{"id":8963,"date":"2019-12-02T12:07:47","date_gmt":"2019-12-02T10:07:47","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8963"},"modified":"2019-12-02T12:07:47","modified_gmt":"2019-12-02T10:07:47","slug":"halleyn-komennossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8963","title":{"rendered":"Halleyn komennossa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Olli Jalosen Taivaanpallo <\/em><\/strong>(Otava 2018) oli toinen kahdesta suosikistani vuodentakaisessa Finlandia-kisassa (siis kahdesta niist\u00e4 viidest\u00e4 F-ehdokista joita en itse kirjoittanut). Osittain t\u00e4m\u00e4 johtui toki siit\u00e4 ett\u00e4 kirjan aiheet \u2013 t\u00e4htitieteen ja merenkulun historia \u2013 ovat olleet itsellenikin merkitt\u00e4vi\u00e4 kiinnostuksen kohteita. Taivaanpallon jatko-osa Merenpeitto<\/em> (Otava 2019) kuuluikin n\u00e4it\u00e4 pohjilta \u201densi tilassa\u201d -luettaviin.<\/p>\n\n\n\n

Taivaanpallo<\/em> kertoi k\u00f6yh\u00e4n sainthelenalaisen yksinhuoltaja\u00e4idin pojan, \u201dKuolleenpuun-Angusin\u201d p\u00e4\u00e4tymisest\u00e4 varhaisen valistuksen ajan merkitt\u00e4vimpiin englantilaisiin tiedemiehiin kuuluneen Edmond Halleyn (1656\u20131742)<\/a> apulaiseksi ensin Saint Helenan saarella ja sitten, Halleyn yll\u00e4tykseksi, Lontoossa, jonne Angus matkustaa j\u00e4niksen\u00e4 Intian kauppakomppanian laivalla kuvitellessaan, ett\u00e4 Halley on h\u00e4net sinne kutsunut. Merenpeitto<\/em> jatkaa Angusin tarinaa. H\u00e4n on osa Halleyn taloutta, mutta ei perheenj\u00e4senen\u00e4 eik\u00e4 oikeastaan palvelijanakaan, koska h\u00e4nelle ei makseta palkkaa, vain elatus ja joskus pient\u00e4 taskurahaa. H\u00e4nell\u00e4 alkaa olla s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isen sivistys, mutta alhaissyntyisen\u00e4 ei s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isen asemaa. Lis\u00e4ksi herra Halleylla ei tunnu olevan juurikaan tunnontuskia ottaa Angusin havaintoja ja keksint\u00f6j\u00e4 omiin nimiins\u00e4. Aikuistuvan pojan v\u00e4hitt\u00e4inen turhautuminen ep\u00e4selv\u00e4\u00e4n tilanteeseen vailla kunnollisia tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4 saa (osaltaan) h\u00e4net sortumaan hetken mielijohteesta isoon erheeseen, jolla on vakavia fyysisi\u00e4(kin) seurauksia. T\u00e4m\u00e4kin saa lukijan miettim\u00e4\u00e4n: \u201dT\u00e4m\u00e4 tarina ei muuten p\u00e4\u00e4ty hyvin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Angus oli Taivaanpallossa<\/em> Halleyn apulainen nimenomaan t\u00e4htitieteen tutkimuksessa, Merenpeitossa<\/em> \u2013 kuten nimest\u00e4 voi arvata \u2013 ollaan enemm\u00e4n tekemisiss\u00e4 veden kanssa. Aikansa luonnonfilosofien tapaan Edmond Halley teki monipuolista ja monialaista tutkimusta, ja navigoinnin osalta t\u00e4htitiede ja merenkulku tietenkin lomittuivat keskeisilt\u00e4 osiltaan yhteen. Merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa kakkososassa ovat Halleyn kehittelem\u00e4t sukelluskellot \u2013 sek\u00e4 Paramour<\/em>-aluksella tehdyt Atlantin laajuiset tutkimusmatkat.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa lukiessa kesti jokusen luvun ennen kuin Jalosen omintakeinen kirjoitustyyli alkoi tuntua luontevalta luettavalta: se sin\u00e4ns\u00e4 toimii oikein hyvin kuvaamaan kouluja k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mutta Halleylta ja pastori Burchilta runsasta yksityisopetusta saaneen Angusin kasvua. T\u00e4htitieteen ja merenkulun historian tuntemus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 auttavat saamaan romaaneista enemm\u00e4n irti. Toisaalta ne saavat kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota tekstin (sin\u00e4ns\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isiin ja merkityksett\u00f6miin) detaljeihin, jotka ainakin ensi lukemalta vaikuttavat virheilt\u00e4 tai ep\u00e4tarkkuuksilta: sitrushedelmien k\u00e4ytt\u00f6 laivamatkoilla keripukin torjumiseen tuntuu puoli vuosisataa liaan aikaiselta (joskaan kirjat eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 v\u00e4it\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi ollut yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 jo 1600-luvun loppupuolella) ja jossakin kohtaa Jalonen kirjoittaa laivasta nimelt\u00e4 Pink Paramour<\/em>, kun kyseess\u00e4 on pinkki-runkotyypin alus<\/a> nimelt\u00e4 Paramour<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

(Asia erikseen on, ett\u00e4 ainakin 1700- ja 1800-luvuilla sana laiva<\/em> \u2013 ship<\/em> \u2013 tarkoitti kookasta, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmimastoista t\u00e4ystakiloitua purjealusta, ei vesill\u00e4 kulkevaa alusta yleens\u00e4. En ole lainkaan varma, laskettiinko 1600-luvun pinkit omana aikoinaan \u201dlaivoiksi\u201d.)<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4oleellisista nipotuksista huolimatta Taivaanpallon<\/em> ja Merenpeiton<\/em> muodostama romaanikokonaisuus on ollut nautinnollista, joskin verkkaista luettavaa. Se saa kiinnostumaan Edmond Halleyn vaikuttavasta el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4 ja tarjoaa siin\u00e4 sivussa historiallista sosiaalista realismia. Toisin kuin joissakin vaiheissa kakkososaa kuvittelin, tarinan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitsisi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 siihen mihin se Merenpeiton<\/em> lopussa p\u00e4\u00e4ttyy, mutta en tosiaan tied\u00e4 onko Jalosella aikeita jatkaa kertomusta en\u00e4\u00e4 edemm\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olli Jalosen Taivaanpallo (Otava 2018) oli toinen kahdesta suosikistani vuodentakaisessa Finlandia-kisassa (siis kahdesta niist\u00e4 viidest\u00e4 F-ehdokista joita en itse kirjoittanut). Osittain t\u00e4m\u00e4 johtui toki siit\u00e4 ett\u00e4 kirjan aiheet \u2013 t\u00e4htitieteen ja merenkulun historia \u2013 ovat olleet itsellenikin merkitt\u00e4vi\u00e4 kiinnostuksen kohteita. Taivaanpallon jatko-osa Merenpeitto (Otava 2019) … Jatka artikkeliin Halleyn komennossa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,20,19],"tags":[],"class_list":["post-8963","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-maailmankaikkeus","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8963"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8963\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8970,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8963\/revisions\/8970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}