{"id":9043,"date":"2020-05-04T11:22:40","date_gmt":"2020-05-04T09:22:40","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9043"},"modified":"2020-05-04T11:22:43","modified_gmt":"2020-05-04T09:22:43","slug":"3-x-leguin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9043","title":{"rendered":"3 \u00d7 LeGuin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Vaikka laskenkin Ursula Kroeber LeGuinin<\/strong> yhdeksi hyvin t\u00e4rke\u00e4ksi kirjalliseksi esikuvakseni, on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 minulla on aikamoisia aukkoja h\u00e4nen tuotantonsa lukemisessa. Maameri<\/em>-kirjoja olen lukenut viimeksi 1970-luvulla, ja muutenkin olen perehtynyt l\u00e4hinn\u00e4 ns. Hainilaisen syklin teoksiin. Mutta LeGuin on kirjoittanut paljon muutakin, ja kaikeksi onneksi Vaskikirjat<\/a> on julkaissut tasaiseen tahtiin uusia suomennoksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Malafrena<\/em> (alkuteos 1979, Jyrki Iivosen suomennos 2018) on LeGuinin tuotannossa sik\u00e4li kiinnostava tapaus, ett\u00e4 sen ainoa ns. spekulatiivinen ainesosa on sijoittuminen kuvitteelliseen Orsinia-nimiseen maahan jossakin it\u00e4isess\u00e4 Keski-Euroopassa. Elet\u00e4\u00e4n 1820-luvun loppua, ja Napoleonin sotien j\u00e4lkimainingeissa Orsinia on joutunut It\u00e4valta-Unkarin kaksoismonarkian alaiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Keisarikunnan ankara sensuuri- ja poliisikoneisto yritt\u00e4\u00e4 tukahduttaa kaikki idullaan olevat yritykset puhua Orsinian uudesta itsen\u00e4istymisest\u00e4 tai mitenk\u00e4\u00e4n edist\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nuori Itale Sorde, vauraan maanomistajaperheen poika, on joutunut jo opiskeluaikoinaan toteamaan ettei valtakoneisto hyv\u00e4ksy separatistisia ajatuksia, mutta h\u00e4n ei luovu hankkeesta, vaan katkaisee v\u00e4lit Malafrenan idyllisess\u00e4 laaksossa asuvaan perheeseens\u00e4 ja muuttaa Orsinian p\u00e4\u00e4kaupunkiin, jossa h\u00e4n perustaa samanmielisten kanssa uuden, riippumattoman lehden \u2013 joka joutuu v\u00e4lill\u00e4 julkaisemaan miltei tyhji\u00e4 sivuja, kun ennakkosensuuri kielt\u00e4\u00e4 kaiken poliittisen ja ajankohtaisiin tapahtumiin liittyv\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n, ja lopulta Itale Sordekin joutuu edesvastuuseen toiminnastaan. Kaikesta huolimatta Orsiniaan tihkuu uutisia Ranskan uudesta vallankumouksesta, jossa \u201dporvariskuningas\u201d Ludvig Filip I nousee valtaan syrj\u00e4ytetyn Kaarle X:n tilalle<\/a>. T\u00e4m\u00e4 ei voi olla vaikuttamatta my\u00f6s Orsiniaan.<\/p>\n\n\n\n

Monessa suhteessa Malafrena<\/em> toi mieleen Daniel Deronda<\/a>n<\/em>, vaikka kirjat tapahtuvat eri maissa ja tapahtumien v\u00e4li\u00e4 on viitisenkymment\u00e4 vuotta. Yht\u00e4 kaikki tarina etenee yht\u00e4 lailla nimellisen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 kuin t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hipiirin \u2013 ennen kaikkea l\u00e4hipiirin naisten \u2013 silmin tarkasteltuna, ja sek\u00e4 rakkaus- ett\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteilla on keskeinen osa. Ehk\u00e4 LeGuin onkin halunnut rakentaa (t\u00e4ss\u00e4 suhteessa) jonkinlaista pastissia 1800-luvun romaaneista? Yht\u00e4 kaikki fiktiivinest\u00e4 Orsiniasta muodostuu el\u00e4v\u00e4, uskottava ja uppouduttava kuva: milj\u00f6\u00f6 on ihan yht\u00e4 kiinnostava kuin tarina.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti painoon tuntuu p\u00e4\u00e4sseen huonosti editoitu raakak\u00e4\u00e4nn\u00f6s, johon on j\u00e4\u00e4nyt turhan paljon sana sanalta englannista k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4, perin k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 lauserakenteita ja jokunen silkka lapsuskin. (Cembalossa ei esimerkiksi viritet\u00e4 jousia, vaan kieli\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Onneksi Ikuiden h\u00e4m\u00e4r\u00e4n maan<\/em> (The Beginning Place<\/em> 1980, Jyrki Iivosen suomennos 2017) k\u00e4\u00e4nn\u00f6s toimii paljon paremmin. Parisataasivuista kirjaa voisi ehk\u00e4 (jos on jostakin syyst\u00e4 tarvis) luokitella nuorten- tai YA-kirjallisuuteen, mutta tokihan hyv\u00e4, surumielisell\u00e4 nuotilla kerrottu tarina toimii kenelle tahansa.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi parikymppist\u00e4 nuorta, arkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja perhetilanteeseensa turhautunutta ja tuskastunutta nuorta sattuu kumpikin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n, omia aikojaan, esikaupungin l\u00e4heisest\u00e4 metsik\u00f6st\u00e4 portin toisenlaiseen maailmaan, jossa aika kuluu hyvin hitaasti ja jossa tuntuu olevan jatkuva iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4. Siit\u00e4 tulee heille pakopaikka ns. todellisuudesta, virkist\u00e4v\u00e4 ja elvytt\u00e4v\u00e4 oma todellisuus, jota heille ei normaaliel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole suotu. He kohtaavat toisensa, ep\u00e4luuloisina ja mustasukkaisina siit\u00e4 ett\u00e4 joku toinenkin on l\u00f6yt\u00e4nyt heid\u00e4n yksityisen salaisen maailmansa. Paljastuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 heid\u00e4n salainen maailmansa on vaarassa ja, kas kummaa, juuri n\u00e4m\u00e4 kaksi ulkopuolista ovat ne joille lankeaa teht\u00e4v\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 vaaraa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Ikuisen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n maa<\/em> tavallaan leikittelee fantasiakliseill\u00e4, mutta toisaalta lankeaa itsekin niiden helppoon houkutukseen. Se ei ehk\u00e4 kuulu LeGuinin laajan ja monipuolisen tuotannon omaper\u00e4isempiin huippusaavutuksiin. Toisaalta se on sellainen ik\u00e4kausi- ja itsen\u00e4istymiskertomus, joka saattaisi jossakin el\u00e4m\u00e4ntilanteessa hyvinkin tuntua juuri oikealta ja t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 rohkaisijalta: eik\u00e4 se ik\u00e4 tai el\u00e4m\u00e4ntilanne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole juuri kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden parikymppisyys ja kotoa muuttamisen hinku.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Haikaran silm\u00e4<\/em> (The Eye of the Heron<\/em> 1978, Jyrki Iivosen suomennos 2015) -pienoisromaani pit\u00e4nee laskea tieteiskirjallisuuteen, vaikka ainoa scifistinen piirre kirjassa on, ett\u00e4 se tapahtuu Maasta avaruusaluksella saapuneiden ihmisten asuttamalla vieraalla planeetalla.<\/p>\n\n\n\n

Asetelma muistuttaa hieman lemppari-LeGuiniani Osattomien planeettaa<\/em> (The Dispossessed<\/em> 1974), vaikka t\u00e4ss\u00e4 ei liikutakaan hainilaisissa maailmoissa. Victoria-planeettaa on k\u00e4ytetty rangaistussiirtolana, jonne on l\u00e4hetetty Maassa tuomittuja rikollisia. He ovat muodostaneet kaksi toistensa kanssa tekemisiss\u00e4 olevaa, mutta enimm\u00e4kseen tiukasti erillist\u00e4 ja toisiaan pelk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4: on hierarkkinen, v\u00e4kivaltainen machokulttuuri-Kaupunki ja on Maan rauhanliikkeen karkoitetuista j\u00e4senist\u00e4 muodostunut pasifistinen, ehdottomaan v\u00e4kivallattomuuteen ja tasa-arvoisuuteen sitoutunut H\u00f6kkelikyl\u00e4. Pasifistit huolehtivat p\u00e4\u00e4osin viljelyksest\u00e4 ja ruoantuotannosta, joten Kaupungin asukkaat ovat heist\u00e4 riippuvaisia, huolimatta siit\u00e4 ett\u00e4 halveksivat n\u00e4it\u00e4 ja suunnittelevat heid\u00e4n orjuuttamistaan. H\u00f6kkelikyl\u00e4l\u00e4iset puolestaan haaveilevat itsen\u00e4isest\u00e4 siirtokunnasta kaukana Kaupungista \u2013 planeetalla on sin\u00e4ns\u00e4 runsaasti asumattomia alueita \u2013 ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t tutkimusretkikunnan tutkailemaan maisemia. V\u00e4hitellen tilanne kiristyy, etenkin sen j\u00e4lkeen kun kaupunkilaiset ottavat joukon kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 panttivangeiksi, ja Kaupungin johtohenkil\u00f6ihin kuuluvan ylimyksen tyt\u00e4r loikkaa omasta tahdostaan H\u00f6kkelikyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Alle 170-sivuisessa pienoisromaanissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 punota kovin monimutkaisia juonilankoja, etenk\u00e4\u00e4n kun LeGuin kuljettaa tarinaa eteenp\u00e4in s\u00e4vykk\u00e4\u00e4n kiireett\u00f6m\u00e4sti. (T\u00e4m\u00e4 Iivosen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s toimii p\u00e4\u00e4osin oikein hyvin, vaikka olisin sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 viel\u00e4 tehnyt muutamista lauserakenteista suomenkielisempi\u00e4.) Kirjan teemoihin nousee kyll\u00e4 yht\u00e4 kaikki pasifismi\/ruohonjuuridemokratian ja hierarkia\/v\u00e4kivallan vastakkainasettelun ohella, Ikuisen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n maan<\/em> tavoin kysymys siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ihmisell\u00e4 on oikeus valita itse oma tiens\u00e4 taustastaan riippumatta \u2013 ja jos h\u00e4nelle ei sit\u00e4 oikeutta suoda, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4nen ottaa oikeus omiin k\u00e4siins\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se lomittuu Ikuisen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n maahan<\/em> ja toisaalta my\u00f6s Malafrenaan<\/em>, jonka s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa j\u00e4rjestetyt avioliitot ovat normaalia, hyv\u00e4ksytty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka laskenkin Ursula Kroeber LeGuinin yhdeksi hyvin t\u00e4rke\u00e4ksi kirjalliseksi esikuvakseni, on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 minulla on aikamoisia aukkoja h\u00e4nen tuotantonsa lukemisessa. Maameri-kirjoja olen lukenut viimeksi 1970-luvulla, ja muutenkin olen perehtynyt l\u00e4hinn\u00e4 ns. Hainilaisen syklin teoksiin. Mutta LeGuin on kirjoittanut paljon muutakin, ja kaikeksi onneksi Vaskikirjat on … Jatka artikkeliin 3 \u00d7 LeGuin<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,9],"tags":[],"class_list":["post-9043","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9043","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9043"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9043\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9049,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9043\/revisions\/9049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9043"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9043"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9043"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}