{"id":8853,"date":"2019-07-19T18:03:15","date_gmt":"2019-07-19T16:03:15","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8853"},"modified":"2019-07-19T18:03:17","modified_gmt":"2019-07-19T16:03:17","slug":"pieni-askel","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8853","title":{"rendered":"Pieni askel"},"content":{"rendered":"\n

Vuorokautta vaille viisikymment\u00e4 vuotta sitten minut<\/strong>, seitsenvuotias, her\u00e4tettiin keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 katsomaan viisituntista suoraa l\u00e4hetyst\u00e4. Joitakin aikoja my\u00f6hemmin, ainakin oman muistini mukaan joskus loppusyksyst\u00e4 tai talvella, jonotimme is\u00e4n kanssa ulkosalla tuntikausilta tuntuneen ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme katselemaan pient\u00e4 hiekkakasaa, niin pient\u00e4 ett\u00e4 sen eteen, lasivitriinin alle, oli laitettu suurennuslasi. Nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin min\u00e4, nelj\u00e4kymment\u00e4seitsem\u00e4nvuotias, valvoin y\u00f6ll\u00e4 katsoen saman suoran l\u00e4hetyksen viisituntista tallennetta h\u00e4din tuskin tuolilla pysyen<\/a>, ja luultavasti teen samoin lauantaina<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Apollo 11:n<\/em> lento, ensimm\u00e4inen miehitetyn aluksen laskeutuminen toisen taivaankappaleen pinnalle, oli toki nykysilmin katsottuna sek\u00e4 tieteellisesti suhteellisen v\u00e4h\u00e4antinen ett\u00e4 poliittisesti motivoitunut propagandatemppu. T\u00e4st\u00e4 kaikesta olen tietoinen. Mutta ei sill\u00e4 ole v\u00e4li\u00e4. Minun silmiss\u00e4ni \u2013 silloin ja nyky\u00e4\u00e4n \u2013 kyseess\u00e4 oli jotakin mit\u00e4 ihmisen kuuluukin tehd\u00e4, jotakin ihmiselle luontaista.<\/p>\n\n\n\n

Samalla asiassa on jotakin eitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n romanttista.<\/p>\n\n\n\n

Minun, kuten muidenkin kanssaihmisteni, sukujuuret ylt\u00e4v\u00e4t it\u00e4iseen Afrikkaan, mutta esi-is\u00e4ni ovat l\u00e4hteneet sielt\u00e4 jo kauan sitten: heit\u00e4 ajoi matkaan, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 monen muun asian ohella, ajatus: Mit\u00e4h\u00e4n tuon kukkulan takana on?<\/em> Uteliaisuus on meill\u00e4 perim\u00e4ss\u00e4, oli kyseinen osa perim\u00e4\u00e4 sitten geneettist\u00e4, epigeneettist\u00e4 tai kulttuurillista.<\/p>\n\n\n\n

Olen saanut ensimm\u00e4isen etunimeni Jyrin ihmiskunnan ensimm\u00e4isen avaruuslent\u00e4j\u00e4n Juri Gagarinin kunniaksi. Sittemmin menin kouluun vuotta etuajassa, kuusivuotiaana, ja olin oppinut lukemaan jo hyv\u00e4n aikaa sit\u00e4 ennen. 1970-luvun alkupuolella julkaistiin Apollo<\/em>-ohjelman ja muun ajan avaruustoiminnan innoittamana kasap\u00e4in kirjallisuutta, joissa kovin monissa oltiin kovin suureellisesti \u201dvalloittamassa\u201d Kuuta tai jopa (koko) avaruutta. Samaan aikaan luin paljon my\u00f6s ns. l\u00f6yt\u00f6retkist\u00e4: vanhempana ja lukeneempana toki tied\u00e4n ett\u00e4 kovin monet l\u00f6yt\u00f6retket johtivat \u2013 joskus jopa perustuivat \u2013 liev\u00e4sti sanottuna sadistisiin kansanmurhiin. Silti tunnistan niiss\u00e4kin saman perimm\u00e4isen, romanttisen uteliaisuuden: Mit\u00e4h\u00e4n tuon meren takana on?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Ei tietenk\u00e4\u00e4n ole sattumaa, ett\u00e4 samaan aikaan aloin lukea my\u00f6s tieteiskirjallisuutta. \u201dAvaruusajan\u201d aamunkoitto sai monet kustantajat suomennuttamaan kauan odottaneita klassikoita, Arthur C. Clarkesta ja Isaac Asimovista Stanislaw Lemiin ja Ursula K. Le Guiniin. Eik\u00e4, tietenk\u00e4\u00e4n, ole sattumaa sek\u00e4\u00e4n ett\u00e4 aloin v\u00e4hitellen itsekin kehitell\u00e4 ajatuksia tieteiskertomuksiksi (historiallisten seikkailujen ohella): Mit\u00e4h\u00e4n tuolla p\u00e4in galaksia voisi olla<\/strong> jos sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin joskus katsomaan?<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201dAvaruusajasta\u201d ja \u201davaruuden valloittamisesta\u201d puhuminen hiipui sitten pikku hiljaa 70- ja 80-lukujen mittaan, mutta se ei tarkoittanut sit\u00e4 ett\u00e4 olisi j\u00e4\u00e4ty istumaan t\u00e4nne omalle planeetalle. Avaruustoiminnasta Maan kiertoradalla tuli v\u00e4hitellen arkista rutiinia viimeist\u00e4\u00e4n Kansainv\u00e4lisen avaruusaseman ISS:n my\u00f6t\u00e4. Vuonna 1977, varsin vaitonaisesti, laukaistiin matkaan kaksi Voyager<\/a><\/em>-luotainta<\/a>, jotka seuraavien kymmenen vuoden mittaan l\u00e4hettiv\u00e4t (kirjaimellisesti) ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kuvia aurinkokuntamme ulompien osien j\u00e4ttil\u00e4isplaneetoista. Osa luotainten laitteista toimii edelleenkin ja niist\u00e4 on tullut ensimm\u00e4isi\u00e4 ihmisen rakentamia kapineita, jotka ovat p\u00e4\u00e4sseet aurinkokuntamme ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Vaikeasti tavoitettavien paikkojen tutkiminen on nyttemmin pitk\u00e4lti delegoitu erilaisille kauko-ohjattaville* roboteille, joiden (er\u00e4it\u00e4) kantaisi\u00e4 olivat 1970-luvulla Neuvostoliiton <\/a>Lunahod<\/a><\/em>-kuukulkijat<\/a>. T\u00e4m\u00e4 on yksinomaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, tai oikeastaan pakon sanelemaa: oikeiden ihmisten ja kaiken heid\u00e4n monivuotisella reissulla tarvitsemansa tavaran l\u00e4hett\u00e4minen Kuuta kauemmaksi vaatisi aivan toisen kokoluokan raketteja ja elossapitoratkaisuja kuin mit\u00e4 ihmiskunnalla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Silti miehitetyist\u00e4 avaruuslennoista Kuuhun ja Marsiin on alettu pitk\u00e4n hiljaisuuden j\u00e4lkeen j\u00e4lleen puhua. Etenkin Marsin tapauksessa tieteellinen hy\u00f6ty \u201doikeiden\u201d tutkijoiden saamisesta paikan p\u00e4\u00e4lle saattaisi jopa olla ihan kohtuullisen merkitt\u00e4v\u00e4. Propagandamerkitys olisi tietysti taas kerran vallan varteenotettava asia: Neuvostoliittoa ei en\u00e4\u00e4 ole eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kovin kaksisessa kunnossa, mutta Yhdysvaltain rinnalle avaruustekniikan merkitt\u00e4vin\u00e4 kehitt\u00e4jin\u00e4 ovat nousseet Intia, Kiina, Japani ja Eurooppa. Ainakin kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 ovat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni suunnitelleet miehitettyj\u00e4 lentoja Kuuta(kin) kauemmaksi. Kirjoitin kymmenen vuotta sitten<\/a>: <\/p>\n\n\n\n

\u201dAstronautteja saattoi kunnioittaa ja kuulentojen kaltaisen operaation onnistumista ihailla vaikkei nyt niin olisikaan perustanut rasistisesta ja sotaisasta suorittajavaltiosta \u2013 aivan samoin kuin Juri Gagarinia saattoi hyvin ihailla huolimatta h\u00e4nen NKP:n j\u00e4senkirjastaan. \u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee edelleenkin. Yhdysvaltain, Kiinan, Intian tai mink\u00e4 tahansa muun maan saavutukset tieteiss\u00e4 ovat yht\u00e4 lailla ihmiskunnan yhteisi\u00e4 saavutuksia, jotka kannattaa ehdottomasti kaapata pois nationalistien, despoottien ja muun roskav\u00e4en k\u00e4sist\u00e4 yhteiseksi iloksemme.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

Ja miehitetyiss\u00e4 lennoissa on edelleen huikeaa romantiikkaa, sellaista joka j\u00e4\u00e4 mieleen ja sieluun. Monessakin suhteessa olen hyvin onnellinen siit\u00e4 ett\u00e4 minun lapsuuteni merkitt\u00e4vin mediael\u00e4mys oli nimenomaan kuulento eik\u00e4 esimerkiksi Biafran sota<\/a>. Siksi minulle oli seitsem\u00e4n vuotta sitten niin mielett\u00f6m\u00e4n upea el\u00e4mys n\u00e4hd\u00e4 valtava Saturn V -raketti<\/a> \u2013 vaikka se olikin (tietysti!) koskaan lent\u00e4m\u00e4t\u00f6n yksil\u00f6 kyljell\u00e4\u00e4n hangaarissa.<\/p>\n\n\n\n

Ja, jonotettuani seitsenvuotiaana kylm\u00e4ss\u00e4 ja m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Helsingiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4kseni geologi Birger Wiikin<\/a> saamat Apollo 11:n<\/em> Maahan tuomat kuukivin\u00e4ytteet, oli aika makeata p\u00e4\u00e4st\u00e4 lopulta per\u00e4ti koskettamaan Kuuta: edes pient\u00e4 palasta siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

___
* Koska jo Marsin et\u00e4isyydelt\u00e4 radio- ja muiden s\u00e4hk\u00f6magneettisten signaalien saapuminen Maahan kest\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kymmeni\u00e4 minuutteja, t\u00e4ytyy n\u00e4ill\u00e4 laitteilla olla jonkin verran autonomisiakin kykyj\u00e4.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuorokautta vaille viisikymment\u00e4 vuotta sitten minut, seitsenvuotias, her\u00e4tettiin keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 katsomaan viisituntista suoraa l\u00e4hetyst\u00e4. Joitakin aikoja my\u00f6hemmin, ainakin oman muistini mukaan joskus loppusyksyst\u00e4 tai talvella, jonotimme is\u00e4n kanssa ulkosalla tuntikausilta tuntuneen ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme katselemaan pient\u00e4 hiekkakasaa, niin pient\u00e4 ett\u00e4 sen eteen, lasivitriinin alle, oli laitettu … Jatka artikkeliin Pieni askel<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,13,11,47,20,27,9,28,19],"tags":[],"class_list":["post-8853","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kirjailijaelamaa","category-kirjoittaminen","category-lahdeaineistoa","category-maailmankaikkeus","category-matkat","category-sf","category-tekniikka","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8853","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8853"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8853\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8878,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8853\/revisions\/8878"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8853"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8853"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8853"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}