{"id":9004,"date":"2020-01-29T21:54:06","date_gmt":"2020-01-29T19:54:06","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9004"},"modified":"2020-01-29T21:54:06","modified_gmt":"2020-01-29T19:54:06","slug":"aviollisia-asioita-ekumeenissa-ja-muita-kertomuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=9004","title":{"rendered":"Aviollisia asioita Ekumeenissa (ja muita kertomuksia)"},"content":{"rendered":"\n

Harvoin, hyvin harvoin,<\/strong> k\u00e4y niin ett\u00e4 kaunokirjallista teosta lukiessa mieleen p\u00e4lk\u00e4ht\u00e4isi yht\u00e4kki\u00e4: T\u00e4m\u00e4 olisi kiva tentti\u00e4<\/em>. Ursula K. LeGuinin novellikokoelma Maailman syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja muita tarinoita<\/em> (suom. Jyrki Iivonen, Vaskikirjat<\/a> 2019) kuitenkin sai t\u00e4ll\u00e4isen p\u00e4lk\u00e4hdyksen aikaan. Tavallaan se ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme: LeGuin on aina k\u00e4ytt\u00e4nyt tieteisromaaniensa tieteen\u00e4 vanhaa oppialaansa sosiaaliantropologiaa, ja t\u00e4ss\u00e4 kokoelmassa h\u00e4n on p\u00e4\u00e4ssyt toden teolla leikittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tieteen aineksilla. Min\u00e4 olen itse 1990-luvulla lukenut aika paljonkin sukulaistieteenhaaraa eli kulttuuriantropologiaa, joten…<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Maailman syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4<\/em> koostuu kahdeksasta 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina kirjoitetusta pitk\u00e4st\u00e4 novellista \u2013 tai voisi my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 novellista ja yhdest\u00e4 pienoisromaanista, sill\u00e4 kokoelman p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4, yli satasivuiseksi ladottu \u201dKadotetut paratiisit\u201d on kyll\u00e4 jotakuinkin pienoisromaanin mittainen. Se poikkeaa paketin muista tarinoista my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 se ei liity LeGuinin monien tieteistarinoiden \u201dHainilaiseen maailmaan\u201d, vaan on itsen\u00e4inen kertomus er\u00e4\u00e4nlaisesta pienoismaailmasta, monien sf-kirjailijoiden lempiteemoihin kuuluvasta sukupolvialuksesta<\/a> matkalla Maasta kohti jotakin toista t\u00e4hte\u00e4, jota kiert\u00e4\u00e4 (mahdollisesti) asumiskelpoinen planeetta. V\u00e4lill\u00e4 tarina uhkaa sortua yhteen sukupolvialustarinoiden kliseeseen kun aluksella nousee valtaan uskonnollinen kultti, mutta tarina mutkaakin lopulta toiseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Kokoelman niminovellista LeGuin toteaa kirjan antoisassa esipuheessa, ett\u00e4 se \u201dsaattaa tapahtua tai saattaa olla tapahtumatta jossakin p\u00e4in Ekumeenin maailmaa\u201d, ts. \u201dHainilaista maailmaa\u201d, jossa ihmiskunta on alkuaan per\u00e4isin Hain-nimiselt\u00e4 planeetalta, jonka asukkaat ovat joskus miljoona vuotta sitten levitt\u00e4neet v\u00e4h\u00e4n geenimuunneltuja ihmisi\u00e4 lukuisille (osin sittemmin unohtuneillekin) planeetoille ymp\u00e4ri Linnunrataa ik\u00e4\u00e4n kuin laboratoriokokeina. Sittemmin on syntynyt \u201dEkumeeniksi\u201d kutsuttu liike, joka yritt\u00e4\u00e4 saattaa n\u00e4m\u00e4 maailmat taas yhteyteen toistensa kanssa, mutta puuttuen mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n siihen millaiseksi el\u00e4m\u00e4, tavat ja yhteiskunnat ovat miss\u00e4kin muotoutuneet kuluneiden vuosituhansien mittaan.<\/p>\n\n\n\n

Muut kuusi novellia ovat selke\u00e4sti hainilaistarinoita, ja yht\u00e4 lukuun ottamatta ne kietoutuvat eri planeettojen kulttuurien sukupuoliel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja avioliittoihin liittyv\u00e4\u00e4n tapakulttuuriin. Aloitusnovelli \u201dT\u00e4ysik\u00e4istyminen Karhidessa\u201d suorastaan huokuu kirjoittajan riemua siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on p\u00e4\u00e4ssyt palaamaan Pimeyden vasemman k\u00e4den<\/em> maailmaan tutkiskelemaan tarkemmin, miten aviolliset asiat hoituvat yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat sukupuolettomia muulloin kuin kiima-aikansa, kemmerin<\/em>, kuluessa, jolloin heist\u00e4 saattaa tulla milloin mies- ja milloin naispuolisia. Selke\u00e4st\u00e4 etnografisesta latauksestaan huolimatta tarina on samalla l\u00e4mmin ja mehev\u00e4n aistillinen.<\/p>\n\n\n\n

LeGuinin mukaan \u201dRakkaus jota ei valittu\u201d ja \u201dVuoriston tapoja\u201d ovat \u201dtapakomedioita\u201d, mutta minun silm\u00e4lleni ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin er\u00e4\u00e4nlaisessa ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden v\u00e4h\u00e4n surumielisen haikeassa mieless\u00e4. \u201dAineistoa Seggrin oloista\u201d ja \u201dYksin\u00e4isyys\u201d ovat puhtaimmin antropologisia tarinoita, ensimm\u00e4inen kokoelmana katkelmia pitk\u00e4n ajan kuluessa laadituista raporteista ja j\u00e4lkimm\u00e4inen kuvauksena siit\u00e4, miten syrj\u00e4iselle ja tapakulttuuriltaan (meid\u00e4n ja ekumeenilaisten silmiss\u00e4) melkoisen vastenmielisen brutaalille planeetalle pienen\u00e4 p\u00e4\u00e4tynyt tutkijoiden lapsi sopeutuu uuden kulttuurin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja alkaa pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vanhempiensa kulttuuria luontevampana, omana kotinaan. <\/p>\n\n\n\n

\u201dVanha Musiikki ja orjanaiset\u201d jatkaa Nelj\u00e4 anteeksiantoa<\/em> -romaanin nelj\u00e4n toisiinsa kietoutuvan tarinan ketjua<\/a> viidenten\u00e4 lenkkin\u00e4 ja on t\u00e4m\u00e4n kokoelman kertomuksista ehk\u00e4 toiminnallisin.<\/p>\n\n\n\n

Ursula K. LeGuin on yksi lempikirjailijoitani, suuria esikuviani, ja olen tavattoman iloinen siit\u00e4 ett\u00e4 Vaskikirjat<\/a> jaksaa suomennuttaa h\u00e4nen teoksiaan. Jyrki Iivosen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sj\u00e4lki on enimm\u00e4kseen vallan sujuvaa, mutta on kyll\u00e4 sanottava ett\u00e4 Maailman syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n<\/em> tapauksessa viel\u00e4 yksi huolellinen kustannustoimittajakierros olisi tehnyt oikein hyv\u00e4\u00e4. Painettuun tekstiin on j\u00e4\u00e4nyt jonkin verran lapsuksia ja k\u00f6mpelyyksi\u00e4 sek\u00e4 jokunen kirjoitusvirhe, ei paljon, mutta sen verran ett\u00e4 ne pist\u00e4v\u00e4t siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kiusallisesti silm\u00e4\u00e4n muuten hyv\u00e4n tekstin seasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harvoin, hyvin harvoin, k\u00e4y niin ett\u00e4 kaunokirjallista teosta lukiessa mieleen p\u00e4lk\u00e4ht\u00e4isi yht\u00e4kki\u00e4: T\u00e4m\u00e4 olisi kiva tentti\u00e4. Ursula K. LeGuinin novellikokoelma Maailman syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja muita tarinoita (suom. Jyrki Iivonen, Vaskikirjat 2019) kuitenkin sai t\u00e4ll\u00e4isen p\u00e4lk\u00e4hdyksen aikaan. Tavallaan se ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme: LeGuin on aina k\u00e4ytt\u00e4nyt … Jatka artikkeliin Aviollisia asioita Ekumeenissa (ja muita kertomuksia)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,9],"tags":[],"class_list":["post-9004","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9004","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9004"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9004\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9011,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9004\/revisions\/9011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9004"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9004"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9004"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}