{"id":8241,"date":"2018-03-02T13:05:57","date_gmt":"2018-03-02T11:05:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8241"},"modified":"2018-03-02T13:05:57","modified_gmt":"2018-03-02T11:05:57","slug":"hieman-kiinan-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8241","title":{"rendered":"Hieman Kiinan historiaa"},"content":{"rendered":"
Kuva: Eva Isaksson<\/figcaption><\/figure>\n

E<\/big>ilen illalla j\u00e4rjestettiin Hunanin<\/em> pienimuotoinen julkistustilaisuus<\/strong> perinteikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kirjailijatalo Villa Kivess\u00e4. Aloitin illan pienimuotoisella esityksell\u00e4 Kiinan 1900-luvun alkupuolen historiasta, koska arvelin \u2013 ilmeisesti aivan oikein \u2013 ett\u00e4 kovin moni l\u00e4sn\u00e4olija ei ole aiheesta kovin hyvin perill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 pieni tiivistelm\u00e4 esityksen p\u00e4\u00e4kohdista.<\/p>\n

1900-luvun taitteessa Kiina oli muodollisesti suvereeni keisarikunta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuri osa maata oli eurooppalaisten valtioiden (sek\u00e4 Japanin ja Yhdysvaltain) hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Jangtse-joella partioi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti englantilaisia tykkiveneit\u00e4 valvomassa, etteiv\u00e4t paikalliset p\u00e4\u00e4sisi h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n brittien oikeutta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mielens\u00e4 mukaan Kiinan raaka-ainevaroja ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen ilmaista ty\u00f6voimaa. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti t\u00e4m\u00e4 katkeroitti Kiinan nousevaa sivistyneist\u00f6\u00e4, ja maassa oli lukuisia eurooppalaisvastaisia liikkeit\u00e4. Er\u00e4s ryhmittym\u00e4 havitteli esimerkiksi Hunanin maakunnan itsen\u00e4istymist\u00e4 niin, ett\u00e4 uusi, kiinalaisten hallitsema Kiina voitaisiin aikaa my\u00f6ten rakentaa t\u00e4m\u00e4n muita v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n \u201dtahrautuneen\u201d alueen ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Vuonna 1912 lapsikeisari Pu Yi<\/a> lopulta syrj\u00e4ytettiin ja Kiinasta muodostettiin tasavalta. Valtion johtoon nousi l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Sun Yat-sen<\/a>, joka oli vieh\u00e4ttynyt utopistisen sosialismin ajatuksista. H\u00e4nen asemansa oli kuitenkin huteralla pohjalla, sill\u00e4 suurin osa Kiinaa oli erilaisten aseistettujen ryhmittymien (ja ulkovaltojen joukkojen) hallussa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kenraali Yuan Shikaista<\/a> tuli tohtori Sunin t\u00e4rke\u00e4 liittolainen. V\u00e4hitellen Yuan syrj\u00e4ytti ensimm\u00e4isen maailmansodan keskell\u00e4 horjahtelevan tasavallan hallituksen ja nimitti lopulta itsens\u00e4 Kiinan keisariksi. H\u00e4nen kannatuksensa oli siin\u00e4 vaiheessa ehtinyt menett\u00e4\u00e4 kannatuksensa jopa oman armeijansa keskuudessa, ja keisarikunta j\u00e4i vuoden mittaiseksi: Yuan joutui luopumaan vallasta ja menehtyi vuonna 1916. Sun palasi tasavallan johtoon, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nen ja Kuomingtang-puolueen johtama maa k\u00e4sitti vain osia Kiinan etel\u00e4osista. Muu maa oli lukuisten ns. sotaherrojen hallinnassa, ja keskell\u00e4 monen eri osapuolen sis\u00e4llissotaa.<\/p>\n

Sunin menehdytty\u00e4 maksasy\u00f6p\u00e4\u00e4n 1925 Kuomingtangin ja Kiinan johtoon nousi kovaotteinen kenraali T\u0161iang Kai-\u0161ek<\/a>, joka alkoi muutaman vuoden kuluessa puhdistaa brutaalein ottein Kuomingtangia sosialisteista ja muista vasemmistolaisista. Ensimm\u00e4isess\u00e4 puhdistusaallossa vuonna 1927 murhattiin l\u00e4hes miljoona ihmist\u00e4\u00e4, seuraavien vuosien kuluessa tapettiin tai n\u00e4\u00e4nnytettiin n\u00e4lk\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pari miljoonaa lis\u00e4\u00e4. Sis\u00e4llissota sotaherroja vastaan vaimeni 1930-luvun alussa, mutta kommunistivainot jatkuivat. V\u00e4hitellen T\u0161iangin joukot onnistuivat karkoittamaan kommunistit keskisest\u00e4 Kiinasta luoteiseen Shaanxin maankuntaan, johon muodostui Neuvostoliiton tuella jonkinlainen hutera kommunistinen valtio. Parivuotisesta vet\u00e4ytymisest\u00e4 luoteeseen tuli sittemmin osa Kiinan Kommunistisen puolueen mytologiaa, ja se on saanut nimen \u201dPitk\u00e4 marssi<\/a>\u201d.<\/p>\n

\"Chinese<\/a><\/p>\n

Taistelu kommunisteja vastaan oli T\u0161iangille t\u00e4rkein sotilaallinen tavoite, ja Japani saattoi jokseenkin ongelmitta valloittaa Mant\u0161urian ja perustaa sinne Mant\u0161ukuo-nimisen vasallivaltion, jonka nukkehallitsijana toimi Kiinan entinen keisari Pu Yi. \u201dJapanilaiset ovat pelkk\u00e4 ihosairaus, kommunistit syd\u00e4men sairaus\u201d, kerrotaan T\u0161iangin sanoneen.<\/p>\n

Keskisen Kiinan tilanteen rauhoittuminen salli joka tapauksessa l\u00e4hetysty\u00f6n jatkumisen my\u00f6s luoteis-Hunanissa, jonne saapui 1930-luvun alkupuolella englantilaisten suojatteina my\u00f6s runsaasti suomalaisia l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, muun muassa Hunan<\/em>-romaanin keskeinen henkil\u00f6, (tuleva) kummit\u00e4tini Helvi S\u00f6derman.<\/p>\n

Tilanne muuttui dramaattisesti loppukes\u00e4ll\u00e4 1937, kun Japani hy\u00f6kk\u00e4si Shanghaihin ja eteni v\u00e4hitellen Jangtsea yl\u00e4virtaan. Joulukuussa sortui tasavallan p\u00e4\u00e4kaupunki Nanjing. Kaupungin valtaus oli er\u00e4s toisen maailmansodan raa\u2019immista ja silmitt\u00f6mimmist\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 siviiliv\u00e4est\u00f6n murha- ja raiskausoperaatioista. Netist\u00e4 l\u00f6ytyy runsaasti japanilaisten itsens\u00e4 ottamia valokuvia sotilaidensa toiminnasta, mutta en linkit\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. Huomattavaa on, ett\u00e4 japanilaiset ylpeiliv\u00e4t alkuun toiminnallaan t\u00e4ysin avoimesti. Maan lehdist\u00f6n hehkuttama kuvamateriaali ja raportit aiheuttivat kuitenkin kansainv\u00e4list\u00e4 kohua, ja hillit\u00e4kseen sotilaiden riehumista Japani perusti heille bordelleja. Paha vain, ett\u00e4 bordelleihin viedyt kiinalaiset ja korealaiset \u201dlohtunaiset\u201d olivat yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vapaaehtoisia kuin muut raiskausten uhrit.<\/p>\n

Hunanin pikkukaupungeissa toimineilta l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 Japanin hy\u00f6kk\u00e4ys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sulki ulosp\u00e4\u00e4syn Kiinasta: kunnollisen maantieverkoston puutteessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa kelvollinen kulkureitti olisi nimitt\u00e4in ollut juuri Jangtse-joki, sill\u00e4 rautateit\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n ja sit\u00e4 paitsi Japani miehitti nopeasti muutkin merkitt\u00e4v\u00e4t satamakaupungit. Kiinan tasavallan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoaksi huoltoreitiksi j\u00e4i ns. Burman tie, jota turvaamaan tuli seuraavien vuosien aikana lukuisia ulkomaalaisia vapaaehtoisryhmittymi\u00e4. Niist\u00e4 tunnetuin joukko olivat \u201dLent\u00e4v\u00e4t tiikerit<\/a>\u201d, amerikkalaislent\u00e4jien osasto, joka maalasi P-40 Warhawk -h\u00e4vitt\u00e4jiens\u00e4 \u00f6ljynj\u00e4\u00e4hdyttimiin, ep\u00e4loogisesti, valtavan hainkidan.<\/p>\n

\"Hells<\/a>
\nBy R. T. Smith, copy at SDASM Archives<\/a> – R.T. Smith Autographed AVG<\/a>
\nUploaded by PDTillman<\/a>, Public Domain, Link<\/a><\/small><\/p>\n

Tilanne muuttui j\u00e4lleen joulukuussa 1941, jolloin Japani hy\u00f6kk\u00e4si Pearl Harborin laivastotukikohtaan Havaijilla ja Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan. Samalla loppui yleinen naureskelu kiinalaisten vaikeuksille puolustaa kotimaataan japanilaisten hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4: muutamien kuukausien kuluessa Britannian, Ranskan, Hollannin, Australian ja Yhdysvaltain puolustus Kaakkois-Aasian ja l\u00e4ntisen Tyynenmeren alueella olevilla alueillaan romahti jotakuinkin t\u00e4ydellisesti.<\/p>\n

Suomalaiset l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t olivat entist\u00e4 vaikeammassa tilanteessa. Japanin joukkojen eteneminen Jangtsen yl\u00e4virtaan ja Hunanin p\u00e4\u00e4kaupungin Changshan tiet\u00e4miin asti toi sodan ja pakolaiset heid\u00e4n ty\u00f6alalleen. Toisaalta Suomi oli mantereen toisella laidalla sodassa Neuvostoliittoa vastaan Saksan ja siten my\u00f6s Japanin liittolaisena. N\u00e4in ollen suomalaiset olivat kiinalaisten kannalta vihollismaan kansalaisia. Paikallisviranomaisten ja siviiliv\u00e4est\u00f6n kannalta l\u00e4hettien ty\u00f6 kouluissa ja sairaaloissa oli kuitenkin niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jotakuinkin kaikki l\u00f6ysiv\u00e4t itselleen riitt\u00e4v\u00e4n vaikutusvaltaisia takaajia, joten ty\u00f6 jatkui, vaikkakin aikaisempaa vaikeammissa oloissa ja toistuvien ilmapommituksien keskell\u00e4.<\/p>\n

Seuraavien parin vuoden kuluessa Japanin ensin voittamattomalta vaikuttanut sotakoneisto alkoi hyyty\u00e4 ja lopulta maa antautui syyskuun alussa 1945. T\u00e4m\u00e4 merkitsi my\u00f6s, ett\u00e4 Kiinan miehitetyt alueet palautuivat takaisin tasavallan hallintaan \u2013 ja sis\u00e4llissota alkoi saman tien uudelleen. T\u0161iang Kai-\u0161ekin ja Kuomingtangin joukkojen toiminta edelt\u00e4vien kahdenkymmenen vuoden mittaan oli kuitenkin pitk\u00e4lti rapauttanut tasavallan (tai, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, diktatuurin) kannatuksen kansan keskuudessa. Nationalistiarmeijan taistelutaktiikan pahamaineisimpia tempauksia oli Keltaisen joen patovallien r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4minen Zhengzhoun l\u00e4hell\u00e4 vuonna 1938<\/a>: t\u00e4m\u00e4 hidasti toki hieman japanilaisten etenemist\u00e4, mutta samalla 400 000\u2013800 000 kiinalaista hukkui. Kommunistien joukot koostuivat enimm\u00e4kseen k\u00f6yhist\u00e4 maalaisista, ja ainakin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ne suhtautuivat siviiliv\u00e4est\u00f6n k\u00e4rsimyksiin huomattavasti sivistyneemmin.<\/p>\n

Jangtsen-v\u00e4yl\u00e4 oli kuitenkin jonkin aikaa niin rauhallinen, ett\u00e4 toistakymment\u00e4 vuotta asemapaikoillaan viett\u00e4m\u00e4\u00e4n joutuneet suomalaiset l\u00e4hetit, Helvi S\u00f6derman heid\u00e4n joukossaan, p\u00e4\u00e4siv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kaivatulle kotimaan-lomalle. Monen suunnitelmissa oli palata takaisin Hunaniin muutaman vuoden kuluttua, mutta Kiinan kansantasavallan perustaminen 1949 romutti suunnitelmat. Uusi kommunistihallinto ei katsonut sopivaksi, ett\u00e4 maassa py\u00f6ri ulkomaalaisia levitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ulkomaalaisia uskontoja \u2013 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta ett\u00e4 monen kommunistiaktivistin taustalla oli perusopintoja l\u00e4hetysasemien kouluissa. Kiinalaiset kristilliset kirkot saivat kyll\u00e4 jatkaa toimintaansa, kunhan ne eiv\u00e4t ottaneet vastaan ulkomaista rahoitusta.<\/p>\n

T\u0161iang Kai-\u0161ek ja kuomintangilaiset vet\u00e4ytyiv\u00e4t Taiwanin saarelle, joka pysyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 T\u0161iang-diktatuurina aina generalissimuksen kuolemaan asti vuonna 1975, jonka j\u00e4lkeen hallinto alkoi v\u00e4hitellen demokratisoitua. Taiwanilla l\u00e4hetysty\u00f6kin saattoi jatkua entiseen tapaan \u2013 T\u0161iang itse oli k\u00e4\u00e4ntynyt nuorena kristityksi \u2013 ja moni vanha Manner-Kiinan l\u00e4hetti jatkoi siell\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjani keskushenkil\u00f6 Helvi S\u00f6derman ei kuitenkaan palannut l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n, vaan muutti Tampereelle jatkamaan vanhaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n matematiikan ja fysiikan opettajana. Lopulta h\u00e4nen Kiinan-vuosiensa p\u00e4iv\u00e4kirjat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t minulle ja rungoksi Hunan<\/em>-nimiseen romaaniin, joka nyt on sitten ik\u00e4\u00e4n kuin virallisesti julkaistu ja ilmestynyt.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuva: Eva Isaksson<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eilen illalla j\u00e4rjestettiin Hunanin pienimuotoinen julkistustilaisuus perinteikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kirjailijatalo Villa Kivess\u00e4. Aloitin illan pienimuotoisella esityksell\u00e4 Kiinan 1900-luvun alkupuolen historiasta, koska arvelin \u2013 ilmeisesti aivan oikein \u2013 ett\u00e4 kovin moni l\u00e4sn\u00e4olija ei ole aiheesta kovin hyvin perill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 pieni tiivistelm\u00e4 esityksen p\u00e4\u00e4kohdista. 1900-luvun taitteessa Kiina oli muodollisesti … Jatka artikkeliin Hieman Kiinan historiaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,13,5,11,54],"tags":[],"class_list":["post-8241","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-hunan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8241"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8251,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8241\/revisions\/8251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}