{"id":8320,"date":"2018-04-04T21:49:42","date_gmt":"2018-04-04T19:49:42","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8320"},"modified":"2018-04-04T21:49:42","modified_gmt":"2018-04-04T19:49:42","slug":"meidan-yllemme-lankeaa-isojen-koneiden-varjo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8320","title":{"rendered":"\u201dMeid\u00e4n yllemme lankeaa isojen koneiden varjo\u201d"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>Y<\/big>ksi \u201dnuo luen ensi tilassa\u201d<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-large\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Kuopio-sarja.png\" width=\"250\" height=\"1057\" \/> -pinon teoksia on ollut<\/strong> Sirpa K\u00e4hk\u00f6sen seitsenosainen Kuopio-aiheinen romaanisarja, on ollut oikeastaan siit\u00e4 l\u00e4htien kun k\u00e4ytin h\u00e4nen <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2544\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Vihan ja rakkauden liekit<\/em> -tietokirjaansa (2010) l\u00e4hdemateriaalina omaan <em>Muurahaispuuhuni<\/em><\/a>. Kuopio-sarjan Lassi Tuomen ilmeisen\u00e4 esikuvana on ollut K\u00e4hk\u00f6sen isois\u00e4 Lauri Tuomainen, jonka kohtaloita <em>Liekit<\/em> puolestaan kuvaa Etsiv\u00e4n keskuspoliisin avautuneita arkistoja hy\u00f6dynt\u00e4en. Kuten K\u00e4hk\u00f6nen on todennut, <em>Liekit<\/em> piti kirjoittaa, koska niin moni Suomen historiaa tuntematon \u2013 tai koulussa puolueellista, pimeimpi\u00e4 lukuja v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4\u00e4 oppia saanut \u2013 oli kysynyt: \u201dEih\u00e4n t\u00e4llaista todellisuudessa ole voinut tapahtua, eih\u00e4n?\u201d<\/p>\n<p>Kyll\u00e4 tapahtui.<\/p>\n<p>Sarjan ensimm\u00e4inen osa <em>Mustat morsiamet<\/em> (1998) muodostaa er\u00e4\u00e4nlaisen johdantojakson. Siin\u00e4 miss\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4t kirjat kattavat p\u00e4iv\u00e4n, parin p\u00e4iv\u00e4n tai korkeintaan muutaman kuukauden ajanjaksoja, <em>Morsiamissa<\/em> kerrotaan kymmenvuotinen tarina siit\u00e4, kuinka teini-ik\u00e4inen Anna muuttaa maaseudulta, kotitilaltaan Kuopioon l\u00e4\u00e4k\u00e4riperheen palvelukseen 1930-luvun alussa. H\u00e4n tapaa komean ja tumman Lassi Tuomen, tapaa toisenkin kerran, rakastuu. Asia johtaa toiseen, Anna tulee ensin raskaaksi, sitten rouva Tuomeksi ja h\u00e4nen esikoispoikansa kuolee synnytyksess\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n ennen kuin Etsiv\u00e4 keskuspoliisi, \u201dohrana\u201d, pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 Lassin ja vie Tammisaaren vankileirille k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n vuoden tuomiota. Annasta tulee \u201del\u00e4v\u00e4n leski\u201d. Vaimolleen Lassi ei ole juuri menneisyydest\u00e4\u00e4n puhunut, kertonut vain olleensa ennenkin leirill\u00e4, vakaumuksellisena kommunistina, ja ett\u00e4 h\u00e4n on edelleenkin ohranan silm\u00e4tikku. Pieness\u00e4 Kuopiossa \u201dkaikki\u201d my\u00f6s tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Lassin isoveljet ovat muuttaneet jo vuosia sitten <em>sinne<\/em> \u2013 Neuvostoliittoon \u2013 rakentamaan sosialismia eik\u00e4 heist\u00e4 ole juurikaan kuultu sittemmin. (My\u00f6hemmiss\u00e4 osissa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lassikin on aikoinaan <em>sinne<\/em> l\u00e4htenyt, mutta palannut parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 pettyneen\u00e4 takaisin \u2013 kuten todellinen Lauri Tuomainen.)<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 <em>Morsiamet<\/em> oli pitk\u00e4lti Anna Tuomen tarinaa, vuoden 1940 kes\u00e4\u00e4n sijoittuva <em>Rautay\u00f6t<\/em> (2002) laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa Lassin \u2013 ja nyt my\u00f6s Annan \u2013 perheeseen. Mukaan tulee my\u00f6s sarjan keskeisiin henkil\u00f6ihin nouseva Helvi Martiskainen, karjalaispakolainen joka on n\u00e4hnyt Sortavalan-kotinsa tuhoutuvan talvisodassa ja menett\u00e4nyt kaiken muunkin, paitsi Mari-tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n. Seitsem\u00e4n vuoden vankilakokemukset ja talvisota ty\u00f6velvoitettuna ovat murtaneet Lassi Tuomen psyyken, ja kaksosvauvoja hoitava Anna on jotakuinkin yht\u00e4 miehet\u00f6n kuin vankilavuosien aikana.<\/p>\n<p>Seuraavien osien my\u00f6t\u00e4 tapahtumien milj\u00f6\u00f6 laajenee Ty\u00f6v\u00e4enasunto-osakeyhti\u00f6 Puijon pienen puutalon pihapiirist\u00e4 laajemmalle alueelle ja mukaan tulee pikku hiljaa enemm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmahenkil\u00f6it\u00e4, my\u00f6s ty\u00f6l\u00e4isperheit\u00e4 varakkaammista yhteiskuntaluokista. Vuoden 1941 talveen ja kev\u00e4\u00e4seen sijoittuva <em>J\u00e4\u00e4n ja tulen kev\u00e4t<\/em> (2004) esittelee jatkossa t\u00e4rke\u00e4ksi muodostuvan Tatra-ravintolan, jossa Anna ja Helvi k\u00e4yv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4, Lehtivaaran eroavan pariskunnan ja heid\u00e4n kasvatikseen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n puoliorvon Juho-pojan. Kirjan lopussa Suomi l\u00e4htee jatkosotaan Saksan aseveljen\u00e4 \u2013 monien pohtiessa, lykk\u00e4sik\u00f6 Saksa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Neuvostoliittoon niin kauan, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4isen kev\u00e4\u00e4n Suomessa saatiin kylv\u00f6t tehty\u00e4. Talvisodassa vapaaehtoisena taistellut englantilainen herra Mulligan vied\u00e4\u00e4n vihollismaan kansalaisena turvas\u00e4il\u00f6\u00f6n, pois tulevan lapsensa el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Yhdenp\u00e4iv\u00e4nromaani <em>Lakanasiivet<\/em> (2007) alkaa kuin televisiosarjan jakso, kun hyv\u00e4n aikaa nimett\u00f6min\u00e4 pysyv\u00e4t nainen ja lapsi saapuvat y\u00f6t\u00e4 my\u00f6ten Kuopioon. Kuten arvata sopii, heist\u00e4 tulee t\u00e4ss\u00e4 ja my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 sarjassa keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Takakanteen (tai mainosteksteihin) tutustunut lukija tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirja sijoittuu siihen ainoaan jatkosodan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, jolloin Kuopiota pommitettiin kes\u00e4ll\u00e4 1941. T\u00e4m\u00e4 luo j\u00e4nnitett\u00e4, mutta koska pommitus tapahtui jo puoliltap\u00e4ivin, romaani jatkuu viel\u00e4 y\u00f6h\u00f6n asti tapahtuneen j\u00e4lkiseurauksien keskell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirja heilahtaa ohimenevien n\u00e4kyjen ja\/tai aaveiden ansiosta my\u00f6s hieman, hetkeksi, spekulatiivisen fiktion puolelle.<\/p>\n<p><em>Neidonkenk\u00e4<\/em> (2009) on sekin yhdenp\u00e4iv\u00e4nromaani ja alkaa yht\u00e4 lailla kovin telkkari- tai elokuvamaisella kohtauksella, joka alustaa lasten n\u00e4k\u00f6kulman kasvavaa merkityst\u00e4 tarinassa. On kes\u00e4 1942, n\u00e4lk\u00e4talven j\u00e4lkeen, eik\u00e4 sota olekaan loppunut edellisen\u00e4 syksyn\u00e4 \u2013 kuten luvattiin \u2013 eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 loppuvan seuraavanakaan syksyn\u00e4. Kuopion omat miehet ovat rintamalla \u2013 sotilaina tai Lassin tavoin ty\u00f6palveluksessa \u2013 elleiv\u00e4t ole kaatuneet tai kadonneet, kaupunki on t\u00e4ynn\u00e4 sit\u00e4 lomakaupunkinaan pit\u00e4vi\u00e4 saksalaisia sek\u00e4 heit\u00e4 hyys\u00e4\u00e4vi\u00e4 virkamiehi\u00e4 ja toimittajia.<\/p>\n<p><em>Hietakehto<\/em> (2012) sijoittuu vuorostaan elokuuhun 1943. Sinnikk\u00e4imm\u00e4t jaksavat yh\u00e4 uskoa Saksan (ja sen liittolaisen Suomen) sotamenestykseen ja Neuvostoliiton pikaiseen romahtamiseen, mutta heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 harvenee hyv\u00e4\u00e4 vauhtia, sill\u00e4 <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Stalingradin_taistelu\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Stalingradin katastrofista<\/a> on kulunut jo puoli vuotta, <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kurskin_taistelu\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kurskin panssaritaistelun tappiosta<\/a> vain muutama viikko. <em>Hietakehto<\/em> on sarjan ainoa kirja joka tapahtuu Kuopion ulkopuolella, kes\u00e4huvilalla jossa aikaisemmista kirjoista tutut s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset ja ty\u00f6l\u00e4isperheet viett\u00e4v\u00e4t muutamia p\u00e4ivi\u00e4, melkein yhdess\u00e4 ja melkein tasavertaisina \u2013 mutta eiv\u00e4t kuitenkaan aivan, eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n osan keskeisimmiksi henkil\u00f6iksi nousevat <em>Lakanasiipien<\/em> alkuaan esittelem\u00e4 Charlotta-tytt\u00f6 ja h\u00e4nen paras, melkein ainoa kaverinsa Juho, joka uppoutuu yh\u00e4 raaempiin ja mustempiin sotaleikkeihin, jotka ovat lopulta v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 johtaa katastrofiin. <em>Hietakehto<\/em> on er\u00e4\u00e4nlainen poissaolojen ja hyv\u00e4stij\u00e4tt\u00f6jen kirja: osa henkil\u00f6ist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Kuopion seudun karun rauhan ja l\u00e4htee kohti rintamaa, osa poistuu tavalla tai toisella muuten, tai on poissa, tuskallisesti poissa.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 <em>Mustat morsiamet<\/em> oli er\u00e4\u00e4nlainen johdanto sarjalle, <em>Tankkien kes\u00e4<\/em> (2016) tuntuu epilogilta.\u00a0 Edellisest\u00e4 kirjasta on loikattu kaksikymment\u00e4viisi vuotta eteenp\u00e4in elokuuhun 1968. Minulle t\u00e4m\u00e4 aiheutti liev\u00e4\u00e4 pahempia hahmotusongelmia. Tuntui, ett\u00e4 oltiin jotakuinkin nykyajassa, modernissa Suomessa. Jouduin tolkuttamaan itselleni: <em>Sin\u00e4 olit silloin kuusivuotias. Siit\u00e4 on viisikymment\u00e4 vuotta. Suomi oli silloin hyvin erilainen kuin nyt<\/em>. Ty\u00f6v\u00e4enasunto-osakehyhti\u00f6 Puijon puutaloa pihoineen ollaan pian purkamassa, ja Kuopioon nousee uusia elementtitaloja hyv\u00e4\u00e4 vauhtia. Moni edellisten kirjojen t\u00e4rke\u00e4 paikka on katoamassa \u2013 kuten moni ihminenkin. Kirja kysyy, monessakin mieless\u00e4: \u201dMiss\u00e4 h\u00e4n nyt?\u201d Osa ihmisist\u00e4 sinnittelee edelleen, osa on kuollut, osa kadonnut j\u00e4ljett\u00f6miin. Yhdest\u00e4 puhutaan, h\u00e4nen etsimisest\u00e4\u00e4n puhutaan, h\u00e4nen kohtalostaan tunnetaan, aiheestakin, huonoa omaatuntoa. Entiset lapset ovat aikuisia, entiset aikuiset vanhuksia. Hetken ajan sota-aika tuntuu palaavan, kun Varsovan liiton panssarit vy\u00f6ryv\u00e4t T\u0161ekkoslovakiaan ja monen naiivi usko reaalisosialismiin murtuu, ehk\u00e4 lopullisesti. Monen keskeisen henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4 muuttuu, muttei ehk\u00e4 lopullisesti, ei sill\u00e4 tavalla kuin h\u00e4n, h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4 tai edes lukija odotti. Er\u00e4\u00e4nlaisena spefi-aineksena voi pit\u00e4\u00e4 oman kertojan\u00e4\u00e4nens\u00e4 hetkeksi saavia taloja ja panssarivaunuja.<\/p>\n<p>Yhden ihmisen el\u00e4m\u00e4ntarinana alkava Kuopio-sarja muuttuu l\u00e4hes kolmentuhannen sivunsa mittaan yhteis\u00f6n tarinaksi, jatkuvan muutoksen hengiss\u00e4 pit\u00e4m\u00e4n jatkuvuuden tarinaksi. Detaljien, sivujuonteiden, maisemien, \u00e4\u00e4nien, hajujen ja makujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on miltei py\u00f6rrytt\u00e4v\u00e4, enk\u00e4 suunnilleen samaan ajanjaksoon sijoittuvan yksiosaisen romaanin tuoreena julkaisijana voi olla kuin kateellinen. K\u00e4hk\u00f6sen <em>Graniittimies<\/em> (2014) kertoisi, mit\u00e4 Tuomen perheen Neuvostoliittoon muuttaneille j\u00e4senille k\u00e4vi, mutta voi olla ett\u00e4 annan sen odottaa viel\u00e4 tovin. On n\u00e4iss\u00e4 seitsem\u00e4ss\u00e4 romaanissa sen verran sulattelemista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksi \u201dnuo luen ensi tilassa\u201d -pinon teoksia on ollut Sirpa K\u00e4hk\u00f6sen seitsenosainen Kuopio-aiheinen romaanisarja, on ollut oikeastaan siit\u00e4 l\u00e4htien kun k\u00e4ytin h\u00e4nen Vihan ja rakkauden liekit -tietokirjaansa (2010) l\u00e4hdemateriaalina omaan Muurahaispuuhuni. Kuopio-sarjan Lassi Tuomen ilmeisen\u00e4 esikuvana on ollut K\u00e4hk\u00f6sen isois\u00e4 Lauri Tuomainen, jonka kohtaloita Liekit &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8320\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">\u201dMeid\u00e4n yllemme lankeaa isojen koneiden varjo\u201d<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,42],"tags":[],"class_list":["post-8320","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-muurahaispuu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8320"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8320\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8333,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8320\/revisions\/8333"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8320"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8320"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}