{"id":9140,"date":"2020-11-05T12:54:41","date_gmt":"2020-11-05T10:54:41","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9140"},"modified":"2020-11-05T13:51:10","modified_gmt":"2020-11-05T11:51:10","slug":"kauniin-ajan-mustankirjavat-muistot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9140","title":{"rendered":"Kauniin ajan mustankirjavat muistot"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap wp-block-paragraph\"><strong>Lapsuuskodissamme py\u00f6ri Mit\u00e4 Miss\u00e4 Milloin -vuosikirjojen<\/strong> oheisjulkaisuna painettu suomenkielinen laitos Guinnessin <em>Enn\u00e4tysten kirjasta<\/em>. (Kymmenkunta vuotta my\u00f6hemmin <em>Suuri enn\u00e4tyskirja<\/em> alkoi ilmesty\u00e4 jonkun toisen kustantamon toimesta, mutta niihin ylikoreisiin ja ylikokoisiin kirjoihin en ole koskaan edes halunnut kajota.) Lyhyet merkinn\u00e4t tekiv\u00e4t kirjan miellytt\u00e4v\u00e4ksi satunnaisluettavaksi, sopivan eksoottiseksi ett\u00e4 muusta maailmasta ja muista maailmoista kiinnostuneena jaksoin lukea sen satunnaisina sessioina l\u00e4pi yhteens\u00e4 varmaankin useita kertoja. Kirjasta mieleenj\u00e4\u00e4neit\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4 oli muiden muassa kohta \u201dmaailman pisin romaani\u201d, jota titteli\u00e4 kantoi \u2013 ja kantanee edelleenkin \u2013 ranskalaisen Marcel Proustin (1871\u20131922) vuosina 1913\u201327 julkaistu moniosainen teos <em>\u00c0 la recherche du temps perdu<\/em>, eli suomenkieliselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n <em>Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em>. Suomennosta oli tosin ehtinyt <em>Enn\u00e4tysten kirjan<\/em> ilmestymisen aikoihin (1968) tulla juuri ja juuri julki vasta kymmenesosa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Proust-1.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alkusyksyst\u00e4 silm\u00e4\u00e4ni sattui kirjakaupassa vasta ilmestynyt, pehme\u00e4kantinen, kymmenosainen <em>Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em> -laitos, ja se onnistui olemaan sen verran n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen setti ett\u00e4 halusin paketin omaan hyllyyni. En ollut tajunnutkaan, miten pitk\u00e4llinen \u2013 ja p\u00e4tkitt\u00e4inen \u2013 sarjan suomennoshanke oli ollut. Alunperin kahdeksanosaisena julkaistun teoksen kymmenosaisella suomennoksella on ollut per\u00e4ti nelj\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>1: <em>Swannin tie I: Combray<\/em> (<em>Du c\u00f4t\u00e9 de chez Swann, premiere partie: Combray<\/em>, suom. Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen 1968)<\/li><li>2: <em>Swannin tie II\u2013III: Swannin rakkaus,<\/em> <em>Paikannimet: nimi<\/em> (<em><em>Du c\u00f4t\u00e9 de chez Swann<\/em><\/em>, <em>Deuxi\u00e8me partie: Un amour de Swann<\/em>, <em>Troisi\u00e8me partie: Noms de pays: le nom<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1977)<\/li><li>3: <em>Kukkaan puhkeavien tytt\u00f6jen varjossa I: Rouva Swannin ymp\u00e4rill\u00e4<\/em> (<em>\u00c0 l\u2019ombre des jeunes filles en fleurs: Autour de Mme Swann<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1979)<\/li><li>4: <em>Kukkaan puhkeavien tytt\u00f6jen varjossa II: Paikannimet: Paikkakunta<\/em> (<em>\u00c0 l\u2019ombre des jeunes filles en fleurs:<\/em> <em>Noms de pays: le pays<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1983)<\/li><li>5: <em>Guermantesin tie I<\/em> (<em>Le C\u00f4t\u00e9 de Guermantes<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1985) <\/li><li>6: <em>Guermantesin tie II<\/em> (<em>Le C\u00f4t\u00e9 de Guermantes<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1986)<\/li><li>7: <em>Sodoma ja Gomorra I\u2013II<\/em> (<em>Sodome et Gomorrhe<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1989)<\/li><li>8: <em>Vanki<\/em> (<em>Le Prisonni\u00e8re<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 1994)<\/li><li>9: <em>Pakenija<\/em> (<em>Albertine disparue<\/em>, suom. Inkeri Tuomikoski 2003)<\/li><li>10: <em>J\u00e4lleenl\u00f6ydetty aika<\/em> (<em>Le Temps Retrouv\u00e9<\/em>, suom. Annikki Suni 2007)<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pitk\u00e4 prosessi n\u00e4kyy kokonaispaketissa, eik\u00e4 valitettavasti hyv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4. Erityisesti ykk\u00f6sosa olisi kaivannut huomattavan kipe\u00e4sti paljon j\u00e4m\u00e4k\u00e4mp\u00e4\u00e4 kustannustoimittamista, alkaen siit\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t ovat esimerkiksi j\u00e4tt\u00e4neet yhdysmerkin pois \u201dL\u00e9onie t\u00e4din\u201d kaltaisista ilmauksista. Osissa 1\u20139 on viel\u00e4 repliikkien keskell\u00e4 olevia johtolauseita j\u00e4tetty lainausmerkkien sis\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tekee muutenkin mutkikkaita lause- ja virkerakenteita entist\u00e4kin vaikeammiksi seurata.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Proust ei muutenkaan tee teksti\u00e4\u00e4n lukijalle helpoksi. Seuraavaa kappaleenvaihtoa saattaa joutua odottamaan useamman sivun, ja niiss\u00e4 osissa jotka on jaettu lukuihin, luvulla saattaa olla pituutta useamman sata sivua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 ulkoa tyylikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 uudessa laitoksessa on sis\u00e4ll\u00f6n suhteen valitettavasti menty sielt\u00e4 mist\u00e4 aita on matalin. Teksti on skannattu alkuper\u00e4isist\u00e4 kirjoista kuvina, muuttamatta sit\u00e4 takaisin tekstiksi \u2013 ja etenk\u00e4\u00e4n oikolukematta mit\u00e4\u00e4n &#8211; ja l\u00e4nt\u00e4tty sitten sivulle vain mitenkuten suoraan. N\u00e4in ollen kirjasinleikkaukset vaihtuvat osasta toiseen, ja suurimmassa osassa kirjoja teksti on sivulla \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4sti aavistuksen verran vinossa. L\u00f6ytyip\u00e4 joukosta sivu, jossa skannaaja on rajannut huolimattomasti ja toisesta reunasta uupuu alkusivun alueella viimeinen kirjain.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Annikki_Suni\" target=\"_blank\">Annikki Sunin (1941\u20132012)<\/a> suomennos <em>J\u00e4lleenl\u00f6ydetyst\u00e4 ajasta<\/em> ilmestyi, muistan useankin yhteisen tutun toivoneen suureen \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 Suni jatkaisi ty\u00f6t\u00e4 suomentamalla uudelleen my\u00f6s muut osat. Viimeiseen osaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni en totisesti ihmetellyt: aikaisemmin raskaasti ja k\u00f6mpel\u00f6sti polveilleet monilauseiset, sulkulausekkeiden(kin) p\u00e4tkim\u00e4t virkkeet tuntuivat her\u00e4\u00e4v\u00e4n eloon, l\u00e4htev\u00e4n lentoon. P\u00e4\u00e4osan urakasta huhkinut <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Inkeri_Tuomikoski\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Inkeri Tuomikoski (1935\u20132004)<\/a> oli kyll\u00e4 ammattitaitoinen suomentaja, mutta Annikki Suni oli mestari \u2013 mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 on ollut uuras ja osaava kustannustoimittaja, toisin kuin Tuomikoskella.*<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Proust-2.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap wp-block-paragraph\">Volter Kilven <em>Alastalon salissa<\/em> -klassikkonsa lukeneet ovat jo saaneet osansa siit\u00e4 miten Proust kirjoittaa. <em>Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em> saattaa yht\u00e4 lailla pys\u00e4hty\u00e4 useiksi sadoiksi sivuiksi seurapiirikekkereille, pohdiskella l\u00e4sn\u00e4olijoiden kommenttien tai olemusten \u2013 tai sukutaustan \u2013 mieleen tuoneita asioita ja ajatuksia, tai vaikkapa tilanteessa mieleen juolahtaneita taidefilosofisia seikkoja muutaman aikakausjulkaisun artikkelin verran. Aikakausikin on melkein sama kuin Kilvell\u00e4: Proustin kertojahahmo \u2013 joka pysyy enimm\u00e4kseen nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4, mutta jonka sukunimeksi mainitaan ohimennen yhdess\u00e4 osassa \u201dProust\u201d ja etunimeksi parissakin osassa \u201dMarcel\u201d \u2013 syntyi, kun Ranskan viimeinen keisari Napoleon III joutui luopumaan vallasta katastrofaalisen Saksan-sodan seurauksena 1870, ja viimeiset osuudet tapahtuvat suunnilleen 1920-luvun alussa. Tarkkoja ajankohtia ei miss\u00e4\u00e4n mainita, mutta Ranskan historiaa tunteva saa vinkkej\u00e4 siit\u00e4 miten maan kahtia jakanutta <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Dreyfusin_tapaus\" target=\"_blank\">Alfred Dreyfusin oikeustapausta (1894\u20131906)<\/a> milloinkin k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ihmisten puheissa ja asenteissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Proustin kuvaama aika tunnetaan nimell\u00e4 <em>Belle \u00e9poque<\/em>, kaunis aika, ja Proust kuvaa nimenomaan ajan pintapuolisesti katseltuna kaunista puolta: vaurasta porvaristoa ja ennen kaikkea aatelistoa, joka on pitk\u00e4lti s\u00e4ilytt\u00e4nyt asemansa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Ranska on nyt tasavalta. Luokkatietoisuus kukoistaa, ja kunkin aatelistaustaisen sijoitus er\u00e4\u00e4nlaisella ranking-listalla tiedet\u00e4\u00e4n h\u00e4nen sukunsa ja sukulaistensa tittelien perusteella. Porvariss\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n seurapiireihin, jos he ovat riitt\u00e4v\u00e4n rikkaita, tai heill\u00e4 on muita, esimerkiksi taiteellisia meriittej\u00e4 \u2013 tai mahdollisia tulevia taiteellisia meriittej\u00e4, kuten teoksen kertojalla, kirjailijanurasta haaveilevalla nuorukaisella. H\u00e4n on varakkaan porvarisperheen ainoa lapsi, ja vakavan astmansa vuoksi perhe(k\u00e4\u00e4n) ei oleta h\u00e4nen tekev\u00e4n el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n koulun j\u00e4lkeen muuta kuin haaveilevan kirjailijanurasta ja k\u00e4yv\u00e4n seurapiirikutsuilla tarkkailemassa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 toisaalta sivustakatsojana, toisaalta osallisena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4nen (kirjoissa kuvattu) el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 kolmeen paikkaan, lapsuuden Combray\u2019hin, Balbec-nimiseen Normandian rantalomakohteeseen miss\u00e4 h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 pari kes\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 (molemmat fiktiivisi\u00e4 paikkakuntia) sek\u00e4 Pariisin hienostokaupunginosaan <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Faubourg_Saint-Germain\" target=\"_blank\">Faubourg Saint-Germainiin<\/a>, jossa h\u00e4nen suosimansa seurapiirit, \u201dsalongit\u201d, kokoontuvat miltei p\u00e4ivitt\u00e4in. Jossakin mieless\u00e4 h\u00e4n toimii kuin etnografi, joka tarkastelee yhteis\u00f6n toimintaa osallisena, mutta samalla ulkopuolisena tarkkailijana. H\u00e4n kiinnitt\u00e4\u00e4 runsaasti huomiota salonkien sis\u00e4isiin hierarkioihin ja valtapeleihin: irvokkaillaan t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy omaisuutensa menett\u00e4neess\u00e4 pikkuaatelisessa, joka kutsutaan porvarisrouva Verdurin\u2019in \u201dpikku piiriin\u201d vain siksi ett\u00e4 h\u00e4nelle voitaisiin ilkeill\u00e4 h\u00e4nen puhevikansa ja sosiaalisen k\u00f6mpelyytens\u00e4 t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisaalta kyseess\u00e4 on my\u00f6s (fiktiivisen) Guermantes\u2019in ruhtinaallisen suvun tarina muutaman vuosikymmenen ajalta, ja siit\u00e4 kuinka s\u00e4\u00e4tyjen v\u00e4liset muurit ovat ylitett\u00e4viss\u00e4 taloudellisen ja kulttuurillisen p\u00e4\u00e4oman avulla \u2013 ja toisaalta siit\u00e4, miten isien \u201dsynnit\u201d eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 periydy aivan niin sinnikk\u00e4\u00e4sti. <em>Combray<\/em>-osassa kertojan perheen naapurissa asuva vauras sivistysporvari Charles Swann j\u00e4\u00e4 seurapiirien ulkopuolelle menty\u00e4\u00e4n naimisiin \u201dpuolimaailman naisen\u201d kanssa. (<em>Swannin rakkaus<\/em> -osa on takauma t\u00e4m\u00e4n suhteen historiasta.) Swannin kuoleman j\u00e4lkeen vauras leski on kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4n s\u00e4\u00e4dyk\u00e4s p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen uusiin naimisiin aatelisherran kanssa, ja t\u00e4m\u00e4 (ja raha) tekee Swannin tytt\u00e4rest\u00e4 varsin arvostettavan naimakaupan: h\u00e4nest\u00e4 tulee ruhtinatar.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aivan niin, <em>Belle \u00e9poque<\/em>\u2019n ajan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset eiv\u00e4t katsoneet rakkauavioliittoja hyv\u00e4ll\u00e4, vaan naimakaupat olivat sukujen v\u00e4lisi\u00e4, taloudellisesti kannattavia sopimuksia \u2013 ja mahdollisuus toisaalta korjata hienon suvun huonot finanssit alempis\u00e4\u00e4tyisen perheen omaisuudella, tai alempis\u00e4\u00e4tyisen perheen mahdollisuus s\u00e4\u00e4tynousuun. Jos perheell\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti rahaa, sen tyt\u00e4r saattaa olla hyv\u00e4 naimakauppa vaikka perheell\u00e4 olisi per\u00e4ti juutalaista sukutaustaa \u2013 siit\u00e4 huolimatta ett\u00e4 elet\u00e4\u00e4n Dreyfusin jutun ja valtoimenaan riehuvan antisemitismin maassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">J\u00e4rjestetyt avioliitot tarkoittavat tietenkin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 rakastaja- ja rakastajatar-instituutiot kukoistavat. Kiinnostavaa kyll\u00e4 Proust kuvaa n\u00e4m\u00e4 kuviot avoimen biseksuaalisiksi. H\u00e4nen romaaninsa mukaan ei ole mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista, ett\u00e4 naisella on rakastajattaria ja miehell\u00e4 rakastajia \u2013 tai molempia. Toisaalta h\u00e4n kuvaa homoseksuaaliset suhteet v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin iljett\u00e4viksi ja vie t\u00e4m\u00e4n kuvailun \u00e4\u00e4rimmilleen Guermantes\u2019in sukuun kuuluvan paroni de Charlusin my\u00f6hempien aikojen S\/M-tuntihotelliseikkailujen raportoinnissa. Voi olla ett\u00e4 homoseksuaalisuuden nyreksint\u00e4 oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kirjan saamiseksi julki, sill\u00e4 kirjailija-Proust oli itse tiett\u00e4v\u00e4sti homoseksuaali.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kertoja-p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ei kuitenkaan suvaitse kaikkea itse, etenk\u00e4\u00e4n silloin kun kyseess\u00e4 on oma etu. Paketin ahdistavimmassa <em>Vanki<\/em>-osassa h\u00e4n kutsuu Balbec-ihastuksensa Albertinen asumaan Pariisin kotiinsa ja est\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tapaamasta yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4ri\u00e4\u00e4n tai oikeastaan ket\u00e4\u00e4n muutakaan, ellei kertoja ole itse paikalla: h\u00e4n ep\u00e4ilee, ett\u00e4 Albertine on h\u00e4nt\u00e4 kiinnostuneempi naisista \u2013 monista naisista! \u2013 ja ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 on ollut seksisuhteita useimpiin yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4riins\u00e4. On mahdollista ett\u00e4 n\u00e4in on ollutkin \u2013 Albertinen ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4riens\u00e4 (my\u00f6hemmin) kertomukset ovat varsin ristiriitaisia. Kertoja on pohjimmiltaan vain sis\u00e4ist\u00e4nyt vierailemiensa seurapiirien harjoittamat valtapelit ja kohdistaa niit\u00e4 nyt ainoaan vallassaan olevaan ihmiseen, kunnes t\u00e4m\u00e4 saa tarpeekseen siit\u00e4 ettei kosintaa, kihlausta tai avioliittoa ole selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n koskaan tulossa. H\u00e4n on ollut, ilmeisesti vuosia, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kertojan jokailtainen vuoteenl\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Proust-4.png\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"145\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap wp-block-paragraph\">Tavallaan tekisi mieleni suositella <em>Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em> -romaanin aloittamista <em>J\u00e4lleenl\u00f6ydetyst\u00e4 ajasta<\/em>, eik\u00e4 vain siksi ett\u00e4 se on k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 kaikkein onnistunein. Siin\u00e4 my\u00f6s summautuu monia romaanin suuria teemoja tavalla, joka voisi hyvinkin tehd\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t yhdeks\u00e4n osaa helpommin sulaviksi ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mmiksi. Sill\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 osa tuo esiin tarinalle niin oleellisen <em>muistamisen<\/em>, juuri t\u00e4ss\u00e4 osassa konkreettiset asiat, tapahtumat, kosketukset, \u00e4\u00e4net ja maut her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ne muistot, jotka on edellisiss\u00e4 osissa kerrottu. Aivan niin, ikoninen lehmuksenkukkateell\u00e4 kostutettu madeleine-leivos vain vilahtaa <em>Combrayn<\/em> alkupuolella ja t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sosassa se vasta saa sen merkityksen jonka kirjallisuudenhistoria (ja meemit) ovat sille antaneet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta suosittelen silti ensin visiitti\u00e4 <em><a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=6971\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Alastalon salissa<\/a><\/em>, enk\u00e4 vain siksi ett\u00e4 kyseess\u00e4 on muutaman tuhatta sivua lyhyempi kirja. Se on my\u00f6s ehe\u00e4mpi, jouheampi ja paljon paljon hauskempi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">___<br><small>* Ammattitaitoiselta kustannustoimittajalta olisi tuskin j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja nolo lapsus, jossa Hannibalin mainittiin osallistuneen \u201d<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Cannaen_taistelu\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Cannesin taisteluun<\/a>\u201d.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapsuuskodissamme py\u00f6ri Mit\u00e4 Miss\u00e4 Milloin -vuosikirjojen oheisjulkaisuna painettu suomenkielinen laitos Guinnessin Enn\u00e4tysten kirjasta. (Kymmenkunta vuotta my\u00f6hemmin Suuri enn\u00e4tyskirja alkoi ilmesty\u00e4 jonkun toisen kustantamon toimesta, mutta niihin ylikoreisiin ja ylikokoisiin kirjoihin en ole koskaan edes halunnut kajota.) Lyhyet merkinn\u00e4t tekiv\u00e4t kirjan miellytt\u00e4v\u00e4ksi satunnaisluettavaksi, sopivan eksoottiseksi ett\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9140\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Kauniin ajan mustankirjavat muistot<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[],"class_list":["post-9140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9140"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9161,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9140\/revisions\/9161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}