques Rousseaun (1712\u20131778) k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 ihminen on luonnostaan hyv\u00e4, mutta sivistys tekee meist\u00e4 pahoja. N\u00e4ist\u00e4 kahdesta Bregman kuitenkin kallistuu Rousseaun suuntaan painottamalla, miten vahvasti meiss\u00e4 vaikuttaa satojen tuhansien vuosien mittainen kehitys mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6in\u00e4 ja miten v\u00e4h\u00e4n viimeisten muutaman vuosituhannen maanviljelys, karjanhoito ja sensellaiset muotivirtaukset.<\/p>\n\n\n\n

Kirja vertaa esimerkiksi nykyihmisen kallonmuotoa neandertalilaisiin \u201dserkkuihimme\u201d ja toteaa, ett\u00e4 on tapahtunut samanlaista rakenteellista kehityst\u00e4 kuin villien susien muuttumisessa kesyiksi koiriksi: silm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suuremmilta ja aivokopan tilavuus on pienentynyt. Siin\u00e4 miss\u00e4 koirat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pennuilta, my\u00f6s nykyihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lapsenomaisilta: siit\u00e4 Bregmanin moneen kertaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 puolikielinen lajinimitys Homo puppy<\/em>. Aivojen pienennyt koko ei kuitenkaan ole v\u00e4hent\u00e4nyt \u00e4lykkyytt\u00e4, p\u00e4in vastoin \u2013 etenkin sosiaalinen \u00e4lykkyys ja ns. pelisilm\u00e4 on parantunut. Sosiaaliset taidot, empatia ja my\u00f6t\u00e4tunto ovat my\u00f6s parantaneet lajimme yksil\u00f6iden kyky\u00e4 oppia lajitovereiltamme.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliset taidot ja yhteis\u00f6llisyys aiheuttavat toisaalta ison osan niist\u00e4 ongelmista ja hirveyksist\u00e4, joita lajimme kirjoitettuun historiaan kuuluu roppakaupalla. Useimmat hirvi\u00f6t ovat, ainakin Bregmanin mukaan, kuvitelleet olevansa hyv\u00e4ll\u00e4 asialla, ainakin oman yhteis\u00f6ns\u00e4 kannalta: esimerkiksi natsit arvelivat edist\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Saksan ja saksalaisten hyvinvointia tuhotessaan niit\u00e4, joiden kuvittelivat jotenkin vaarantavan sit\u00e4. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 luotamme ehk\u00e4 liikaakin, ulkopuolisiksi tulkittujen kustannuksella, yhteis\u00f6ihimme \u2013 ja karismaattisiin johtajiin. Johtajiksi pyrkii ja p\u00e4\u00e4see helposti ihmisi\u00e4 joilla on taipumusta psyko- ja sosiopaattisiin luonteenpiirteisiin, ja koska me uskomme toisten toimivan samoin ajatuksin ja motiivein kuin itsekin toimimme, sosiopaatit pit\u00e4v\u00e4t muitakin sosiopaatteina, v\u00e4kivaltaisin seurauksin. T\u00e4llaiset yksil\u00f6t ovat kuitenkin poikkeuksellisia, ja Bregman esittelee laajasti toisen maailmansodan aikaisia amerikkalaistutkimuksia, joiden mukaan vain pieni v\u00e4hemmist\u00f6 rintamasotilaista ampui vihollista kohti, edes silloin kun heid\u00e4n oma henkens\u00e4 oli vaarassa.<\/p>\n\n\n\n

Runsaasti l\u00e4hdeviitteistetyn historian, psykologian ja sosiologian ohella Bregman esittelee liudan hankkeita, jotka h\u00e4nen n\u00e4hd\u00e4kseen ovat merkkej\u00e4 entist\u00e4 paremmaksi kehittyv\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta. N\u00e4iss\u00e4 kohtaa teksti alkaa vaikuttaa kiusallisenkin naiivilta, etenkin h\u00e4nen intoillessaan Suomessakin laajaa huomiota saaneista \u201davokonttorimaisista\u201d kouluista \u2013 meluisista halleista, joiden on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osoitettu hankaloittavan keskittymist\u00e4 ja hidastavan oppimista, aivan kuten ty\u00f6paikkojen avokonttorit vaikeuttavat keskittymist\u00e4 ja heikent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6n tuottavuutta.<\/p>\n\n\n\n

Silti Rutger Bregman tuo esiin hyvi\u00e4 pointteja ja uuttakin tietoa. Joitakin h\u00e4nen mainitsemiaan teemoja on mukana my\u00f6s helmikuun alussa ilmestyv\u00e4ss\u00e4 Pahasilm\u00e4ss\u00e4<\/em>, joka on n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 taittajan ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi: kirja on siis minun osaltani, pikkukorjauksia vaille, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valmis.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanhan v\u00e4itteen mukaan uutiset ovat enimm\u00e4kseen negatiivisia siksi, ett\u00e4 ik\u00e4v\u00e4t asiat ovat poikkeuksellisia \u2013 siis uutisarvoisia. Hyvi\u00e4 ja mukavia asioita tapahtuu niin taajaan ja niin arkisesti, ettei niit\u00e4 tarvitse niin mainita. Hollantilaisen historioitsijan Rutger Bregmanin Hyv\u00e4n historia \u2013 ihmiskunta uudessa valossa (De meeste mensen deugen … Jatka artikkeliin Kaksijalkainen koiranpentu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,11,4,19,72],"tags":[],"class_list":["post-9163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-reilu-peli","category-tieteet","category-pahasilma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9163"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9167,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9163\/revisions\/9167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}