{"id":8992,"date":"2020-01-13T15:58:35","date_gmt":"2020-01-13T13:58:35","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8992"},"modified":"2020-01-13T15:58:35","modified_gmt":"2020-01-13T13:58:35","slug":"meilla-aina-vieraanamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8992","title":{"rendered":"Meill\u00e4 aina vieraanamme"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Tuomas Aivelon Loputtomat loiset<\/em><\/strong> (Like 2019) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana samaan aikaan kun Hunan<\/em> romaanipuolella, ja nousi saman tien \u201dtuo pit\u00e4\u00e4 lukea ensi tilassa\u201d -listalle. Listan purkaminen edes t\u00e4h\u00e4n asti on vain vienyt tovin…<\/p>\n\n\n\n

Kirjan sin\u00e4ns\u00e4 tyylik\u00e4s kansikuva on oikeastaan harhaanjohtava: suurin osa Aivelon k\u00e4sittelemist\u00e4 (enimm\u00e4kseen ihmisen) loisista on yksisoluisia, ns. alkuel\u00e4imi\u00e4, bakteereja ja viruksia. Poikkeuksiakin toki on, esimerkiksi guineanmato, joka saa lukijan tyytyv\u00e4iseksi siit\u00e4 ettei kirjassa ole kuvitusta. (Jos haluat googlata, googlaa omalla vastuulla. Kyseess\u00e4 ei todellakaan ole maailman miellytt\u00e4vin matkatoveri.)<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4nlaisena kehyskertomuksena kulkee Aivelon kertomus kentt\u00e4tutkimuksista Madagaskarilla hiirimakien parissa \u2013 tai, jos tarkempia ollaan, hiirimakien loisten parissa. (Hiirimaki on turvallisempi googlattava. Ne ovat s\u00f6p\u00f6j\u00e4.) Kirjan varsinainen teksti keskittyy kuitenkin ennen kaikkea ihmisen loisiin, niiden historiaan, evoluutioon, merkitykseen ja tulevaisuuteen, sek\u00e4 monien loisien huomattavan kiinnostavaan ja mutkikkaaseen lis\u00e4\u00e4ntymiskiertoon. Ihmisen solum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4h\u00e4n on enemmist\u00f6 muita kuin varsinaisia ihmissoluja, mutta kirja rajaa pois kaikki harmittomat ja hy\u00f6dylliset bakteerit ja muut pieneli\u00f6t, joita muun muassa suolistomme on pullollaan. Kirja keskittyy vahingollisiin.<\/p>\n\n\n\n

Isosti tilaa saavat toki muutamat maailmanlaajuiset epidemiat Euroopan keskiajan mustasta surmasta (Euroopan) sadan vuoden takaiseen \u201despanjantautiin\u201d, isorokkoon, lavantauteihin, tuhkarokkoon, malariaan, kausi-influenssoihin ja niin edelleen. Kiinnostavia detaljeja piisaa, vaikkapa se ett\u00e4 1910-luvun lopun tappava influenssaepidemia sai \u201despanjantauti\u201d-nimens\u00e4 siksi, ett\u00e4 sit\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n esiintynyt Espanjassa: maa pysytteli erossa ensimm\u00e4isest\u00e4 maailmansodasta ja piti terveydenhuollon infransa kunnossa, joten epidemia tunnistettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 siell\u00e4, ja kun sairastuneet saatiin hoidettua ennen kuin he ehtiv\u00e4t tartuttaa puolta kansakuntaa (ja ennen kaikkea rintaman kehnoissa oloissa ja surkeassa hygieniassa kituneita sotilaita, joita tauti tappoi enemm\u00e4n kuin vihollisen tai omat luodit).<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostavaa on my\u00f6s, ett\u00e4 ei-eurooppalaisten perim\u00e4n neandertalilaisilta periytyv\u00e4 1 % geeneist\u00e4 on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti immuniteettiin liittyvi\u00e4 geenej\u00e4. Osa nyky\u00e4\u00e4nkin yleisist\u00e4 (loisten aiheuttamista) tartuntataudeista on per\u00e4isin jo paleoliittiselta ajalta, osa on hyvinkin \u00e4skett\u00e4in kehittyneiden tai tuoreeltaan toisista el\u00e4inlajeista mutaatioiden ansiosta ihmiseen loikanneiden eli\u00f6iden tuottamia.<\/p>\n\n\n\n

(Loikkauksia on tapahtunut my\u00f6s ihmisest\u00e4 muihin el\u00e4imiin. Ihmisen loisena edell\u00e4 mainittu guineanmato on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tappiolle, koska sen lis\u00e4\u00e4ntymiskierto tunnetaan hyvin ja torjunta on helppoa. Mutta on merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 aikaisemmin ainoastaan ihmisess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt elikko on alkanut asustella my\u00f6s koirissa.)<\/p>\n\n\n\n

Loisten tulevaisuudesta on my\u00f6s syyt\u00e4 puhua. Vaikka osa, eh, perinteisist\u00e4<\/em>, loisistamme on h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (pit\u00e4isik\u00f6 niit\u00e4 suojella kuten muitakin el\u00e4imi\u00e4 joiden kannat ovat vaarantuneet?), uusia kehittyy ja, etenkin, levi\u00e4\u00e4 entist\u00e4 vauhdikkaammin matkustamisen ansiosta pienenneess\u00e4 maailmassa. Monessa suhteessa on jopa hyv\u00e4 niin: on merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 allergioiden ja autoimmuunisairauksien yleistyminen saattaa (ainakin osittain) johtua siit\u00e4, ettei ihmiselimist\u00f6n immuunipuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ole turhan hygieenistyneess\u00e4 maailmassa tarpeeksi ns. oikeita t\u00f6it\u00e4. Kaikki loiset ovat (m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan) vahingollisia, mutta kaikki loiset eiv\u00e4t ole kovin vahingollisia silloin jos ravitsemus ja muu terveys sek\u00e4 rokotusten tarjoama laumasuoja on kunnossa. Mutta mik\u00e4li n\u00e4iss\u00e4 asioissa on ongelmia, saattaa yleens\u00e4 suhteellisen vaaraton ja ohimenev\u00e4 sairauskin \u2013 vaikkapa polio tai tuhkarokko \u2013 osoittautua tappavaksi tai vammauttavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Helppoja ja yksiselitteisi\u00e4 vastauksia ei tarjoa t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkimusala.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuomas Aivelon Loputtomat loiset (Like 2019) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana samaan aikaan kun Hunan romaanipuolella, ja nousi saman tien \u201dtuo pit\u00e4\u00e4 lukea ensi tilassa\u201d -listalle. Listan purkaminen edes t\u00e4h\u00e4n asti on vain vienyt tovin… Kirjan sin\u00e4ns\u00e4 tyylik\u00e4s kansikuva on oikeastaan harhaanjohtava: suurin osa Aivelon k\u00e4sittelemist\u00e4 (enimm\u00e4kseen ihmisen) … Jatka artikkeliin Meill\u00e4 aina vieraanamme<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,19,33],"tags":[],"class_list":["post-8992","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8992","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8992"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8992\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9000,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8992\/revisions\/9000"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8992"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8992"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8992"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}