{"id":8286,"date":"2018-03-16T10:44:28","date_gmt":"2018-03-16T08:44:28","guid":{"rendered":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8286"},"modified":"2018-03-16T10:44:28","modified_gmt":"2018-03-16T08:44:28","slug":"hampaan-kolo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8286","title":{"rendered":"Hampaan kolo"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>N<\/big>yt kun <em>Hunan<\/em> on saatu kunniallisesti julki<\/strong> ja (alkuun ainakin muutamina kappaleina) kauppoihin, katse k\u00e4\u00e4ntyy kohti y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle kertynytt\u00e4 kasaa viime vuosien mittaan kertynytt\u00e4 \u201dsitten kun on aikaa\u201d -kasaa kauno- ja tietokirjallisuutta. Pinon p\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarttui k\u00e4teen ensimm\u00e4isen\u00e4 Jenny Kangasvuon <em>Sudenveri<\/em> (Teos 2012).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-large\" src=\"https:\/\/yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Sudenveri_0693.png\" width=\"320\" height=\"432\" \/><\/p>\n<p>Lapin syrj\u00e4seuduilta kaupunkiin muuttanut Hanna on ottanut uudeksi nimekseen Varga ja p\u00e4\u00e4ssyt hyv\u00e4\u00e4n alkuun kuvataiteilijan ja kuvittajan uralla. Omasta taustastaan, lapsuudestaan ja perheest\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei ole kuitenkaan uskaltanut puhua edes rakkaimmalleen, jonkinlaista uuspakanauskontoa harjoittavalle k\u00e4sity\u00f6taiteilija Marraskuulle. Vargalla on siihen syyns\u00e4. Ei ole kovin helppoa tunnustaa monen vuoden seurustelun j\u00e4lkeen, ett\u00e4 \u201dhei, en ole muuten tainnut kertoa ett\u00e4 olen viett\u00e4nyt lapsuuteni susilaumassa ja pystyn edelleenkin muuttamaan itseni halutessani sudeksi\u201d.<\/p>\n<p>Tilanne alkaa ajautua kohti kriisi\u00e4, kun Vargan ovelle saapuu nuori sukulaispoika Rasmus, joka ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n halua en\u00e4\u00e4 olla miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 Lauman eik\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 johtavan Martan kanssa. Siin\u00e4 miss\u00e4 Vargalla ei ole mit\u00e4\u00e4n ongelmia k\u00e4yd\u00e4 \u201dnormaalista\u201d ihmisest\u00e4, ep\u00e4muotoinen Rasmus ei kykene saavuttamaan t\u00e4ydellist\u00e4 ihmishahmoa kuin hetkellisesti. Jonkin aikaa h\u00e4n voi asua Vargan nurkissa susihahmossaan muka jonkun kaverin tilap\u00e4ishoitoon tuomana koirana, mutta kuinka kauan? Ei h\u00e4n halua olla kenenk\u00e4\u00e4n koira, eik\u00e4 susikaan. H\u00e4n haluaa ihmiseksi ihmisten joukkoon, ep\u00e4muotoisesta olemuksestaan huolimatta. Ja kuinka kauan kest\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Rasmuksen per\u00e4ss\u00e4 kaupunkiin tulee my\u00f6s Martta, sodat ja vainot kokenut evakko, nainen, \u00e4iti, iso\u00e4iti, emo ja naarassusi, joka tekee aina kaikkensa Lauman eteen, suojellakseen sen j\u00e4seni\u00e4 ja Lauman vuosisataista salaisuutta? Siihen ei mene kauaa.<\/p>\n<p>Ainakin t\u00e4m\u00e4 lukija alkoi jokseenkin alusta alkaen spekuloida kahdella mahdollisella loppuratkaisulla, joita kohti tarina oli etenem\u00e4ss\u00e4, ja tekstin tummas\u00e4vyiset tunnelmat johdattivat ajatuksia kohti loppuratkaisukandidaatti kakkosta, jonka suhteen tuntui ep\u00e4selv\u00e4lt\u00e4 vain, kenest\u00e4 tulee uhri ja kuka saattaisi selviyty\u00e4. Mutta ei, lopulta kirja p\u00e4\u00e4tyi l\u00e4hemm\u00e4ksi spekulaatioversio ykk\u00f6st\u00e4, mutta ei ihan sinnek\u00e4\u00e4n asti \u2013 paljon omia kehitelmi\u00e4ni toimivampaan ratkaisuun, joka kaikeksi onneksi viel\u00e4 j\u00e4tti monta mielt\u00e4kiehtovaa lankaa p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4. On aina nautinto j\u00e4\u00e4t\u00e4 kirjan j\u00e4lkeen pohtimaan sen hahmojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kirjanj\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa. Ja koska olen itsekin opiskellut Jenny Kangasvuon lailla kulttuuriantropologiaa (vaikka toisin kuin h\u00e4n en ole suorittanut tutkintoa enk\u00e4 v\u00e4itellyt tohtoriksi), vieh\u00e4tyn suuresti kirjan kuvauksista sek\u00e4 susilauman ett\u00e4 ihmissusien Lauman el\u00e4m\u00e4st\u00e4, siit\u00e4 miksi ja miten siit\u00e4 on kehittynyt Martan jotakuinkin vainoharhaisesti johtama pieni ja hupeneva ryhm\u00e4. Kangasvuo ei selittele vaan kuvaa, ja osaa kuvata niin ett\u00e4 lukija uskoo ja uppoaa kirjan todellisuuteen. Kolmen kertojan\u00e4\u00e4nen \u2013 Vargan, Marraskuun ja Martan \u2013 k\u00e4ytt\u00e4minen valottaa tapahtumia, ajatuksia ja motiiveja hienosti. Heikommalla toteutuksella Martasta olisi tullut helposti kliseinen pahishahmo. <em>Sudenveri <\/em>n\u00e4kee h\u00e4net syvemm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p><em>Sudenveri<\/em> kannattaa hankkia k\u00e4siins\u00e4 \u2013 jos sen vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Teos on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni sortunut suomalaiskustantamoja vaivaavaan makulointineuroosiin, joten monet kirjakaupat v\u00e4itt\u00e4nev\u00e4t sen olevan \u201dloppuunmyyty\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nyt kun Hunan on saatu kunniallisesti julki ja (alkuun ainakin muutamina kappaleina) kauppoihin, katse k\u00e4\u00e4ntyy kohti y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle kertynytt\u00e4 kasaa viime vuosien mittaan kertynytt\u00e4 \u201dsitten kun on aikaa\u201d -kasaa kauno- ja tietokirjallisuutta. Pinon p\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarttui k\u00e4teen ensimm\u00e4isen\u00e4 Jenny Kangasvuon Sudenveri (Teos 2012). Lapin syrj\u00e4seuduilta kaupunkiin muuttanut &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8286\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Hampaan kolo<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-8286","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8286"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8286\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8291,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8286\/revisions\/8291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8286"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8286"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}