{"id":8645,"date":"2019-01-02T10:01:57","date_gmt":"2019-01-02T08:01:57","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8645"},"modified":"2019-01-01T15:51:26","modified_gmt":"2019-01-01T13:51:26","slug":"kylmien-kesien-mies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8645","title":{"rendered":"Kylmien kesien mies"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap\"><strong>Nuorna luin paljon ns. l\u00f6yt\u00f6retki\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta<\/strong>. Luulisin, ett\u00e4 vanhojen matkakertomusten ja meriseikkailujen lukemisen vieh\u00e4tyksess\u00e4 oli paljon samaa kuin vain hivenen my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 mieltymyksess\u00e4ni tieteiskirjallisuuteen: ne tarjosivat tilaisuuden matkustaa kauas aikana, jolloin pidempien matkojen tekeminen oli meid\u00e4n velkaiselle perheellemme harvinaista tai mahdotonta.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Nordenski0ld.png\" alt=\"\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>T\u00f6rm\u00e4sin vasta taannoin Into-kustantamon alkuaan jo vuonna 2016 julkaisemaan, Martti Bl\u00e5feldin kirjoittamaan el\u00e4m\u00e4kertaan <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Adolf Erik Nordenski\u00f6ldist\u00e4 (1832\u20131901) (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Adolf_Erik_Nordenski%C3%B6ld\" target=\"_blank\">Adolf Erik Nordenski\u00f6ldist\u00e4 (1832\u20131901)<\/a>, miehest\u00e4 jonka ansiosta Helsingin kantakaupungussa on varsin vaikeasti oikeinkirjoitettava kadunnimi. Helsingiss\u00e4 syntyneen ja sittemin Ruotsiin siirtyneen Nordenski\u00f6ldin tunnetuin saavutus, ensimm\u00e4inen ns. Koillisv\u00e4yl\u00e4n l\u00e4pipurjehdus 1878\u20139, oli tietysti tuttu jo nuoruuden lukuharrastuksista. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Bl\u00e5feld on pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerrassa olettanut, ett\u00e4 <em>Vega<\/em>-laivalla tehdyn retken p\u00e4\u00e4piirteet ovat lukijalle jo valmiiksi tuttuja, sen verran ohimennen t\u00e4m\u00e4 toista vuotta kest\u00e4nyt retki \u2013 joka oli itse asiassa my\u00f6s ensimm\u00e4inen koko Euraasian mantereen* ymp\u00e4ripurjehdus \u2013 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4kin perusteellisemmin Bl\u00e5feld k\u00e4sittelee Nordenski\u00f6ldin lukuisia muita arktisen alueen tutkimusmatkoja, etenkin h\u00e4nen lukuisia ty\u00f6jaksojaan Huippuvuorilla, joihin paneudutaan niin perusteellisesti ett\u00e4 useinmiten muistetaan mainita t\u00e4rkeimm\u00e4t t\u00e4m\u00e4n aikansa geologian ja mineralogian huippututkijan l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 kivenn\u00e4isist\u00e4 \u2013 ja paleontologisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. Hupaisahko on taloudellisessa mieless\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tohelon Nordenski\u00f6ldin yritys pist\u00e4\u00e4 rahoiksi perustamalla yritys, joka olisi louhinut lannoiteteollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Huippuvuorten kallioper\u00e4st\u00e4 runsaana l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 fosfaatti- ja nitraattipitoista koproliittia \u2013 toisin sanoen muinaisel\u00e4inten kivettynytt\u00e4 kakkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n aikaan oli iso bisnes rahdata Eurooppaan Perun ja Chilen rannikoilta guanoa \u2013 eli merilintujen vuosituhantisia kakkakerrostumia \u2013 joten periaatteessa idea oli ihan hyv\u00e4. Huippuvuoret on kuitenkin armoton ymp\u00e4rist\u00f6 millek\u00e4\u00e4n kaivostoiminnalle, ja sit\u00e4 paitsi kasvissy\u00f6j\u00e4dinosaurusten kivettynyt kakka ei ollut kemialliselta koostumukseltaan lainkaan yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kuin kalansy\u00f6j\u00e4lintujen uloste.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiinnostavaa kyll\u00e4, lukuisat tutkimusmatkat Huippuvuorille ja muualle Artktikseen tekiv\u00e4t Nordenski\u00f6ldist\u00e4 varhaisen vihre\u00e4n: h\u00e4nen tutkimuksensa osoittivat kiistatta, ett\u00e4 J\u00e4\u00e4meren valaskanta oli romahtanut 1600\u20131800-lukujen hillitt\u00f6m\u00e4n pyynnin ansiosta, ja h\u00e4n arveli ett\u00e4 ainakin mursu tulisi kuolemaan l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 sukupuuttoon, kuten <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"stellerinmerilehm\u00e4lle (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Stellerinmerilehm%C3%A4\" target=\"_blank\">stellerinmerilehm\u00e4lle<\/a> oli jo tapahtunut. My\u00f6s arktisen linnuston v\u00e4heneminen ja lajiston k\u00f6yhtyminen huolestuttivat.<\/p>\n\n\n\n<p>Nordenski\u00f6ldill\u00e4 ei ollut muutenkaan tapana salailla mielipiteit\u00e4\u00e4n. Vastik\u00e4\u00e4n geologian tohtoriksi v\u00e4itelleen nuoren lahjakkuuden ura Helsingin yliopistossa katkesi vuoden 1857 tienoilla h\u00e4nen puhuttuaan turhan julkisesti sen aikaisissa yliopistollisissa liberaalipiireiss\u00e4 yleist\u00e4 mielipidett\u00e4, jonka mukaan Suomi pit\u00e4isi palauttaa takaisin Ruotsin alaisuuteen Ven\u00e4j\u00e4n vallasta. H\u00e4n siirtyi muutaman mutkan kautta aatelissukunsa vanhaan kotimaahan Ruotsiin ja sai sen kansalaisuuden (sek\u00e4 my\u00f6hemmin vapaaherran arvon), ja pari Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s vierailut synnyinmaassa sek\u00e4 tutkimusmatkat Ven\u00e4j\u00e4n alueelle onnistuivat ongelmitta. Nordenski\u00f6ld tuntuu Bl\u00e5feldin siteeraamien kirjeiden perusteella haaveilleen kesien vietosta Frug\u00e5rdin sukutilalla M\u00e4nts\u00e4l\u00e4ss\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n vietti useimmat kes\u00e4\u2013lokakuun v\u00e4liset ajat Huippuvuorilla, Gr\u00f6nlannissa tai Koillisv\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 \u2013 miss\u00e4 kului itse asiassa toista vuotta, sill\u00e4 <em>Vega<\/em> juuttui j\u00e4ihin Laptevin salmen tiet\u00e4miin kymmeneksi kuukaudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4t ty\u00f6matkat tuntuvat rasittaneen pahasti my\u00f6s perhesuhteita, sill\u00e4 Anna-vaimo (os. Mannerheim, tunnetun ven\u00e4l\u00e4isen upseerin ja my\u00f6hemm\u00e4n Suomen presidentin t\u00e4ti) j\u00e4i pitkiksi ajoiksi yksin huolehtimaan lapsista, asunnoista ja raha-asioista. Bl\u00e5feldilla on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n runsaasti henkil\u00f6kohtaista kirjeenvaihtoa ja muuta aineistoa, mutta silmi\u00e4 rasittavan pienell\u00e4 painettuna pokkarinakin viisisataasivuisen teoksen painopiste on yht\u00e4 kaikki Nordenski\u00f6ldin tieteellisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, joka on, kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, esittelemisen arvoista.<\/p>\n\n\n\n<p>___<br><br><small>* Nordenski\u00f6ldin aikaan Suezin kanava oli jo rakennettu, joten Euraasiasta oli vedell\u00e4 erotettu siihen aikaisemmin kiinte\u00e4sti kuulunut Afrikka.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nuorna luin paljon ns. l\u00f6yt\u00f6retki\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Luulisin, ett\u00e4 vanhojen matkakertomusten ja meriseikkailujen lukemisen vieh\u00e4tyksess\u00e4 oli paljon samaa kuin vain hivenen my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 mieltymyksess\u00e4ni tieteiskirjallisuuteen: ne tarjosivat tilaisuuden matkustaa kauas aikana, jolloin pidempien matkojen tekeminen oli meid\u00e4n velkaiselle perheellemme harvinaista tai mahdotonta. T\u00f6rm\u00e4sin vasta taannoin Into-kustantamon &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8645\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Kylmien kesien mies<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[65,5,27,19,33],"tags":[],"class_list":["post-8645","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-innoittajia","category-kirjallisuus","category-matkat","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8645","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8645"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8645\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8649,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8645\/revisions\/8649"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8645"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8645"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8645"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}