{"id":9033,"date":"2020-04-23T14:30:48","date_gmt":"2020-04-23T12:30:48","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9033"},"modified":"2020-04-23T14:30:51","modified_gmt":"2020-04-23T12:30:51","slug":"toisaalla-ajassa-ja-paikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9033","title":{"rendered":"Toisaalla ajassa ja paikassa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Koska nyt ei ole sopivaa matkustaa laivalla, lentokoneella, junalla tai oikeastaan autollakaan<\/strong>, on hyv\u00e4 aika siirty\u00e4 perinteisiin menetelmiin ja matkustaa kirjallisuuden avulla toisiin aikakausiin, toisiin paikkoihin \u2013 olleisiin, oleviin, (viel\u00e4) olemattomiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Eliot&amp;Singh1.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap\">Tulin hankkineeksi <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/vandana-writes.com\/\" target=\"_blank\">Vandana Singhin<\/a> novellikokoelman <em>Ambiguity Machines and Other Stories<\/em> (Small Beer Press, 2018)<em> <\/em>taannoisen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/tahtivaeltaja.com\/t%C3%A4htivaeltaja-319\/sis%C3%A4llysluettelo\" target=\"_blank\"><em>T\u00e4htivaeltajan<\/em> kiinnostavan haastattelun ja samassa numerossa julkaistun \u201dSomadeva \u2013 taivaanvirran sutra\u201d innoittamana<\/a>. Olen eri yhteyksiss\u00e4 valitellut, miten angloamerikkakeskeist\u00e4 silmiimme ja k\u00e4siimme p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 spekulatiivinen fiktio on, enk\u00e4 itse voi juuri asiaa auttaa, koska omakin kielitaitoni on niin kapea. Lis\u00e4riesana on, ett\u00e4 muista kielist\u00e4 englantiin k\u00e4\u00e4nnetyt teokset on niin kovin usein k\u00e4\u00e4nnetty perin kehnosti.<\/p>\n\n\n\n<p>Delhiss\u00e4 kasvanut ja nyky\u00e4\u00e4n Massachusettsissa fysiikan apulaisprofessorina ty\u00f6skentelev\u00e4 Vandana Singh auttaa asiaan, sill\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa englanniksi ja kaiken lis\u00e4ksi erinomaisella, rikkaalla englannilla. <em>Ambiguity Machinesin<\/em> tieteis-, fantasia- ja maagisrealistiset tarinat kuitenkin ammentavat hyvin vahvasti intialaisesta kertomusperinteest\u00e4, kirjallisuudesta ja mytologiasta, v\u00e4lill\u00e4 niinkin vahvasti ett\u00e4 tiesin lukiessani missaavani monta oleellista pointtia koska intialaisen kulttuurin sivistykseni on niin luvattoman kehnolla tolalla. Siin\u00e4 mieless\u00e4 voisi toivoa, ett\u00e4 Singhi\u00e4 saisi suomentaa joku asiantuntevampi, tai ett\u00e4 edes julkaistaisiin asianmukaisilla alaviitteill\u00e4 t\u00e4ydennetty versio. <\/p>\n\n\n\n<p>Yht\u00e4 kaikki, <em>Ambiguity Machines<\/em> oli tavattoman kiinnostavaa luettavaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/Eliot&amp;Singh2.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap\">Maaliskuussa punnitsin k\u00e4dess\u00e4ni \u2013 kirjaimellisesti! \u2013 George Eliotin viimeiseksi j\u00e4\u00e4neen romaanin <em>Daniel Derondan<\/em> (1876) tuoretta suomennosta (Alice Martin, WSOY 2020), mutta ajatus siit\u00e4 ett\u00e4 kirjahyllyst\u00e4 pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tilaa liki tuhatsivuiselle tiiliskivelle sai sitten lopulta turvautumaan e-kirjaversioon.<\/p>\n\n\n\n<p><a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/George_Eliot\" target=\"_blank\">George Eliot (oik. Mary Ann Evans, 1819\u20131890)<\/a> on yksi vuosisatansa keskeisist\u00e4 englantilaiskirjailijoista ja saksalaisen kirjallisuuden englannintajista, ja <em>Daniel Deronda<\/em> kuuluu h\u00e4nen t\u00e4rkeimpiin teoksiinsa. Pintapuolisesti se on kertomus kahden maalaisaatelistoa l\u00e4hell\u00e4 olevan nuoren identiteettiongelmista, ihmissuhteista ja el\u00e4m\u00e4nkolhuista, mutta mutta ei kirjaa voi min\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4n\u00e4 romanttisena kertomuksena sivuuttaa. Kuten Alice Martin j\u00e4lkisanoissaan toteaa, kirja ennakoi <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sionismi\" target=\"_blank\">juutalaista sionismia<\/a> muutamaa vuosikymment\u00e4 ennen kuin aate sai nimens\u00e4, ja on ilmeisesti innoittanut ja rohkaissut useita varhaisen sionismin merkkihenkil\u00f6it\u00e4 siihen aikaan kun \u201dsionismilla\u201d tarkoitettiin sit\u00e4 ett\u00e4 juutalaisilla pit\u00e4isi olla oma valtio, eik\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 ko. valtio saa tehd\u00e4 ihan mit\u00e4 tahansa mieli tekee kenenk\u00e4\u00e4n paheksumatta. Eliot itse ei ollut juutalainen, pikemminkin sekulaari humanisti, mutta yst\u00e4v\u00e4piirins\u00e4 kautta h\u00e4n oli hyvin perill\u00e4 juutalaisesta perinteest\u00e4 ja juutalaisiin kohdistuneista vainoista vuosisatojen aikana. Eliotin kuvaus kirjassa keskeiseen rooliin nousevista englantilaisista juutalaisista on s\u00e4vyk\u00e4s ja nyrpistelee nen\u00e4\u00e4ns\u00e4 ajan stereotypioille.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan alkupuolella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 onkin nuori, hemmoteltu ja ylivertaiseen kauneuteensa turhankin itsevarmasti luottava neiti Gwendolen Harleth, joka joutuu yll\u00e4tt\u00e4en tilanteeseen, jossa h\u00e4nell\u00e4 on \u2013 vastoin koko paapottua aikaisempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u2013 valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja. H\u00e4n valitsee niist\u00e4 sen jota arvelee v\u00e4hiten huonoksi \u2013 joissain suhteissa jopa mainioksi \u2013 ja huomaa pian erehtyneens\u00e4 pahan kerran. Nimihenkil\u00f6 Daniel Deronda, sukutaustastaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n aatelisherran ottopoika, astuu mukaan ensin neiti Harlethin satunnaistuttavuutena, sitten salaisena pienen\u00e4 ihastuksena ja hetkitt\u00e4in luottoyst\u00e4v\u00e4n\u00e4 samalla kun h\u00e4nen oma tarinansa ja oman paikkansa etsint\u00e4 nousee kirjassa koko ajan keskeisemm\u00e4lle osalle. Kirjan jokseenkin ainoa selke\u00e4sti ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi kuvattu henkil\u00f6 poistuu lopulta kuvioista turhankin arvattavalla tavalla, ja lopussa sek\u00e4 Gwendolen ett\u00e4 Daniel ovat molemmat aivan uudessa, ennenkokemattomassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa matkalla kohti jotakin, mist\u00e4 eiv\u00e4t voi etuk\u00e4teen tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>(Oliko tarpeeksi ep\u00e4selv\u00e4sti sanottu niin ettei tuota voi pit\u00e4\u00e4 spoilerina?)<\/p>\n\n\n\n<p>Valtavasta sivum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta <em>Daniel Deronda<\/em> on sujuvaa luettavaa, mist\u00e4 iso kiitos kuuluu tietysti Alice Martinille, joka osaa pit\u00e4\u00e4 tekstiss\u00e4 mukavan vanhahtavan s\u00e4vyn, mutta niin ettei vanhahtavuus tee tekstist\u00e4 raskasta. Singhin novellikokoelmasta poiketen <em>Derondassa<\/em> on my\u00f6s alaviitteit\u00e4 ja selityksi\u00e4, jotka valaisevat kirjassa ajan tavan mukaan runsaasti viljeltyj\u00e4 sitaatteja, ajan uutistapahtumia ynn\u00e4 muuta tarpeellista. Paperikirjassa viitteet ovat ilmeisesti kirjan lopussa, e-versiossa n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti lukujen lopussa, mist\u00e4 ne on helppo vilkaista silloin kun luvun asiat ovat viel\u00e4 hyvin mieless\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koska nyt ei ole sopivaa matkustaa laivalla, lentokoneella, junalla tai oikeastaan autollakaan, on hyv\u00e4 aika siirty\u00e4 perinteisiin menetelmiin ja matkustaa kirjallisuuden avulla toisiin aikakausiin, toisiin paikkoihin \u2013 olleisiin, oleviin, (viel\u00e4) olemattomiin. Tulin hankkineeksi Vandana Singhin novellikokoelman Ambiguity Machines and Other Stories (Small Beer Press, 2018) &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9033\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Toisaalla ajassa ja paikassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,9,72],"tags":[],"class_list":["post-9033","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-sf","category-pahasilma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9033"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9033\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9041,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9033\/revisions\/9041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}