{"id":8265,"date":"2018-03-12T21:50:33","date_gmt":"2018-03-12T19:50:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8265"},"modified":"2018-03-12T21:50:33","modified_gmt":"2018-03-12T19:50:33","slug":"itsensakesyttajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8265","title":{"rendered":"Itsens\u00e4kesytt\u00e4j\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>K<\/big>irjoitin taannoin <a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8231\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">James C. Scottin kirjasta<\/a><\/strong> <a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8231\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Against the Grain<\/em><\/a>, joka k\u00e4sittelee ihmiskunnan hidasta (ja osin vastentahtoistakin) siirtymist\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\/ker\u00e4ilykulttuurien paratiisista karjankasvatuksen ja maanviljelyn raskaaseen ty\u00f6h\u00f6n. Taisin sivuuttaa Scottin pohdiskelut siit\u00e4, kuinka ennen kotiel\u00e4inten kesytt\u00e4mist\u00e4 ihminen joutui kesytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse itsens\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.newscientist.com\/article\/mg23731660-600-the-tamed-ape-were-humans-the-first-animal-to-be-domesticated\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Muutamanviikontakainen <em>New Scientist<\/em><\/a> pohtii samoja kysymyksi\u00e4 genetiikan ja fysiologian kannalta. Ihmisten kesytt\u00e4miss\u00e4 el\u00e4imiss\u00e4 havaitaan useita tyypillisi\u00e4 muutoksia, lajista riippumatta, verrattuna niiden villeihin kantaisiin: Silm\u00e4t suurenevat, aivokopan tilavuus pienenee, samoin hampaat ja leuka lihaksineen. N\u00e4m\u00e4 muutokset saattavat ilmet\u00e4 hyvinkin nopeasti. 1950-luvulla neuvostoliittolainen <a href=\"https:\/\/planeetanihmeet.wordpress.com\/2015\/04\/07\/siperian-luppakorvaiset-ketut\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Dmitri Beljajev<\/a> kasvatti turkistarhalta pelastamiaan kettuja ja valitsi joka sukupolvesta kaikkein kesyimm\u00e4t ja sosiaalisimmat yksil\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. K\u00e4yt\u00f6ksen lis\u00e4ksi parinkymmenen sukupolven mittaan niiden turkkiin alkoi ilmesty\u00e4 valkoisia laikkuja ja v\u00e4hitellen my\u00f6s korvalehdet pehmeniv\u00e4t koiramaisiksi luppakorviksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 varsin erilaisilta vaikuttavien perinn\u00f6llisten ominaisuuksien ilmaantuminen yht\u00e4 matkaa selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 niiden takana on varsin pieni joukko kantasoluja siki\u00f6n siin\u00e4 osassa, jota kutsutaan <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hermostopiena\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">hermostopienaksi<\/a>. Siki\u00f6n kehittyess\u00e4 hermostopienan solut siirtyv\u00e4t eri puolille siki\u00f6n kehoa ja vaikuttavat muun muassa hampaiden, korvien ja v\u00e4rityksen kehittymiseen.<\/p>\n<figure style=\"width: 640px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img decoding=\"async\" class=\"size-large\" src=\"https:\/\/d1o50x50snmhul.cloudfront.net\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/mg31660601.jpg\" width=\"640\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Kuva: New Scientist<\/figcaption><\/figure>\n<p>Mielenkiintoista on, ett\u00e4 samanlainen kehitys on tapahtunut my\u00f6s ihmisen sukupuussa ennen <em>Homo sapiensin<\/em> synty\u00e4: artikkeli vertailee ennen kaikkea nykyihmist\u00e4 ja neandertalilaista, mutta osa eroista on viel\u00e4 voimakkaampia jos verrataan n\u00e4it\u00e4 kahta lajia (tai rotua) aikaisempiin ihmislajeihin. (Poikkeus on aivokopan koko: neandertalilaisten aivojen tilavuus on ollut suurinta mihin ihmissuku on pystynyt.)<\/p>\n<p>Olen itse olettanut, ett\u00e4 koirien ulkon\u00e4k\u00f6muutokset susi-esi-isiin verrattuna ovat johtuneet ensi sijaisesti valikoivasta jalostuksesta: muiden poikasiaan hoivaavien el\u00e4inten lailla ihminenkin tunnistaa lajienv\u00e4lisen kuilunkin yli poikasen\/pennun\/pikkulapsen piirteet: aikuista suhteellisesti suuremmat silm\u00e4t ja pienemm\u00e4t raajat, pienempi nen\u00e4 ja niin pois p\u00e4in. N\u00e4it\u00e4 piirteit\u00e4 olisi suosittu ja ne olisivat korostuneet. Mutta vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 kyse on paljon perustavavanlaatuisemmasta asiasta: yksil\u00f6iden luontainen sosiaalisuus on mahdollisesti per\u00e4isin (osin) samoista geeneist\u00e4 kuin hermostopienan kantasolujen aiheuttamat ulkon\u00e4k\u00f6muutokset.<\/p>\n<p>Joillakin piirteill\u00e4 on toki muitakin j\u00e4rkevi\u00e4 selityksi\u00e4. Kypsennetty\u00e4 ravintoa sy\u00f6v\u00e4 laji ei tarvitse niin jykevi\u00e4 leukalihaksia eik\u00e4 purukalustoa kuin raakaravintodieettil\u00e4inen, jolla ei ole ty\u00f6kaluja apunaan vaikkapa nilvi\u00e4isten kuorien rikkomiseen. Mutta voihan olla tietysti niinkin, ett\u00e4 purennan keventyminen osaltaan aiheutti tarpeen kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja, ja ty\u00f6kalujen kehittelyn tarve lis\u00e4si vuorostaan entisest\u00e4\u00e4n sosiaalisuuden tarvetta?<\/p>\n<p>Paha sanoa ilman aikakonetta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoitin taannoin James C. Scottin kirjasta Against the Grain, joka k\u00e4sittelee ihmiskunnan hidasta (ja osin vastentahtoistakin) siirtymist\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\/ker\u00e4ilykulttuurien paratiisista karjankasvatuksen ja maanviljelyn raskaaseen ty\u00f6h\u00f6n. Taisin sivuuttaa Scottin pohdiskelut siit\u00e4, kuinka ennen kotiel\u00e4inten kesytt\u00e4mist\u00e4 ihminen joutui kesytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse itsens\u00e4. Muutamanviikontakainen New Scientist pohtii samoja kysymyksi\u00e4 genetiikan &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8265\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Itsens\u00e4kesytt\u00e4j\u00e4t<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,19],"tags":[],"class_list":["post-8265","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8265"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8279,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8265\/revisions\/8279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8265"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8265"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}