{"id":8972,"date":"2019-12-16T12:14:13","date_gmt":"2019-12-16T10:14:13","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8972"},"modified":"2019-12-16T12:14:13","modified_gmt":"2019-12-16T10:14:13","slug":"nakymattoman-tahystajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8972","title":{"rendered":"N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin2\/P-aine.png\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Tiedekirjallisuus on parhaimmillaan silloin<\/strong>, kun se ei yrit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 tarjoavansa valmiita ratkaisuja tai ikuisia totuuksia, sill\u00e4 valmiit ratkaisut ja ikuiset totuudet kuuluvat uskonnollisen kirjallisuuden piiriin (eiv\u00e4tk\u00e4 mieluiten edes sinne). Hyv\u00e4 tiedekirjallisuus saa lukijan ajattelemaan, ett\u00e4 \u201donpa kiinnostava ongelma, t\u00e4t\u00e4h\u00e4n voisi yritt\u00e4\u00e4 ratkaista vaikka ty\u00f6kseen\u201d. Tai: \u201dVau. Onneksi onneksi saan el\u00e4\u00e4 n\u00e4in j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 aikoja \u2013 tulevina aikoina on tiedoissa huikeita, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Niin sanottu \u201dpime\u00e4 aine\u201d on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jotakin, jonka suhteen ei ole tarjolla valmiita ratkaisuja eik\u00e4 ikuisia totuuksia. Ursan t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaiseman <em>Pime\u00e4n aineen arvoitus<\/em> -kirjan kirjoittaja Tommi Tenkanen on itse niit\u00e4, joka on ratkaisemattomien kysymysten edess\u00e4 heitt\u00e4ytynyt tutkijaksi, ja tutkijan innostus n\u00e4kyy my\u00f6s kirjassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Perusasetelma on hyvin yksinkertainen: tutkittaessa galaksien liikkeit\u00e4 toistensa suhteen tai t\u00e4htien liikkeit\u00e4 galakseissaan havaitaan, ett\u00e4 niiden nopeudet eiv\u00e4t sovi yhteen tuntemiemme gravitaatioteorioiden (ts. Newtonin gravitaatioteorian eiv\u00e4tk\u00e4 Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian) kanssa: liike on liian vauhdikasta, aivan kuin kohteisiin vaikuttaisi paljon enemm\u00e4n massaa kuin mill\u00e4\u00e4n havaintomenetelm\u00e4ll\u00e4mme on havaittavissa. On toki mahdollista, ett\u00e4 vika on teorioissa, ja t\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 on koetettu kehitt\u00e4\u00e4 mm. niin sanottua <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"MOND-teoriaa (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Modifioitu_newtonilainen_dynamiikka\" target=\"_blank\">MOND-teoriaa<\/a>, v\u00e4h\u00e4n huonoin tuloksin. Vaikuttaisi siis silt\u00e4, ett\u00e4 galakseissa (ja galaksijoukoissa) on runsain m\u00e4\u00e4rin sellaista ainetta, jota emme n\u00e4e: kuten Tenkanen toteaa, se ei ole varsinaisesti \u201dpime\u00e4\u00e4\u201d, vaan pikemminkin \u201dl\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>On kehitetty lukuisia hypoteeseja siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 salaper\u00e4inen aine voisi olla: alkur\u00e4j\u00e4hdyksen my\u00f6t\u00e4 syntyneit\u00e4 mustia aukkoja, jonkinlaisia meid\u00e4n tuntemillemme vuorovaikutusmenetelmille (paitsi gravitaatiolle) immuuneja hiukkasia, mit\u00e4? Lukuisten eri hiukkasteorioiden todentamista hankaloittaa, ett\u00e4 on vaikeaa keksi\u00e4 havaintolaitteistoja, joilla havaita hiukkasia jotka eiv\u00e4t vuorovaikuta havaintolaitteistojen kanssa, vaan sujahtavat \u201dtavallisesta\u201d aineesta l\u00e4pi tuosta vain. Niinp\u00e4 ei voida olla varmoja edes siit\u00e4, onko pime\u00e4\u00e4 ainetta oman aurinkokuntamme alueella vai ei \u2013 olemmeko mahdollisesti sattumalta p\u00e4\u00e4tyneet Auringon kiert\u00e4ess\u00e4 Linnunrataa sellaiseen kohtaan, jossa sattuu olemaan hiljaisempaa? Vai emmek\u00f6 vain havaitse sit\u00e4, tai sit\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n ettei se vaikuta mitenk\u00e4\u00e4n havaittavasti aurinkokuntamme kappaleiden liikkeisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>(Itsell\u00e4ni on ollut toisinaan tapana ajatella kaikenlaisia uusien hiukkaisten sun sensellaisten olemassaololla spekuloivia hypoteeseja er\u00e4\u00e4nlaisina uudemman ajan \u201d<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"episyklihypoteeseina (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"http:\/\/www.astro.utu.fi\/zubi\/history\/epicycle.htm\" target=\"_blank\">episyklihypoteeseina<\/a>\u201d, tarpeena tehd\u00e4 hyvin paljon isompia ja perustavanlaatuisempia remontteja fysiikan perusteorioihin. Mutta min\u00e4 olen amat\u00f6\u00f6ri ja kiinnostunut harrastelija, ja minun n\u00e4kemykseni perustuu perin pintapuoliseen tiet\u00e4mykseen.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tenkanen on mainio, selke\u00e4 kirjoittaja, joka osaa johdatella hankalaan ja monisyiseen aiheeseen ainakin fysiikan, t\u00e4htitieteen ja kosmologian perusasioista perill\u00e4 olevan lukijan. T\u00e4t\u00e4 nimenomaista lukijaa hieman h\u00e4iritsi joidenkin lukujen jossain m\u00e4\u00e4rin lehtiartikkelimainen tyyli, jossa poukkoiltiin yleisemm\u00e4lt\u00e4 tasolta Tenkasen omiin muistoihin eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista tai tutkijahaastatteluihin. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 arvokkaan ja antoisan henkil\u00f6kohtaisen panoksen olisi voinut toimittaa teoksen kokonaisuuteen v\u00e4h\u00e4n jouhevammin? Mutta t\u00e4m\u00e4 on silkkaa nipotusta p\u00e4\u00e4osin hyvinkin antoisasta lukukokemuksesta \u2013 joka kannattaa lukea mahdollisimman pian: pime\u00e4n aineen tutkimus on sen verran aktiivinen ala, ett\u00e4 kaikenlaista uutta voi ilmet\u00e4 hyvinkin taajaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tiedekirjallisuus on parhaimmillaan silloin, kun se ei yrit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 tarjoavansa valmiita ratkaisuja tai ikuisia totuuksia, sill\u00e4 valmiit ratkaisut ja ikuiset totuudet kuuluvat uskonnollisen kirjallisuuden piiriin (eiv\u00e4tk\u00e4 mieluiten edes sinne). Hyv\u00e4 tiedekirjallisuus saa lukijan ajattelemaan, ett\u00e4 \u201donpa kiinnostava ongelma, t\u00e4t\u00e4h\u00e4n voisi yritt\u00e4\u00e4 ratkaista vaikka ty\u00f6kseen\u201d. Tai: &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8972\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4t<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,5,20,19,33],"tags":[],"class_list":["post-8972","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kirjallisuus","category-maailmankaikkeus","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8972"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8974,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8972\/revisions\/8974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}