![](\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Niemi_0593.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
M<\/big>inulla oli alkuun melkoisia vaikeuksia suhtautua<\/strong> Juha Hurmeen Niemeen<\/em> (Teos 2017). Vastaan tuli kohtia, joista minun (esi)historiantuntemukseni oli eri mielt\u00e4, jolloin teki mieli vaatia kirjoittajalta perusteluja ja l\u00e4hdeviitteit\u00e4: Ei maanviljelyn alkaminen ollut suinkaan mik\u00e4\u00e4n siunaus, vaan juuri se traumaattinen katastrofi josta myytti paratiisista karkoituksesta kertoo, senkin nulkki! Ihmisten elinik\u00e4 ja keskipituus lyheniv\u00e4t, tartuntataudit alkoivat riehua, toimeentulemiseen vaadittava p\u00e4ivitt\u00e4inen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 moninkertaistui!<\/em> Miten voit v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 edistysaskeleeksi?<\/em> Silloin ei auttanut kuin toistella mieless\u00e4\u00e4n: T\u00e4m\u00e4 ei ole populaarihistoriankirja, t\u00e4m\u00e4 on romaani<\/u>!<\/em><\/p>\n Lukemisen edistyess\u00e4 aloin hahmottaa, ettei t\u00e4m\u00e4 ole oikeasti mik\u00e4\u00e4n romaanikaan, vaikka se saikin loppusyksyst\u00e4 romaanikirjallisuudelle rajatun palkinnon. Mik\u00e4 Niemi<\/em> sitten on?<\/p>\n Nelj\u00e4sataasivuinen kulttuurihistoriallinen essee? Ehk\u00e4p\u00e4 hyvinkin. Lukemisen edistyess\u00e4 alkoi yh\u00e4 vahvemmin tulla mieleen Armas J. Pulla<\/a> ja h\u00e4nen mainiot historialliset jutelmansa, leppoisasti tarinoidut kirjansa historiallisista aiheista: mainonnan ja propagandan historiasta kertova Keisari kuninkaan vatsassa<\/em>, ruoanlaittotaitoa k\u00e4sittelev\u00e4 Vatsan muistelmia<\/em> ja niin edelleen. Luin niit\u00e4 ilolla nuorna ollessani, enk\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styisi lainkaan vaikka Hurmekin olisi lukenut. Kirjoitustyyliss\u00e4 on paljon samaa.<\/p>\n Toisaalta Niemen<\/em> voi lukea my\u00f6s poliittisena kirjoituksena erityisesti kaikenlaista kansankiihkoilua vastaan. Hurme pyrkii n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kirjavasta, monikielisest\u00e4 ja -mielisest\u00e4 porukasta koostuu se ihmisjoukko, jota vasta 1800-luvulla ruvettiin \u2013 keinotekoisin ja hatarin perustein \u2013 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkinlaisena \u201dkansakunnan\u201d tapaisena yksikk\u00f6n\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessahan Hurme on tietenkin oikeassa.* It\u00e4mereen ojentuvalle niemimaalle on kulkeutunut jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeksi kuluneen parin tuhannen vuoden kuluessa porukkaa, el\u00e4m\u00e4ntapoja, kulttuureja kieli\u00e4 ja sanoja id\u00e4st\u00e4, l\u00e4nnest\u00e4 ja etel\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tietysti n\u00e4kyy edelleenkin syv\u00e4\u00e4n pinttyneess\u00e4 ep\u00e4luulossa, jota N\u00f6teborgin eli P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajan eri puolilta sukujaan olevat ihmiset tuntevat toistensa murteita, tapoja ja luotettavuutta kohtaan.<\/p>\n Ihailtavasti Hurme nostaa esiin lukuisia nykyist\u00e4 suurempaa huomiota ansaitsevia kulttuuriheeroksia, aina nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 kansanrunoilijattarista Henrik Achreniuksen<\/a> kaltaisiin historiallisiin henkil\u00f6ihin asti. H\u00e4n my\u00f6s, viel\u00e4 ihailtavammin, tekee vertailuja muualla Eurooppa-niemell\u00e4 vaikuttaneisiin aikalaisiin ja tarinaperinteisiin ja suhteuttaa niit\u00e4 toisiinsa \u2013 sek\u00e4 vuoteen 1809 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n kertomuksensa j\u00e4lkeisiin tekij\u00f6ihin ja tapahtumiin. Tuntuu aina hienolta, jos kirjoittaja on selv\u00e4sti innoissaan<\/em> siit\u00e4 mit\u00e4 kertoo. Kaikesta en tokikaan ole h\u00e4nen samaa mielt\u00e4 Hurmeen kanssa. En itse miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 julistaisi liputusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuoden 1759 valtiop\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 isojakoa suunnittelemaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle maanmittarille Jakob Faggotille<\/a>: juuri isojako oli se katastrofi, joka tuhosi Suomen kyl\u00e4yhteis\u00f6t, kun kukin tilallinen siirsi talonsa omien maittensa keskelle, kauaksi naapureista. Seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t kulttuurissa edelleenkin ja ovat merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osaltaan tuottaneet sit\u00e4 angstista, myk\u00e4n synke\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja ahdistusta joka suomalaisesta kirjallisuudesta(kin) huokuu . Koska Karjala ja muu it\u00e4inen osa (nykyist\u00e4) Suomea kuului t\u00e4h\u00e4n aikaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, isojako ei ylt\u00e4nyt sinne eik\u00e4 kyli\u00e4 hajoitettu. Siell\u00e4 ovat s\u00e4ilyneet veijaritarinat, leppoisa huumori, suupalttius ja yhteis\u00f6llisyys, joita luultavasti l\u00f6ytyi l\u00e4nnemp\u00e4\u00e4kin ennen isojakoh\u00f6lm\u00f6ily\u00e4.<\/p>\n Kaikesta t\u00e4st\u00e4 kiukuttelusta huolimatta Niemi<\/em> oli yht\u00e4 kaikki mainio lukukokemus. Ei suuri romaani, mutta mukavaa turinointia \u2013 ja ilmeisen ilahduttavan huolellista taustoitusta ja l\u00e4hteisiin perehtymist\u00e4. N\u00e4kemyksellisyytt\u00e4, oli sen kanssa henkil\u00f6kohtaisesti samaa mielt\u00e4 tai ei.<\/p>\n ___<\/p>\n * Tai, kuten suomeksi sanotaan: olen h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4, mielest\u00e4ni hyvin perustein. \ud83d\ude0e <\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Minulla oli alkuun melkoisia vaikeuksia suhtautua Juha Hurmeen Niemeen (Teos 2017). Vastaan tuli kohtia, joista minun (esi)historiantuntemukseni oli eri mielt\u00e4, jolloin teki mieli vaatia kirjoittajalta perusteluja ja l\u00e4hdeviitteit\u00e4: Ei maanviljelyn alkaminen ollut suinkaan mik\u00e4\u00e4n siunaus, vaan juuri se traumaattinen katastrofi josta myytti paratiisista karkoituksesta kertoo, … Jatka artikkeliin Kahden lahden lomassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21],"tags":[],"class_list":["post-8200","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8200"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8206,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8200\/revisions\/8206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}