{"id":832,"date":"2009-06-25T19:50:10","date_gmt":"2009-06-25T16:50:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=832"},"modified":"2010-07-15T16:39:22","modified_gmt":"2010-07-15T13:39:22","slug":"merenelavien-puolustusliitto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=832","title":{"rendered":"Merenel\u00e4vien puolustusliitto"},"content":{"rendered":"

Frank Sch\u00e4tzing: Pedot<\/em> (Der Schwarm<\/em>)<\/strong>. Suomentanut Heli Naski. Bazar 2007.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

K<\/big><\/strong>uten Sch\u00e4tzingin ekotrilleriss\u00e4 moneen kertaan todetaan – eik\u00e4 edes kovin omaper\u00e4isesti tai oivaltavasti – tied\u00e4mme oman planeettamme valtamerien syvyyksist\u00e4 – eli suurimmasta osasta planeettamme pintaa – paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4mmep\u00e4\u00e4llisest\u00e4 avaruudesta. T\u00e4m\u00e4 yhdeks\u00e4nsataasivuinen tiiliskivitrilleri pelaa t\u00e4ll\u00e4 kortilla parhaimmillaan oivaltavasti, pahimmillaan selittelev\u00e4sti tai, jopa n\u00e4in kokemattoman trillerinlukijan silmiss\u00e4, kliseisesti. Joka tapauksessa kirja on erinomaisen sujuvasti kirjoitettu ja on paljon nopealukuisempi kuin mit\u00e4 hillitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tekstim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 voisi kuvitella.<\/p>\n

Perusasetelma on oikeastaan aika lailla samankaltainen kuin Risto Isom\u00e4en Sarasvatin hiekassa<\/em>. Ihmiskunta kohtelee meri\u00e4 miten sattuu, ottaa sielt\u00e4 mit\u00e4 haluaa miten paljon haluaa, dumppaa sinne sontaa lainkaan ajattelematta mit\u00e4 siit\u00e4 voisi seurata – kunnes seuraukset r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t silmille, l\u00e4hes kirjaimellisesti. Isom\u00e4ki ei tarvitse tarinaan mit\u00e4\u00e4n sellaista mist\u00e4 tiede ei olisi aivan hyvin selvill\u00e4 jo nyt. Sch\u00e4tzing antaa merelle konkreettisen puolustajan, joka ihmiskunnan touhua aikansa katseltuaan ja siedetty\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopulta raivata moisen vahingollisen tulokasloisen pois itselleen kuuluvaa planeettaa pilaamasta.<\/p>\n

Olen tunnetusti kiinnostunut planeettamme parvi\u00e4lyist\u00e4<\/a> ja olen itsekin leikitellyt niill\u00e4 kirjoissani. Alshainissa<\/em> oli Meren \u00e4\u00e4ni, jossa on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 (tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syntyneit\u00e4) yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 Sch\u00e4tzingin Yrriin. Neduissa<\/em> – ja jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Karstassa<\/em> – k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 parvi\u00e4lyn\u00e4. Yrr on kehitelty biologisesti paljon pidemm\u00e4lle mihin minulla oli tarvetta tai oikeastaan haluakaan, mutta se kuuluu Sch\u00e4tzingin tyyliin – v\u00e4h\u00e4n liiankin kanssa. H\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 kirjassa esiintyvien (oikeiden tai ainakin oikealta vaikuttavien) asioiden ja ilmi\u00f6iden taustoja niin perusteellisesti, ett\u00e4 infodumppaus alkaa kyll\u00e4 paikka paikoin nyppim\u00e4\u00e4n: etenkin silloin, kun kirjassa tapahtuvan tsunamin vaikutusten kuvaamisen sijaan ruvetaan referoimaan aikaisempien tsunamien aiheuttamia tuhoja.<\/p>\n

(Kirja on ilmestynyt ennen tapaninp\u00e4iv\u00e4n 2004 tsunamia, joten siihen ei viitata: kyseisen katastrofin j\u00e4lkeen Sch\u00e4tzing tuskin olisi antanut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pohjanmerell\u00e4 tapahtuneen valtavan merenalaisen maanvy\u00f6ryn aiheuttama tsunami ei olisi tuntunut lainkaan Pohjois-Amerikan rannikolla tai aiheuttanut mit\u00e4\u00e4n vahinkoja t\u00e4ysin suojattomassa New Yorkissa.)<\/p>\n

Sarasvatin hiekkaa<\/em> sai minut tonkimaan innolla netist\u00e4 kaikkea mahdollista Indus-kulttuuriin littyv\u00e4\u00e4. Pedot<\/em> ei aiheuta samaa reaktiota, kirja selitt\u00e4\u00e4 aivan tarpeeksi ihan kaikesta. Tekstin taustalla on aivan jumalaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 pohjaty\u00f6t\u00e4, joskin kirjan kannalta sivuseikammissa heitoissa asioita ei ole vaivauduttu tarkistamaan ”kaikkihan tiet\u00e4v\u00e4t” -tasoa syvemm\u00e4lle.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lle t\u00e4llainen kirja on tuskallinen urakka, sek\u00e4 kokonsa ett\u00e4 vaatimansa taustatietom\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta. Heli Naski tekee parhaansa, mutta joillakin osa-alueilla (joista min\u00e4 kuvittelen tiet\u00e4v\u00e4ni jotain) sanasto ja joskus asiakin lipe\u00e4\u00e4 paikoiltaan. Tosin voi olla, ett\u00e4 k\u00e4mmit ovat olleet jo alkutekstiss\u00e4: kirjailijalta ei useinkaan vaadita niin suurta tarkkuutta kuin k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Ihmiskuvauksessa Sch\u00e4tzing petraa Isom\u00e4est\u00e4. H\u00e4nen henkil\u00f6ns\u00e4 tuntuvat enemm\u00e4n oikeilta ihmisilt\u00e4 – aina loppupuolen suureen konfliktiin asti, jossa melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 kutistuu taas pahvinohuiksi pahvip\u00e4iksi – ja\/tai kokee tylsimm\u00e4n ja latteimman mahdollisen kirjallisuudessa keksityn henkil\u00f6kohtaisen loppuratkaisun. Minun varsin v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 trillerien lukemisellani rakenne ja tapa rakentaa kohtauksia cliffhangereineen vaikuttavat varsin mielikuvituksettomilta ja tasapaksuilta, mutta t\u00e4m\u00e4n kirjan ansiot ovatkin toisaalla. Erinomaisen kiinnostava ja sujuvasti luettava kirja, joka ei kuitenkaan tee minusta trillerien tai ekotrillerien yst\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Frank Sch\u00e4tzing: Pedot (Der Schwarm). Suomentanut Heli Naski. Bazar 2007. Kuten Sch\u00e4tzingin ekotrilleriss\u00e4 moneen kertaan todetaan – eik\u00e4 edes kovin omaper\u00e4isesti tai oivaltavasti – tied\u00e4mme oman planeettamme valtamerien syvyyksist\u00e4 – eli suurimmasta osasta planeettamme pintaa – paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4mmep\u00e4\u00e4llisest\u00e4 avaruudesta. T\u00e4m\u00e4 yhdeks\u00e4nsataasivuinen tiiliskivitrilleri pelaa … Jatka artikkeliin Merenel\u00e4vien puolustusliitto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-832","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/832","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=832"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/832\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2019,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/832\/revisions\/2019"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}