{"id":9115,"date":"2020-08-26T11:45:25","date_gmt":"2020-08-26T09:45:25","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9115"},"modified":"2020-08-26T11:45:27","modified_gmt":"2020-08-26T09:45:27","slug":"sohvapurjehduksella-kadonneissa-maailmoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9115","title":{"rendered":"Sohvapurjehduksella kadonneissa maailmoissa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Hein\u00e4kuun puolella, matkalla Maarianhaminaan<\/strong>, y\u00f6vyimme perinteikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 <em>Bore<\/em>-laivahotellissa, joka nyky\u00e4\u00e4n kuuluu Forum marinum -nimiseen merimuseokokonaisuuteen. Koska seuraavien p\u00e4ivien suunnitelmiin kuului Ahvenanmaan loistava Sj\u00f6fartsmuseet ja <em>Pommern<\/em>, vilkaisimme Aurajoen rantaan kiinnitetyt museoalukset vain pintapuolisesti ja menimme sitten sy\u00f6m\u00e4\u00e4n museokokonaisuuden laidalla olevaan G\u00f6ran-nimiseen ravintolaan. Ravintolasalin toisessa laidassa oli kymmenmetrinen, i\u00e4kk\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen purjevene selv\u00e4stikin sille rakennetussa tilassa, mastot pystyss\u00e4 ja purjeet nostettuina. <a href=\"http:\/\/www.villaschildt.fi\/fi\/s-y-daphne\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"><em>Daphne<\/em>!<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Daphne-4.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p><a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/G%C3%B6ran_Schildt\" target=\"_blank\">G\u00f6ran Schildtin<\/a> (1917\u20132003) mainekkaiden merimatkakirjojen veneklassikko oli minulle nimen\u00e4 tuttu jo kaukaa. Min\u00e4h\u00e4n olen viett\u00e4nyt puolet nuoruuttani meri- ja merimatkakirjallisuuden \u00e4\u00e4ress\u00e4: jostakin syyst\u00e4 en kuitenkaan ollut koskaan tarttunut <em>Daphne<\/em>-kirjoihin, siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta ett\u00e4 niit\u00e4 oli omassakin hyllyss\u00e4 kaksin kappalein \u00e4idinperint\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kotiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 tuli tunne, ett\u00e4 sivistyksen puute oli aika korjata. Niinp\u00e4 kirjastokortti p\u00e4\u00e4si laulamaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Daphne-2.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 sain haalittua Schildtin tuotannosta seitsem\u00e4n kirjan setin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li><em>Lainasiivin \u2013 nuoruudenmuistelmat<\/em> (<em>Med l\u00e5nade vingar<\/em> 1995, suomentanut Raija Mattila 1995)<\/li><li><em>Toivematka <\/em>(<em>\u00d6nskeresan<\/em> 1950, Lauri Hirvensalon alkuper\u00e4issuomennoksesta tarkistanut ja ajanmukaistanut Raija Mattila, 1996)<\/li><li><em>Daphnen lokikirja l\u00e4ntisell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4 1949<\/em> (<em>Daphnes logbok<\/em> 2003, suomentanut Raija Mattila 2003)<\/li><li><em>Odysseuksen vanavedess\u00e4<\/em> (<em>I Odysseus k\u00f6lvatten<\/em> 1951, tekij\u00e4n lyhent\u00e4m\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4 laitos, Lauri Hirvensalon suomennoksen tarkistanut Jaakko Anhava, 1997)<\/li><li><em>Ikaroksen meri<\/em> (<em>Ikaros\u2019 hav<\/em> 1957, suomentanut Eero Ahmavaara 1959)<\/li><li><em>Aurinkolaiva<\/em> (<em>Solb\u00e5ten<\/em> 1956, Eero Ahmavaaran suomennoksen tarkistanut Jaakko Anhava 1998)<\/li><li><em>Purjehdukseni Daphnella<\/em> (<em>Farv\u00e4l Daphne: 38 \u00e5rs segelf\u00e4rder i sydliga vatten<\/em> 1987, suomentanut Kalle Salo 1987)<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Kirjoja olisi viel\u00e4 toinen mokoma, suomennoksiakin lukuisia, mutta ehk\u00e4 my\u00f6hemmin&#8230; <em>Lainasiivin<\/em> on, alaotsikkonsa mukaisesti, Schildtin muistelmat nuoruusvuosista, siit\u00e4 kehityksest\u00e4 joka johti siihen ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi vuonna 1946 ostamaan kymmenkunta vuotta vanhan <em>Daphne<\/em>-veneen toteuttaakseen haaveilemansa matkan V\u00e4limerelle Ranskan jokia ja kanavia my\u00f6ten (josta <em>Toivematka<\/em> sitten kertoo). Taustalla oli taidehistorian ja psykologian opintoja, vanhan ajan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispoikien <em>grand tourin<\/em> tyylinen Saksan, Ranskan ja Italian matka opiskelutoveri <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Georg_Henrik_von_Wright\" target=\"_blank\">Georg Henrik von Wrightin<\/a> kanssa \u2013 sek\u00e4 talvisodan loppuvaiheissa saatu sotavamma, josta toipumisen aikana Schildt sai sek\u00e4 tutkinnon suoritettua ett\u00e4 kirjoitettua esikoisromaaninsa <em>\u00d6nskelekenin<\/em> (1943). <\/p>\n\n\n\n<p>(Nivusiin osunut r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4 luoti vei Schildtilt\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymiskyvyn, mutta ei sitten monien leikkausten j\u00e4lkeen ilmeisesti vaikuttanut ns. mieskuntoon, libidosta puhumattakaan.)<\/p>\n\n\n\n<p>Nykykirjailija voi vain kateellisena lukea, kuinka Schildt saattoi jo esikoisromaanin julkaisun j\u00e4lkeen uskoa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli edess\u00e4\u00e4n turvattu tulevaisuus kirjailijana. <em>Daphnen<\/em> ostamiseen tarvittiin sopivasti kohdalle sattunut perint\u00f6, mutta matkakirjojen kirjoittaminen mahdollisti sitten uusien, parhaimmillaan yhdeks\u00e4nkuukautiseksi venyneiden V\u00e4limeren-purjehdusten rahoittamisen. Toki Schildt teki muutakin kuin purjehti ja matkakirjoitti: h\u00e4nen tuotantoonsa kuuluu lukuisten muiden romaanien lis\u00e4ksi taidehistorian tutkimusta sek\u00e4 mm. <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Andr%C3%A9_Gide\" target=\"_blank\">nobelkirjailija Andr\u00e9 Giden<\/a> ja <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Alvar_Aalto\" target=\"_blank\">h\u00e4nen hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Alvar Aallon<\/a> el\u00e4m\u00e4kerrat.<\/p>\n\n\n\n<p>Alunperin Schildtin ja h\u00e4nen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/sv.wikipedia.org\/wiki\/Mona_Morales-Schildt\" target=\"_blank\">lasitaiteilijavaimonsa Mona Moralesin<\/a> tarkoituksena oli vied\u00e4 <em>Daphne<\/em> V\u00e4limerelle yhten\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ja tuoda se takaisin seuraavana. Mutta hyv\u00e4n telakkapaikan l\u00f6yt\u00e4minen sai ruokahalun kasvamaan, ja <em>Daphne<\/em> vietti seuraavat 39 vuotta V\u00e4limerell\u00e4, 1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien Leroksen saarella, josta Schildt ja h\u00e4nen toinen vaimonsa Christine olivat hankkineet kakkosasunnon. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pitk\u00e4t matkapurjehdukset j\u00e4iv\u00e4t ja <em>Daphnea<\/em> k\u00e4ytettiin enint\u00e4\u00e4n viikon retkiin Kreikan it\u00e4isille saarille ja Turkin etel\u00e4rannikolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta <em>Daphnen<\/em> ja Schildtin purjehdusten maine lep\u00e4\u00e4 tietysti ensisijaisesti 1940\u20131950-lukujen pitkien purjehdusten ja niist\u00e4 tehtyjen matkakertomusten varassa. Nykylukijan silmin on hetkitt\u00e4in jopa h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, miten erilainen maailma on ollut tuolloin, vain muutama vuosikymmen sitten. Purjehdusreittej\u00e4 jouduttiin suunnittelemaan ottaen visusti huomioon, miss\u00e4 oli viel\u00e4 purkamattomia miinakentti\u00e4, ja Ranskan jokien penkoilla saattoi n\u00e4hd\u00e4 muutama vuosi aikaisemmin p\u00e4\u00e4ttyneen sodan j\u00e4ljilt\u00e4 tuhottujen panssarivaunujen hylkyj\u00e4. Monissa paikoissa \u2013 ja maissa \u2013 <em>Daphne<\/em> oli ensimm\u00e4inen moneen vuosikymmeneen n\u00e4hty huvialus, ehk\u00e4 ensimm\u00e4inen koskaan. Pitk\u00e4ll\u00e4 Niilin purjehduksellaan (<em>Aurinkolaiva<\/em>) Schildt p\u00e4\u00e4si n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jotakin joka oli jo tuhoutumassa: jo Assuanin vanhan padon korottaminen oli nostanut veden tuhoamaan Yl\u00e4-Egyptin nuubialaiskylien palmuviljelmi\u00e4, ja <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Gamal_Abdel_Nasser\" target=\"_blank\">Gamal Abdel Nasserin<\/a> suuriin projekteihin kuulunut uusi Assuanin pato tuhosi ne kokonaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n aikaan V\u00e4limerell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut juuri mink\u00e4\u00e4nlaista infrastruktuuria huvialuksille, puhumattakaan siit\u00e4 ett\u00e4 eri maiden viranomaiset olisivat tienneet mit\u00e4 tehd\u00e4 kummallista lippua per\u00e4ss\u00e4\u00e4n heiluttelevalle pienelle veneelle. Monissa paikoissa <em>Daphnen<\/em> miehist\u00f6n ainoana oppaana rannikkoiden purjehdusolosuhteisiin ovat englantilaisten sotalaivojen 1800-luvun alussa laatimat kartat ja kommentaarit. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 \u2013 ja osittain my\u00f6s Schildtin melkoisesta ylti\u00f6optimismista, varomattomuudesta ja huolimattomuudesta johtuen \u2013 vene ja sen miehist\u00f6ineen oli monta kertaa aikamoisten katastrofien partaalla. <em>Aurinkolaivan<\/em> kuvaama purjehdus k\u00f6liveneell\u00e4 Niili\u00e4 pitkin aina Pohjois-Sudaniin ja sielt\u00e4 takaisin Port Saidiin on ehk\u00e4 \u00e4\u00e4riesimerkki. T\u00e4m\u00e4n kirjan luettuaan ei ihmettele lainkaan, miksi egyptil\u00e4iset eiv\u00e4t aikoinaan keksineet sellaista mainiota laivanosaa kuin \u201dk\u00f6li\u201d: Niili on t\u00e4ynn\u00e4 petollisia, jatkuvasti muuttuvia hiekkas\u00e4rkki\u00e4 eik\u00e4 siell\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 kulkea muuta kuin matalapohjaisilla aluksilla. Puolentoista metrin syv\u00e4yksen <em>Daphne<\/em> juuttui monia kertoja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 s\u00e4rkkiin ja v\u00e4lill\u00e4 irrottamiseen saattoi menn\u00e4 melkein valvotun vuorokauden ja lukuisten paikallisten auttajien (ja jokihinaajien) avun verran.<\/p>\n\n\n\n<p>Silti Schildtill\u00e4 tuntuu olleen retkill\u00e4\u00e4n itse asiassa aivan mielet\u00f6n onni. Lukemattomista \u201dv\u00e4h\u00e4lt\u00e4 piti\u201d -tilanteista huolimatta kukaan miehist\u00f6st\u00e4 ei kuole eik\u00e4 edes loukkaannu (pintakolhuja lukuun ottamatta) ja venekin pysyy ainakin korjattavassa kunnossa. Er\u00e4\u00e4nlainen \u00e4\u00e4riesimerkki on <em>Aurinkolaivassa<\/em>: Assuanin vanhan padon suluissa venemoottorin s\u00e4rkk\u00e4vaurioiden vuoksi jo moneen kertaan korjailtu potkuriakseli hajoaa lopullisesti ja vett\u00e4 alkaa tulvia kovaa vauhtia sis\u00e4\u00e4n. Mutta kas kummaa, heille huikataan rannalta \u2013 ruotsiksi: k\u00e4y ilmi ett\u00e4 muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sattuu olemaan ruotsalainen konepaja, jonka v\u00e4li tuntee <em>Daphnen<\/em> ja sen tarinat ja on valmis korjaamaan veneen sen kummemmitta korvauksitta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Schildtin teksteiss\u00e4. Monia h\u00e4nen kommenttejaan \u201dkansanluonteista\u201d ja rodullisista ominaisuuksista \u2013 \u201dneekeri\u201d-sanan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tietysti puhumattakaan \u2013 voi pit\u00e4\u00e4 nykyvinkkelist\u00e4 avoimen rasistisina. Sit\u00e4 ne toki ovatkin, mutta muistan toki ett\u00e4 samanlaista teksti\u00e4 l\u00f6ytyi omista maantiedon koulukirjoistani viel\u00e4 1970-luvun alkupuolella. Schildtin puolustukseksi \u2013 ja kunniaksi \u2013 on kuitenkin ehdottomasti mainittava, ett\u00e4 h\u00e4n on aivan valmis korjaamaan k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n aina, jos todellisuus kertoo jotakin muuta kuin mit\u00e4 h\u00e4n on etuk\u00e4teen kuvitellut. Ja niit\u00e4 kertoja on totisesti paljon. H\u00e4nen pohdiskelunsa eri uskontojen eri haarojen erilaisten ajattelutapojen synnyst\u00e4 seutujen luonnonolojen vaikutuksesta ovat toki kiinnostavia. Joissakin toisissa suhteissa Schildt on sitten taas huomattavankin moderni: asiaan ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vaikutti, ett\u00e4 aikaansa n\u00e4hden huomattavan avoimesti biseksuaali <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vivica_Bandler\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Vivica von Frenckell (my\u00f6h. Bandler)<\/a> kuului sek\u00e4 lapsuudenyst\u00e4viin ett\u00e4 <em>Daphne<\/em>-purjehduskavereihin.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4lill\u00e4 taidehistorioitsija-Schildt tuntuu kyll\u00e4 olevan kiinnostuneempi raunioista kuin ihmisist\u00e4. Niidenkin suhteen h\u00e4n korjaa moneen kertaan k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mik\u00e4 on saattanut vaikuttaa mihin, ja mit\u00e4 merkityst\u00e4 mill\u00e4kin (temppelien, kirkkojen tai moskeijoiden) rakentamisen tavalla saattaa olla. Erityisesti helsinkil\u00e4isen\u00e4 Alvar Aallon arkkitehtuurin huonoimmista puolista (silloin t\u00e4ll\u00f6in) k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n joutuvana lukijana voi vain valitella, ett\u00e4 Alvar ja Elissa Aalto purjehtivat <em>Daphnen<\/em> mukana juuri Niilill\u00e4: kouluttamatonkin silm\u00e4 toki huomaa, ett\u00e4 Aallon marmorit\u00f6herrykset sopivat paljon paremmin V\u00e4limeren etel\u00e4puolen ilmastoon kuin t\u00e4nne Arktiksen kynnykselle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Daphne-3.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Daphne<\/em>-kirjoista viimeinen, <em>Purjehdukseni Daphnella<\/em>, on er\u00e4\u00e4nlainen <em>Greatest Hits<\/em> -kokoelma: siihen Schildt on koonnut katkelmia aikaisempien purjehdusten merkitt\u00e4vist\u00e4 hetkist\u00e4 sek\u00e4 joitakin uusia kirjoituksia sen j\u00e4lkeen <a href=\"http:\/\/www.villaschildt.fi\/fi\/s-y-daphne\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">kun h\u00e4n myi veneen saksalaisperheelle vuonna 1984. He purjehtivat veneen lopulta Karibialle, miss\u00e4 hurrikaani runteli sen vuonna 1995 hylkykuntoon. Pro Daphne -yhdistys sai ostettua sen, mutta matkalla Suomeen veneenromu j\u00e4i viel\u00e4 Floridassa lastikontin alle<\/a>. Turun G\u00f6ran-ravintolassa nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vene onkin aikamoisen ja hyvin kunnioitettavan restaurointity\u00f6n tulosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Daphne-1.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>En olekaan v\u00e4h\u00e4\u00e4n aikaan lukenut merikirjallisuutta: nuorena haaveilin itsekin avomerikelpoisesta veneest\u00e4 ja maailmalla (tai sen ymp\u00e4ri) purjehtimisesta. Voi kuitenkin olla, ett\u00e4 minulle sopii parhaiten n\u00e4iden seitsem\u00e4n kirjan kaltainen sohvapurjehtiminen. Schildt on sen verran tasokas kirjailija, ett\u00e4 aikamoinen sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kulunut sujuvasti ja miellytt\u00e4v\u00e4sti. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4tkin ovat tehneet enimm\u00e4kseen erinomaista ty\u00f6t\u00e4, hieman heittelehtiv\u00e4\u00e4 purjehdustermist\u00f6\u00e4 lukuun ottamatta: tietty vanhahtavuus on s\u00e4ilytettu uudistetuissakin laitoksissa. Seitsem\u00e4n kirjan j\u00e4lkeen kyll\u00e4 tuntee purjehtineensa, ja viel\u00e4p\u00e4 maailmassa joka ei ole en\u00e4\u00e4 tavoitettavissa kuin kirjoissa ja niiden valokuvissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hein\u00e4kuun puolella, matkalla Maarianhaminaan, y\u00f6vyimme perinteikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Bore-laivahotellissa, joka nyky\u00e4\u00e4n kuuluu Forum marinum -nimiseen merimuseokokonaisuuteen. Koska seuraavien p\u00e4ivien suunnitelmiin kuului Ahvenanmaan loistava Sj\u00f6fartsmuseet ja Pommern, vilkaisimme Aurajoen rantaan kiinnitetyt museoalukset vain pintapuolisesti ja menimme sitten sy\u00f6m\u00e4\u00e4n museokokonaisuuden laidalla olevaan G\u00f6ran-nimiseen ravintolaan. Ravintolasalin toisessa laidassa oli kymmenmetrinen, &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9115\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Sohvapurjehduksella kadonneissa maailmoissa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,27,64],"tags":[],"class_list":["post-9115","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-matkat","category-vesi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9115"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9123,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9115\/revisions\/9123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}