![](\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/AgainstTheGrain_0624.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
M<\/big>aatalouspolitiikkaa Yalen yliopistossa tutkiva yhteiskuntatieteilij\u00e4 James C. Scott<\/strong> kirjoitti kirjan Against the Grain \u2013 A Deep History of the Earliest States<\/em> (Yale Agrarian Studies Series, 2017) koska ei tiennyt kovinkaan paljoa kirjansa aiheesta: Miksi ihmeess\u00e4 satojatuhansia vuosia ihan tyytyv\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4 muutaman sadan ihmisen porukoissa viett\u00e4neet Homo sapiensit<\/em> ryhtyiv\u00e4t lopulta viljelem\u00e4\u00e4n peltoja, tarhaamaan el\u00e4imi\u00e4 ja perustamaan valtioita?<\/p>\n Koska h\u00e4n ei tiennyt aiheesta tarpeeksi, h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi arkeologien, paleontologien, paleobiologien ja muiden alan asiantuntijoiden puoleen. Ja, kuten h\u00e4n huomasi, yksiselitteisi\u00e4 vastauksia ei ole, kuten on tyypillist\u00e4 monille tieteenaloille, etenkin menneisyytt\u00e4 tutkiville tieteenaloille.<\/p>\n Hyvin pian selvisi, ettei kyseess\u00e4 ollut mik\u00e4\u00e4n \u00e4killinen siirtym\u00e4. Ns. mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00e4t olivat ehtineet asettua paikalleen ja kasvatella sek\u00e4 jalostella kaikessa rauhassa kaikenlaisia kasveja ja el\u00e4imi\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Mesopotamian alueella melkein kymmenkuntatuhatta vuotta ennen kuin (silloisille) merenrantakosteikkoalueille syntuyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset varsinaiset kaupunkivaltiot noin 4000 eKr: Uruk<\/a>, Ur<\/a>, Eridu<\/a>.* Selvisi my\u00f6skin, ett\u00e4 perinteisess\u00e4 historiankirjoituksessa \u201dsivilisaation romahduksiksi\u201d tai \u201ddynastisiksi v\u00e4likausiksi\u201d nimetyt ajanjaksot eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet mink\u00e4\u00e4nlaisia romahduksia tai edes v\u00e4livaiheita, vaan pikemminkin kasvavan hyvinvoinnin, pienempien ja itse itse\u00e4\u00e4n hallitsevien yhteis\u00f6jen sek\u00e4 pakkoty\u00f6n ja orjuuden v\u00e4henemisen jaksoja. Vahvoille (kaupunki)valtioille tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4 nimitt\u00e4in oli \u2013 verotuksen ohella \u2013 hillit\u00f6n ty\u00f6voiman tarve. Sotia ei k\u00e4yty valtion maa-alueiden laajentamiseksi, vaan orjaty\u00f6voiman hankkimiseksi monumentaalirakennusty\u00f6maiden lis\u00e4ksi eliitin paapomiseen, raaka-aineiden hankkimiseen ja kaupunkien ruokkimiseen. Kaupunkien muurien tarkoituksena olikin, Scottin n\u00e4kemyksen mukaan, yht\u00e4 lailla est\u00e4\u00e4 kaupungissaolijoita karkaamasta kuin torjua hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4. Monet \u201dbarbaariset\u201d paimentolaisheimot eiv\u00e4t olleet \u201dheimoja\u201d miss\u00e4\u00e4n geneettisess\u00e4 mieless\u00e4, vaan sekalaisen porukan yhteenliittymi\u00e4, joista merkitt\u00e4v\u00e4 osa v\u00e4ke\u00e4 oli alkuaan karannut \u201dsivistyksen\u201d (kirjaimellisia) kahleita.<\/p>\n \u201dBarbaarien\u201d muodostama henkinen vaara oli niin suuri, ett\u00e4 my\u00f6hemmin oikeastaan koko Euraasian halki kulki muurien ja linnoitusketjujen muodostama kiviesirippu, Kiinan muurilta aina Hadrianuksen valliin asti. Toisaalta \u201dbarbaarit\u201d olivat monessa suhteessa my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 etel\u00e4n valtioille kauppiaina ja, usein, palkkasotureina. Molemmat tarvitsivat toisiaan aina 1600-luvun tiet\u00e4miin asti.<\/p>\n Scott v\u00e4lttelee ehdottomien totuuksien viljely\u00e4, mutta nostaa esiin muutamia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 \u201dsivistyneiden\u201d valtioiden synnylle. H\u00e4nen kannaltaan t\u00e4rkein on jyvi\u00e4 tekev\u00e4 viljakasvi: L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 ja Pohjois-Afrikassa vehn\u00e4 ja ohra, Kiinassa hirssi (ja my\u00f6hemmin riisi), Keski-Amerikassa maissi. Vilja ei ole ravintona parhaana p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta hallinnolliselta kannalta siin\u00e4 on suuria etuja: Vilja s\u00e4ilyy ja on varastoitavissa. Viljanjyv\u00e4t ovat tasakokoisia ja niit\u00e4 on runsaasti, joten niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valuuttana \u2013 ja siten my\u00f6s verottaa. Vilja kasvaa maan pinnalla toisin kuin juurekset, joten \u201dsalakasvattaminen\u201d verojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi ei onnistu. Viljasato kypsyy kerralla, mik\u00e4 antaa tilaisuuden yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 kasvattaviin rituaaleihin.<\/p>\n Scott j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle tekij\u00e4n, johon min\u00e4 merihistoriasta kiinnostuneena kiinnitin huomiota: Varhaistenkin kaupunkivaltioiden toiminnan edellytyksen\u00e4 oli hyvin toimiva vesiliikenne. Etenkin puutavara \u2013 sek\u00e4 poltto- ett\u00e4 rakennusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u2013 on hy\u00f6dyke, joka loppuu hyvin nopeasti k\u00e4velyet\u00e4isyydelt\u00e4 pienemm\u00e4st\u00e4kin taajamasta, ja maata pitkin kuljettaminen on paljon ty\u00f6l\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Mesopotamian ensimm\u00e4iset kaupungit syntyiv\u00e4t sit\u00e4 paitsi merenrannan kosteikkoalueille, alueelle jossa oli suolaisten r\u00e4meiden keskell\u00e4 kumparemaisia \u201dkilpikonnasaaria\u201d. N\u00e4ille oli kertynyt alkuaan asutusta siksi ett\u00e4 erilaiset \u00e4yri\u00e4iset, niveljalkaiset ja kalat olivat mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00f6iden t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ravintoa, ja siksi ett\u00e4 rantakosteikot ovat my\u00f6s muuttolintujen reittien t\u00e4rkeit\u00e4 lev\u00e4hdyspaikkoja.<\/p>\n Scott toteaakin, ett\u00e4 yksi ilmeisen t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 ravitsemuksen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n siirtymiseen viljapainotteisempaan suuntaan oli, ett\u00e4 eri riistael\u00e4inten vakituisille vaellusreiteille asuvat ihmiset verottivat vaeltavien el\u00e4inten kantoja turhan tehokkaasti, joten ainakin joillakin alueilla lienee ollut pakko hankkia muita ruoanl\u00e4hteit\u00e4. En tied\u00e4 mist\u00e4 olen itse alkuaan keksinyt ajatuksen, ett\u00e4 myytti Paratiisista karkoittamisesta olisi syntynyt traumaattisesta siirtym\u00e4st\u00e4 mets\u00e4stys\u2013ker\u00e4ilyn kohtuullisen rennosta hyvinvoinnista tautien ja raskaan ty\u00f6n maanviljelyyn ja karjatalouteen, mutta en ole ainakaan ainoa jolle asia on tullut mieleen: Scott mainitsee ajatuksen moneen kertaan. Etenkin kotiel\u00e4intalous merkitsi sit\u00e4 paitsi melkoista uhkatekij\u00e4\u00e4. Useimmat kotiel\u00e4imet ovat geneettisesti ihmiselle l\u00e4hisukuisia nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, ja zoonooseista<\/em>, el\u00e4imest\u00e4 ihmiseen siirtyneist\u00e4 kulkutaudeista tuli urbaaneille ihmisille jatkuva uhka \u2013 ja, kenties, my\u00f6s syy monessa yhteis\u00f6ss\u00e4 raivonneeseen ksenofobiaan<\/em>, muukalaisten pelkoon.<\/p>\n Against the Grain<\/em> tarjoaa tiiviiss\u00e4 paketissa paljon pohdittavaa siit\u00e4 miten ihmisten yhteis\u00f6t alkuaan alkoivat kasvaa muutamasta sadasta ensin tuhansiin ja sitten miljooniin. Tuli mieleen, ett\u00e4 kirja saattaisi olla eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4 luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamaan keksittyihin maailmoihin sijoittuvaa, miekkoja ja barbaareja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 fantasiaa. Kyll\u00e4 nimitt\u00e4in joku George R. R. Martinkin olisi saanut kiinnitt\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n huomiota siihen, mist\u00e4 leip\u00e4 ja puuro ovat h\u00e4nen aatelistensa ja sotilaidensa p\u00f6ytiin ilmestyneet.<\/p>\n ___<\/p>\n * Kiinnostavana detaljina Scott mainitsee, ett\u00e4 n\u00e4iden sumerilaisten kaupunkien nimet eiv\u00e4t ole sumerinkielisi\u00e4, vaan \u2013 kenties \u2013 per\u00e4isin joltakin vanhemmalta seudulla el\u00e4neelt\u00e4 v\u00e4est\u00f6lt\u00e4 ja heid\u00e4n kielest\u00e4\u00e4n.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maatalouspolitiikkaa Yalen yliopistossa tutkiva yhteiskuntatieteilij\u00e4 James C. Scott kirjoitti kirjan Against the Grain \u2013 A Deep History of the Earliest States (Yale Agrarian Studies Series, 2017) koska ei tiennyt kovinkaan paljoa kirjansa aiheesta: Miksi ihmeess\u00e4 satojatuhansia vuosia ihan tyytyv\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4 muutaman sadan ihmisen porukoissa viett\u00e4neet … Jatka artikkeliin Vilja, vesi ja verot<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,47,19],"tags":[],"class_list":["post-8231","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-lahdeaineistoa","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8231"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8236,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8231\/revisions\/8236"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}