{"id":8335,"date":"2018-04-23T13:29:01","date_gmt":"2018-04-23T11:29:01","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8335"},"modified":"2018-04-23T13:29:01","modified_gmt":"2018-04-23T11:29:01","slug":"jumalan-hullun-nelja-nimea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8335","title":{"rendered":"Jumalan hullun nelj\u00e4 nime\u00e4"},"content":{"rendered":"

J<\/big>ossakin l\u00e4ntisell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/strong>, l\u00e4hell\u00e4 Viron ja Suomen alueita, varttuu 1400-luvulla Arseni-niminen poika parantajataitoisen isois\u00e4ns\u00e4 huomassa. Isois\u00e4 opettaa pojalleen yrttien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja lukee t\u00e4lle tuohisuikaleille kopioituja kirjoituksia, Raamatun tekstej\u00e4 ja muita kertomuksia menneisyyden sankareista. Isois\u00e4n kuoltua Arseni jatkaa asumista t\u00e4m\u00e4n m\u00f6kiss\u00e4 ja ottaa jatkaakseen parantajantointa. H\u00e4nen(kin) kykyns\u00e4 l\u00e4hentelev\u00e4t yliluonnollisia: h\u00e4n ei kykene parantamaan kaikkia luokseen tulevia, mutta niist\u00e4 joita h\u00e4n ei pysty auttamaan, h\u00e4n kykenee kertomaan tarkasti kuolinhetken. Kuolevia on paljon, sill\u00e4 seudulla riehuu ruton lis\u00e4ksi muitakin kulkutauteja. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Arseni kohtaa mets\u00e4ss\u00e4 tautien nujertamasta kotikyl\u00e4st\u00e4\u00e4n paenneen yksin\u00e4isen nuoren naisen, Ustinan, ja ottaa t\u00e4m\u00e4n asumaan luokseen. Niin kuin tavataan sanoa, asia johtaa toiseen<\/em>, ja lopulta Arsenin vihkim\u00e4t\u00f6n Ustina-vaimo menehtyy synnytykseen poikavauvansa kanssa. T\u00e4m\u00e4 musertaa Arsenin: h\u00e4n on kuvitellut kykenev\u00e4ns\u00e4 hoitamaan synnytyksen omin p\u00e4in, kehenk\u00e4\u00e4n toiseen turvautumatta, ja ep\u00e4onnistunut tavalla joka on vienyt kahden ihmisen hengen. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kykene jatkamaan entist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan l\u00e4htee vaeltamaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Tie vie lopulta Pihkovan kaupunkiin, jossa h\u00e4n ottaa edesmenneen vaimonsa \u2013 ja edelleen ainoan (yksipuolisen) puhekaverinsa ja uskottunsa \u2013 muistoksi nimen \u201dUstin\u201d ja rakentaa itselleen majanh\u00f6kkelin nunnaluostarin puutarhan perille. H\u00e4nest\u00e4 tulee \u201dJumalan hullu\u201d, ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten vuosien ajan h\u00e4n parantaa ruton riivamassa kaupungissa niit\u00e4 joita pystyy auttamaan. Sielt\u00e4 h\u00e4net l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaukaa Italiasta matkustanut Ambrogio, joka on koko ik\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hnyt merkillisen yksityiskohtaisia n\u00e4kyj\u00e4 tulevaisuudesta, ajankohdista joiden pit\u00e4isi olla monta sataa vuotta ennustetun maailmanlopun tuolla puolen.<\/p>\n

<\/p>\n

Jevgeni Vodolazkinin romaani Lavr<\/em> (\u201dLuostari\u201d) on saanut 2015 ilmestyneelle Elina Kahlan suomennokselle jossain m\u00e4\u00e4rin harhaanjohtavan nimen Arsenin nelj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em>. Vaikka Arsenin el\u00e4m\u00e4 taitekohdissa muuttuu, ei se ala miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 alusta, puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. H\u00e4nen nimens\u00e4 sen sijaan muuttuu. Jotakuinkin yht\u00e4 harhaanjohtava on takakannen tekstin v\u00e4ite \u201dArseni kulkee aikakaudesta ja kaupungista toiseen, l\u00e4pi myllerrysten ja tuskaisten muodonmuutosten\u201d. Ei Arseni matkusta ajassa (paitsi kuunnellessaan Ambrogion kuvauksia n\u00e4yist\u00e4\u00e4n), h\u00e4n vain el\u00e4\u00e4 useampaankin otteeseen (luultavasti) vuosikymmeni\u00e4 tajuamatta ajan kulkua: sill\u00e4 ei ole h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Ainoa mill\u00e4 on merkityst\u00e4 on Ustinan kuolema ja Arsenin siit\u00e4 tuntema syyllisyys. Ainoa mill\u00e4 on h\u00e4nelle merkityst\u00e4 on sovitus. Sit\u00e4 varten h\u00e4n l\u00e4htee pitk\u00e4lle matkalle, mutta sovitus l\u00f6ytyy lopulta aivan toisaalta.<\/p>\n

Arsenia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 1400\u20131500-lukujen taitteen l\u00e4nsiven\u00e4l\u00e4inen maailma (johon h\u00e4n ei aina kiinnit\u00e4 kovinkaan paljoa huomiota) on sekin tavallaan ajaton, muuttumaton, itseens\u00e4 ja perinteisiins\u00e4 k\u00e4pertynyt. Se pelk\u00e4\u00e4 kulkutauteja ja odottaa maailmanloppua, mutta el\u00e4\u00e4 toisaalta jatkuvan muuttumattomuuden tilassa. Ei Arsenikaan t\u00e4t\u00e4 maailmaa muuta: h\u00e4nest\u00e4 tulee poismenonsa j\u00e4lkeen yksi tarinoiden pyhist\u00e4 miehist\u00e4, yksi monista joista voi kertoa tarinoita ja kirjoittaa niit\u00e4 tuohenpalasille, ei ensimm\u00e4inen eik\u00e4 viimeinen.<\/p>\n

Maagiseksi realismiksi luettavissa olevan tarinansa ohella\u00a0Arsenin nelj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> kiehtoo siksikin, ett\u00e4 se kuvaa (luullakseni varsin tarkasti) maailmaa, joka on ollut kovin l\u00e4hell\u00e4 meit\u00e4 suomalaisia mutta josta tied\u00e4mme h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tuli samanlaisia tuntoja kuin muutaman vuoden takaisella matkallamme Vienanmeren Solovetskiin<\/a>. Ei Arsenin maailma tietysti ole kovin erilainen uskonpuhdistusta edelt\u00e4neen ajan Suomestakaan \u2013 tai siit\u00e4 seudusta jota ruvettiin my\u00f6hemmin kutsumaan \u201dSuomeksi\u201d<\/a> \u2013 joten siin\u00e4 mieless\u00e4 sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 miltei kotiseutuhistorian kuvauksena. Sujuvasti kirjoitettuna romaanina historiaan on helpompi perehty\u00e4 kuin tietokirjana, mutta on toki syyt\u00e4 muistaa ett\u00e4 romaani on aina pohjimmiltaan mielikuvituksen tuotetta, miten paljon se sitten noudatteleekin todellisia (tai todellisiksi v\u00e4itettyj\u00e4) tapahtumia.<\/p>\n

Elina Kahlan suomennoskin on sujuvan ja toimivan tuntuinen, mutta minun silm\u00e4\u00e4ni t\u00f6kkiv\u00e4t pahasti lukuisat lauseenvastikkeet, jotka oli erotettu p\u00e4\u00e4lauseistaan pilkuilla vastoin perinteisi\u00e4 kirjakielen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4:<\/p>\n

Aavistaessaan vitsauksen l\u00e4hestyv\u00e4n,<\/strong><\/span> he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t neuvotella Arsenin kanssa.<\/p>\n

N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n luostarin muurit,<\/strong><\/span> Arseni muisteli sinne lapsena Kristoforoksen kanssa tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 matkaa.<\/p><\/blockquote>\n

Tokihan t\u00e4llainen kirjoitustapa on nyky\u00e4\u00e4n kohtuullisen yleist\u00e4 blogi- ja muissa nettikirjoituksissa ja yleistynee aikaa my\u00f6ten entisest\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4llaisessa huolellisessa ja tyylillisesti harkitun vanhahtavassa kirjatekstiss\u00e4 se h\u00e4iritsee ainakin minun silm\u00e4\u00e4ni. Jonkin verran. Ei tokikaan niin paljon, ett\u00e4 se est\u00e4isi minua suosittelemasta Arsenin nelj\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> itse kunkin maagisesta realismista ja\/tai hyvist\u00e4 historiallisista romaaneista kiinnostuneen lukupinoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jossakin l\u00e4ntisell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, l\u00e4hell\u00e4 Viron ja Suomen alueita, varttuu 1400-luvulla Arseni-niminen poika parantajataitoisen isois\u00e4ns\u00e4 huomassa. Isois\u00e4 opettaa pojalleen yrttien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja lukee t\u00e4lle tuohisuikaleille kopioituja kirjoituksia, Raamatun tekstej\u00e4 ja muita kertomuksia menneisyyden sankareista. Isois\u00e4n kuoltua Arseni jatkaa asumista t\u00e4m\u00e4n m\u00f6kiss\u00e4 ja ottaa jatkaakseen parantajantointa. H\u00e4nen(kin) … Jatka artikkeliin Jumalan hullun nelj\u00e4 nime\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,9],"tags":[],"class_list":["post-8335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8335"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8342,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8335\/revisions\/8342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}