{"id":8656,"date":"2019-01-11T16:38:51","date_gmt":"2019-01-11T14:38:51","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8656"},"modified":"2019-01-11T16:38:53","modified_gmt":"2019-01-11T14:38:53","slug":"elamakertauskursseja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8656","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4kertauskursseja"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Syyst\u00e4 tai toisesta on k\u00e4ynyt niin<\/strong>, ett\u00e4 vuodenvaihteen mittaan olen p\u00e4\u00e4tynyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja lukemaan useita el\u00e4m\u00e4kerrallishenkisi\u00e4 elokuvia ja kirjoja. <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"A. E Nordenski\u00f6ldin el\u00e4m\u00e4kertakirjasta oli blogissa jo puhettakin (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8645\" target=\"_blank\">A. E Nordenski\u00f6ldin el\u00e4m\u00e4kertakirjasta oli blogissa jo puhettakin<\/a>. Toinen tieteellisehk\u00f6 ja l\u00f6yt\u00f6retkehk\u00f6 el\u00e4m\u00e4kerran kohde on t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 ollut <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Neil Armstrong (1930\u20132012) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Neil_Armstrong\" target=\"_blank\">Neil Armstrong (1930\u20132012)<\/a>, ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuun pinnalle astunut amerikkalaisastronautti. Damien Ghazellen ohjaama <em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuussa (Firsta Man, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1213641\/\" target=\"_blank\">Ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuussa<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuussa (Firsta Man, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1213641\/\" target=\"_blank\"> (<\/a><em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuussa (Firsta Man, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1213641\/\" target=\"_blank\">First Man<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuussa (Firsta Man, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1213641\/\" target=\"_blank\">, 2018)<\/a> on monessakin suhteessa suhteellisen perinteinen <em>biopic<\/em>: alussa kerrottu kohtaus (tytt\u00e4ren kuolema) palautetaan mieliin traumana useita kertoja elokuvan mittaan, ja miltei lopussa siihen palataan (fiktiivisess\u00e4) kohtauksessa, kun Armstrong pudottaa Kuun pinnalle tytt\u00e4relle kuuluneen nimirannekkeen. Muuten elokuva on hyvinkin toimiva kokonaisuus, joka tuo oikeastaan varsin hienosti esiin, miten pelottavia, r\u00e4misevi\u00e4, t\u00e4risevi\u00e4 ja meluisia kapineita yli\u00e4\u00e4ni-kokeilukoneet, avaruusraketit ja kuumoduulit oikein ovat. T\u00e4t\u00e4 on viel\u00e4 korostettu tekem\u00e4ll\u00e4 kuuk\u00e4velykohtauksesta t\u00e4ysin \u00e4\u00e4net\u00f6n: t\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n vastaa todellisuutta \u2013 <a href=\"https:\/\/intokustannus.fi\/kirja\/kysy-astronautilta-kaikki-avaruudessa-elamisesta\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Tim Peaken kirjasuomennoksen (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">Tim Peaken kirjasuomennoksen<\/a> j\u00e4ljilt\u00e4 olen tietenkin perill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 avaruuspuvun elossapitoj\u00e4rjestem\u00e4t tuuttaavat astronautin korviin melkoisen kovaa meteli\u00e4. Vaikka elokuva olikin nimenomaan Armstrongin tarina, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 oli miten v\u00e4h\u00e4n tilaa Apollo 11:n muut astronautit saivat. <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Edwin \u201dBuzz\u201d Aldrin (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Buzz_Aldrin\" target=\"_blank\">Edwin \u201dBuzz\u201d Aldrin<\/a> p\u00e4\u00e4si \u00e4\u00e4neen parissa kohtauksessa, <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Michael Collins (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Michael_Collins_(astronaut)\" target=\"_blank\">Michael Collins<\/a> taidettiin mainita nimelt\u00e4 suunnilleen kerran.<\/p>\n\n\n\n<p>Muut kohdalle sattuneet el\u00e4m\u00e4kerrat ovat sitten olleet musiikillisempia. <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Freddie \u201dFaroukh Bulsara\u201d Mercuryn (1941\u20131991) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Freddie_Mercury\" target=\"_blank\">Freddie \u201dFaroukh Bulsara\u201d Mercuryn (1941\u20131991)<\/a> el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertova <em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Bohemian Rhapsody (ohjaus Bryan Singer, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1727824\/\" target=\"_blank\">Bohemian Rhapsody<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Bohemian Rhapsody (ohjaus Bryan Singer, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt1727824\/\" target=\"_blank\"> (ohjaus Bryan Singer, 2018)<\/a> ottaa varsin paljon vapauksia todellisten tapahtumien ja niiden j\u00e4rjestyksen suhteen: todellisuudessahan Queen ei suinkaan ollut hajonnut ennen <em>Live Aid<\/em> -konserttia, eik\u00e4 Mercury viel\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa tiennyt mit\u00e4\u00e4n AIDS-tartunnastaan, esimerkiksi. Toisaalta elokuva valottaa hetkitt\u00e4in vallan mainiosti Queenin levytysten synnyn dynamiikkaa ja my\u00f6s b\u00e4ndin kolmen muun j\u00e4senen s\u00e4vellyksellist\u00e4 ja sanoituksellista panosta.<\/p>\n\n\n\n<p><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Teppo Airaksisen Juice (2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7317310\/\" target=\"_blank\">Teppo Airaksisen <\/a><em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Teppo Airaksisen Juice (2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7317310\/\" target=\"_blank\">Juice<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Teppo Airaksisen Juice (2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7317310\/\" target=\"_blank\"> (2018)<\/a> ottaa yht\u00e4 lailla vapauksia totuuden suhteen, yhdistelee <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Juice Leskisen (1950\u20132006) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Juice_Leskinen\" target=\"_blank\">Juice Leskisen (1950\u20132006)<\/a> vaimoja ja tytt\u00f6yst\u00e4vi\u00e4 yhdeksi fiktiiviseksi henkil\u00f6ksi ja niin edelleen. Elokuva on etenkin edell\u00e4 mainittuihin amerikkalaisteoksiin verrattuna melkoisen rosoisen ja, sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa, kotimaisen n\u00e4k\u00f6inen: toisaalta estetiikkaa on selv\u00e4sti lainattu <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kaurism\u00e4en veljesten Saimaa-ilmi\u00f6st\u00e4 (1981) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt0083022\/\" target=\"_blank\">Kaurism\u00e4en veljesten <\/a><em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kaurism\u00e4en veljesten Saimaa-ilmi\u00f6st\u00e4 (1981) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt0083022\/\" target=\"_blank\">Saimaa-ilmi\u00f6st\u00e4<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kaurism\u00e4en veljesten Saimaa-ilmi\u00f6st\u00e4 (1981) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt0083022\/\" target=\"_blank\"> (1981)<\/a>, eik\u00e4 minulla ole sit\u00e4 vastaan mit\u00e4\u00e4n. Kyseinen konserttielokuva oli minulle aikoinaan iso juttu ja hieno kokemus, vaikkakin enemm\u00e4n Hassisen koneen kuin Juicen vuoksi. <em>Juice<\/em> antaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 muusikkoel\u00e4m\u00e4kertaelokuvaa enemm\u00e4n tilaa musiikille: toisinaan elokuvassa n\u00e4htiin jopa melkein kokonainen biisi ilman nyky\u00e4\u00e4n jotakuinkin pakollista ADHD-p\u00e4tkimist\u00e4. Rajua ja radikaalia!<\/p>\n\n\n\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Mq9VbBMnHsI\" allow=\"accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen=\"\" width=\"560\" height=\"315\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n\n\n\n<p>Viime aikojen el\u00e4m\u00e4kertaelokuvista kuitenkin hienoimmaksi kokemukseksi muodostui <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kirill Sebrennikovin Kes\u00e4 (Leto, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7342838\/\" target=\"_blank\">Kirill Sebrennikovin <\/a><em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kirill Sebrennikovin Kes\u00e4 (Leto, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7342838\/\" target=\"_blank\">Kes\u00e4<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kirill Sebrennikovin Kes\u00e4 (Leto, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7342838\/\" target=\"_blank\"> (<\/a><em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kirill Sebrennikovin Kes\u00e4 (Leto, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7342838\/\" target=\"_blank\">Leto<\/a><\/em><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kirill Sebrennikovin Kes\u00e4 (Leto, 2018) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt7342838\/\" target=\"_blank\">, 2018)<\/a>, enimm\u00e4kseen mustavalkoinen ja aika ajoin riemukkaan surrealistiseksi heitt\u00e4ytyv\u00e4 kertomus kahden b\u00e4ndinjohtajan yst\u00e4vyydest\u00e4. Elokuvasta nauttimista ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osaltaan auttoi se, ett\u00e4 minulla ei ollut etuk\u00e4teen mink\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4sityst\u00e4 <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Zooparkin (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Zoopark\" target=\"_blank\">Zooparkin<\/a> laulajakitaristi <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Mihail \u201dMike\u201d Vasiljevits Naumenkon (1955\u20131991) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Mike_Naumenko\" target=\"_blank\">Mihail \u201dMike\u201d Vasiljevits Naumenkon (1955\u20131991)<\/a> tai <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Kinon (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Kino_(band)\" target=\"_blank\">Kinon<\/a> laulajakitaristin<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" Viktor Robertovit\u0161 Tsoin (1962\u20131990 (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Viktor_Tsoi\" target=\"_blank\"> Viktor Robertovit\u0161 Tsoin (1962\u20131990<\/a>) el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u2013 eik\u00e4 hirve\u00e4sti Neuvostoliiton viimeisten vuosien rockkuvioista muutenkaan: mutta itsekin jonkin aikaa silloisessa Leningradissa asunut ja molempia b\u00e4ndej\u00e4 ainakin puolella korvalla kuunnellut S. piti elokuvasta h\u00e4nkin. Jos Pihtiputaan skideill\u00e4 oli mielest\u00e4\u00e4n tyls\u00e4\u00e4, he eiv\u00e4t todellakaan tienneet millaista oli naapurissa: Leningradin Rock-klubi oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko maan ainoa paikka minne rockb\u00e4ndej\u00e4 p\u00e4\u00e4stettiin esiintym\u00e4\u00e4n, kunhan sanoitukset oli ensin tarkastettu ja yhteiskunnallisesti sopiviksi hyv\u00e4ksytty.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Elamakerrat.png\" alt=\"\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kirjallisella puolella tulin lukaisseeksi per\u00e4 per\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Timo Kalevi Forssin kirjan <em>G\u00f6sta Sundqvist \u2013 Leevi and the Leavingsin dynamo<\/em> (Into 2018) ett\u00e4 Ville Simil\u00e4n ja Mervi Vuorelan teoksen <em>Ultra Bra \u2013 Sokeana hetken\u00e4<\/em> (WSOY 2018). Molemmat k\u00e4sitteliv\u00e4t minulle ik\u00e4\u00e4n kuin puolil\u00e4heisi\u00e4 artisteja. Leevi and the Leavingsin musiikki on ollut osa el\u00e4m\u00e4ni soundtrackia aina \u201dMit\u00e4 kuuluu Marja-Leenasta\u201d l\u00e4htien, vaikken ikin\u00e4 ole b\u00e4ndin levyj\u00e4 ostanutkaan: radio on tarjonnut Leevi-meininki\u00e4 vuosikymmenien mittaan kerrassaan riitt\u00e4miin, ja radio on ehk\u00e4 ollut oikein hyv\u00e4 tapa kyseisest\u00e4 kokoonpanosta nauttimiseen. Joskus kyll\u00e4 on mennyt liiallisuuksiin: siihen aikaan kun meill\u00e4 oli viel\u00e4 anoppila Kiihtelysvaarassa, siell\u00e4 k\u00e4ymisen rituaaleihin kuului kuulla \u201dPohjois-Karjala\u201d paikallisradiosta \u2013 noin kerran tunnissa. Viime kes\u00e4n\u00e4 tulin lainanneeksi kirjastosta <em>Matkamuistoja<\/em>-boksin (2008) ja totesin, ett\u00e4 kovin pitk\u00e4\u00e4 rupeamaa ei Leevi-klassikoita kerrallaan pysty kuuntelemaan: vaikka laulujen rumpukompit onkin soittanut jokseenkin aina ns. oikea ja vallan p\u00e4tev\u00e4 rumpali, johtajan n\u00e4kemys oikeasta rytmist\u00e4 oli rumpukonemaisen mekaaninen ja tasapaksu nakutus t\u00e4ysin vailla groovea. Sellaista ei t\u00e4m\u00e4 korva kovin kauaa kest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka  <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/G%C3%B6sta_Sundqvist\" target=\"_blank\">G\u00f6sta Sundqvist (1957\u20132003)<\/a>  ilmeisesti jotakuinkin vihasi Juice Leskist\u00e4 (ja tunne tuntuu olleen molemminpuolinen), musiikillisesti molemmat pelasivat perin samanlaisilla korteilla. Toisaalta mukana oli vahvasti kuplettivaikutteisia huumoripaloja ja niiden v\u00e4liss\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin huumorin lomassa helpommin sulatettavana, hyvinkin vakavia ja traagisia tarinoita ja ihmiskohtaloita. <\/p>\n\n\n\n<p>Ultra Brasta innostuin esikois-ep:n ja etenkin \u201dAmpukaa komissaarit, nuo hullut koirat\u201d -laulun my\u00f6t\u00e4. Vaikka en itse kannata noin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ja sit\u00e4 paitsi \u00e4\u00e4nestin \u201dkyll\u00e4\u201d EU-\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 enk\u00e4 ole katunut, 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kaikenlainen yhteiskunnallisuus ja maailmanmenoon kriittisesti suhtautuva poliittisuus oli siivottu kotimaisesta musiikista t\u00e4ysin olemattomiin. Jopa Apulannan kaltaiset mukapunkkarit tekiv\u00e4t pelkki\u00e4 teini-ihmissuhdedraamoja ja ylistiv\u00e4t haastatteluissa Kokoomusta. Edistin Ultra Bran asiaa itse haastattelemalla esikoisalbuminsa juuri julkaissutta b\u00e4ndi\u00e4 <em>Rumbaan<\/em> loppukes\u00e4st\u00e4 1996: kuvaavaa kokoonpanolle oli, ett\u00e4 haastattelussa oli paikalla nelj\u00e4 henke\u00e4: pianisti\/s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Kerkko Koskinen, laulaja Terhi Kokkonen sek\u00e4 kaksi sanoittajaa \u2013 Anni Sinnem\u00e4ki ja Janne Saarikivi \u2013 jotka eiv\u00e4t laulaneet eiv\u00e4tk\u00e4 soittaneet mit\u00e4\u00e4n. <em>Vapaaherran el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> (1996) soi kotonani paljon, mutta kiinnostus alkoi pian lopahtaa, kun Ultra Bran musiikki alkoi sekin v\u00e4ltell\u00e4 yhteiskunnallisuutta ihmissuhdetarinoiden ja \u201dHauen\u201d kaltaisten nonsense-palojen kaltaisilla (minun mielest\u00e4ni) tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isyyksill\u00e4. Uuden aallon(kin) kasvattina tekstit ja niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ajatukset ovat olleet minulle hyvin t\u00e4rkeit\u00e4. Aukaisin korviani uudelleen oikeastaan vasta viimeisen <em>Vesireittej\u00e4<\/em>-albumin raidan \u201dPoika vuoden takaa\u201d kohdalla: ihmissuhdetarina sekin, mutta miten hieno, taidokkaasti rakennettu ja koskettavasti laulettu kappale! Ehk\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni oli edennyt sellaiseen tilaan ett\u00e4 olin vastaanottavaisempi ihmissuhdeaiheisille lauluille.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertureista Timo Forssilla on ollut hankalampi urakka: teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"G\u00f6sta Sundqvist (1957\u20132003) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/G%C3%B6sta_Sundqvist\" target=\"_blank\">G\u00f6sta Sundqvist<\/a> on ensinn\u00e4kin kuollut toistakymment\u00e4 vuotta sitten, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4n lakkasi antamasta haastatteluja vuoden 1995 tienoilla ja sit\u00e4 edelt\u00e4viss\u00e4kin haastatteluissa keskittyi l\u00e4hinn\u00e4 kehumaan omia projektejaan, paisuttelemaan tulevia (mahdollisesti t\u00e4ysin fiktiivisi\u00e4) suunnitelmiaan ja haukkumaan kollegojaan. <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Ultra Bran (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ultra_Bra\" target=\"_blank\">Ultra Bran<\/a> v\u00e4est\u00e4 jotakuinkin kaikki ovat elossa ja ovat my\u00f6s olleet ilmeisesti innokkaita puhumaan asioista.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoista kyll\u00e4, sek\u00e4 monen Ultra Bran keskeisen j\u00e4senen ett\u00e4 Sundqvistin juuret ovat Espoossa ja tie vei sittemmin jonnekin Punavuoren h\u00f6rneille. Maantieteellisen et\u00e4isyyden lyhyydest\u00e4 huolimatta henkinen et\u00e4isyys oli joissakin suhteissa valtava: koulupudokas, remonttireiska ja talonmies Sundqvist jotakuinkin vihasi (my\u00f6s) kaikkea mik\u00e4 liittyy akateemisuuteen \u2013 ja alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ultra Bran v\u00e4est\u00e4 useat olivat kohtuullisen vauraista akateemisen tai kulttuuriel\u00e4m\u00e4n perheist\u00e4, he olivat l\u00e4hteneet Kallion tai Torkkelin lukiosta korkeakouluihin eiv\u00e4tk\u00e4 pahemmin sylkeneet lasiin. Niin, ja Ultra Bra oli loistokas keikkab\u00e4ndi siin\u00e4 miss\u00e4 G\u00f6sta Sundqvist kielt\u00e4ytyi systemaattisesti nousemasta lavalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta Ultra Bran johtaja Kerkko Koskinen oli studioty\u00f6skentelyn suhteen yht\u00e4 pikkutarkka t\u00e4ydellisyydentavoittelija kuin Sundqvist, ennen kuin j\u00e4lkimm\u00e4iselt\u00e4 v\u00e4hitellen loppui veto, energia, ideat ja kiinnostus, ja sek\u00e4 Leevi and the Leavingsin musiikki ett\u00e4 lukuisat radio-ohjelmat alkoivat menn\u00e4 ali siit\u00e4 mist\u00e4 aita oli matalimmillaan. Sundqvist olisi tarvinnut pitk\u00e4n sapattivapaan my\u00f6s terveytens\u00e4 hoitamiseen, mutta siihen h\u00e4nell\u00e4 ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Ultra Bra ymm\u00e4rsi pist\u00e4\u00e4 pillit pussiin siin\u00e4 vaiheessa kuin leip\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 alkoi n\u00e4ky\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Sek\u00e4 <em>Leevi and the Leavingsin dynamo<\/em> ett\u00e4 <em>Sokeana hetken\u00e4<\/em> ovat, henkil\u00f6historioidensa ja musiikillisten asioiden ohella my\u00f6s hyvin kiinnostavaa ajankuvaa ja kulttuurihistoriaa 1900-luvun loppupuolen Helsingist\u00e4 ja jo sellaisina ehdottomasti lukemisen arvoisia, vaikkeiv\u00e4t kohteiden musiikit lukijaa niin nappaisikaan.<br><\/p>\n\n\n\n<p><br><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syyst\u00e4 tai toisesta on k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 vuodenvaihteen mittaan olen p\u00e4\u00e4tynyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja lukemaan useita el\u00e4m\u00e4kerrallishenkisi\u00e4 elokuvia ja kirjoja. A. E Nordenski\u00f6ldin el\u00e4m\u00e4kertakirjasta oli blogissa jo puhettakin. Toinen tieteellisehk\u00f6 ja l\u00f6yt\u00f6retkehk\u00f6 el\u00e4m\u00e4kerran kohde on t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 ollut Neil Armstrong (1930\u20132012), ensimm\u00e4isen\u00e4 Kuun pinnalle astunut amerikkalaisastronautti. &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8656\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">El\u00e4m\u00e4kertauskursseja<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,47,22,15,19],"tags":[],"class_list":["post-8656","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-musiikin-tekeminen","category-musiikki","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8656"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8676,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8656\/revisions\/8676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}