{"id":9075,"date":"2020-06-05T10:27:03","date_gmt":"2020-06-05T08:27:03","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9075"},"modified":"2020-06-05T10:27:05","modified_gmt":"2020-06-05T08:27:05","slug":"uutta-viinia-vanhassa-leilissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9075","title":{"rendered":"Uutta viini\u00e4 vanhassa leiliss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Jim Al-Khalilin t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestynyt kirja The World According to Physics<\/em> <\/strong>(Princeton University Press) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin se olisi voinut ilmesty\u00e4 kuusikymment\u00e4 vuotta sitten \u2013 hopeav\u00e4rill\u00e4 painettuine kangaskansineen ja v\u00e4ljine, kiireett\u00f6mine taittoineen se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu juuri sellaiselta kirjalta, jonka olisin saattanut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kotimme kirjahyllyst\u00e4 joulusiivousta tehdess\u00e4 joskus 1970-luvun loppupuolella, ja joka olisi saanut minut kiinnostumaan ajatuksesta hakea opiskelemaan fyysikoksi.<\/p>\n\n\n\n

(N\u00e4inh\u00e4n todella tapahtui, mutta ala oli t\u00e4htitiede ja kirja oli Patrick Mooren T\u00e4htitaivas<\/em>, v\u00e4h\u00e4n nuhjaantunut ja pehme\u00e4kantinen painos.)<\/p>\n\n\n\n

Vanhahtava ulkoasu h\u00e4m\u00e4\u00e4: Surreyn yliopiston teoreettisen fysiikan professori ja tunnettu tiedeohjelmien toimittaja, irakilaissyntyinen englantilainen Jameel Sadik \u201dJim\u201d Al-Khalili<\/a> esittelee kolmessasadassa sivussa sen, miss\u00e4 tilassa fysiikan suurien teorioiden tutkimus on alkuvuonna 2020. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 sen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti, yht\u00e4l\u00f6itt\u00e4 ja paikoitellen minulle \u2013 fyysikkohaaveiden haihtumisen j\u00e4lkeenkin eksakteista luonnontieteist\u00e4 paljon lukeneelle \u2013 mukavan uusista kulmista. Populaaritieteellisiss\u00e4 kirjoissa on lis\u00e4ksi aina ilahduttavaa havaita, ettei kirjoittaja kuvittele esitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 valmiita, t\u00e4ydellisi\u00e4 ja ikuisia totuuksia. Sellaiset h\u00f6pin\u00e4t kuuluvat (joihinkin) uskontoihin. Tiede on jatkuvasti kehittyv\u00e4, jatkuvasti itse\u00e4\u00e4n korjaava asia, jossa laajalti hyv\u00e4ksytty teoria voi lent\u00e4\u00e4 historian romukoppaan heti jos yksikin huolella tehty ja p\u00e4tev\u00e4sti tulkittu, vertaisarvioitu havaintotutkimus osoittaa, etteiv\u00e4t teorian tuottamat ennusteet pid\u00e4k\u00e4\u00e4n paikkansa.<\/p>\n\n\n\n

Al-Khalili nostaa esityksens\u00e4 perusteiksi modernin fysiikan kolme kivijalkaa: suhteellisuusteorian, kvanttifysiikan ja termodynamiikan. Kaikki kolme \u201dsuurta\u201d teoriaa ovat keskeisilt\u00e4 osiltaan kest\u00e4neet jo jotakuinkin sata vuotta, niit\u00e4 on t\u00e4ydennetty tarpeen ja havaintojen mukaan, mutta perustuksiltaan ne ovat kest\u00e4neet jokaisen havaintotutkimuksen ja jokaisen koesarjan. Ongelmana on tietysti, ett\u00e4 monissa suhteissa n\u00e4m\u00e4 kolme isoa teoriaa eiv\u00e4t sovi yhteen toistensa kanssa. Esimerkiksi \u201davaruutta\u201d ja \u201daikaa\u201d kukin k\u00e4sittelee aivan omalla, kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Al-Khalili v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 riemuisaa odotusta, jolla monet fysiikan teoreetikot ennustelevat jotakin uutta havaintoa tai koetta, joka antaisi viitteit\u00e4 jostakin uudesta, kattavammasta teoriasta, johon nykyinen kolmikko sis\u00e4ltyisi jonkinlaisina erikoistapauksina, tiettyjen alkuehtojen vallitessa. T\u00e4ll\u00e4 tavallahan Newtonin liikeoppi on tavallaan suhteellisuusteorian erityistapaus, joka p\u00e4tee silloin jos nopeudet ovat huomattavan pieni\u00e4 valonnopeuteen verrattuna eik\u00e4 painovoimakentt\u00e4\u00e4 tarvitse huomioida. Kuten Al-Khalili toteaa, muun muassa jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme oleva GPS-paikannusj\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii sek\u00e4 suhteellisuusteorian ett\u00e4 kvanttifysiikan huomioimista toimiakseen: mik\u00e4li ei esimerkiksi otettaisi huomioon, ett\u00e4 GPS-satelliitit kiert\u00e4v\u00e4t Maata hieman heikommassa painovoimakent\u00e4ss\u00e4 kuin Maan pinnalla vallitsee, ja n\u00e4in niiden kellot k\u00e4yv\u00e4t hivenen nopeammin, GPS-paikannuksen tarkkuus olisi kilometrej\u00e4, ei metrej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

(Minun mielelleni kiintoisa knoppitieto: Koska Maapallon ydin sijaitsee syvemm\u00e4ss\u00e4 gravitaatiopotentiaalikuopassa kuin Maan pinta, siell\u00e4 kellot k\u00e4yv\u00e4t viel\u00e4 hitaammin. Niinp\u00e4 Maapallon ydin on, planeettamme synnyst\u00e4 kuluneiden yli nelj\u00e4n miljardin vuoden aikana, ik\u00e4\u00e4ntynyt parisen vuotta v\u00e4hemm\u00e4n kuin ylemm\u00e4t kerrokset.)<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuurta yhten\u00e4isteoriaa\u201d ei kuitenkaan ole l\u00f6ytynyt, yli puolen vuosisadan sinnikk\u00e4ist\u00e4 ja turhauttavista yrityksist\u00e4 huolimatta. T\u00e4m\u00e4 on yksi niist\u00e4 seikoista joka saattaa saada lukijan innostumaan fysiikasta: fyysikon uralla ei joudu vain kevyesti p\u00f6lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhojen mestareiden kiveen hakattuja teorioita, vaan on mahdollisuus keksi\u00e4 ja\/tai havaita jotakin aivan uutta.<\/p>\n\n\n\n

Jim Al-Khalili on erinomainen tieteen popularisoija, ja t\u00e4m\u00e4n mainion yleisesityksen soisi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n my\u00f6s jonkun suomenkielisen kirjallisuuden kustantajan rosteriin. Mieluiten tietysti samankaltaiseen, sympaattisen vanhahtavaan ulkoasuun paketoituna.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jim Al-Khalilin t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestynyt kirja The World According to Physics (Princeton University Press) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin se olisi voinut ilmesty\u00e4 kuusikymment\u00e4 vuotta sitten \u2013 hopeav\u00e4rill\u00e4 painettuine kangaskansineen ja v\u00e4ljine, kiireett\u00f6mine taittoineen se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu juuri sellaiselta kirjalta, jonka olisin saattanut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kotimme kirjahyllyst\u00e4 … Jatka artikkeliin Uutta viini\u00e4 vanhassa leiliss\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,20,6,19],"tags":[],"class_list":["post-9075","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-maailmankaikkeus","category-suomentaminen","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9075"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9080,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9075\/revisions\/9080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}