{"id":8157,"date":"2017-12-11T10:01:44","date_gmt":"2017-12-11T08:01:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8157"},"modified":"2017-12-10T18:38:44","modified_gmt":"2017-12-10T16:38:44","slug":"kuin-viimeinen-tanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8157","title":{"rendered":"Kuin (viimeinen) tanssi"},"content":{"rendered":"

E<\/big>n osaa soittaa rumpuja<\/strong> enk\u00e4 ole sit\u00e4 paitsi koskaan asunut sellaisessa paikassa, miss\u00e4 olisi edes ollut mahdollista \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 omaan musiikkiinsa oikeaa rumpusetti\u00e4 ilman ett\u00e4 koko naapurusto kuulee. Toki, 1980-luvun alkupuolelta asti on ollut olemassa s\u00e4hk\u00f6rumpusettej\u00e4, mutta kunnolliset ovat aina olleet liian kalliita (ja tilaa vievi\u00e4) minun kaltaiselleni amat\u00f6\u00f6rilauluntekij\u00e4lle. Sit\u00e4 paitsi s\u00e4hk\u00f6rumpujen kumisten (tms.) l\u00e4misk\u00f6jen hakkaamisesta* l\u00e4htee aikamoinen pauke. Olen kuitenkin aina tottunut ajattelemaan kirjoittamiani lauluja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n b\u00e4ndimusiikkina, ja rumpalin (tai muun ly\u00f6m\u00e4soittajan) mukanaolo on kuulunut asiaan. Niinp\u00e4 turvauduin koti\u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4nurani alusta alkaen toiseen 1980-luvun alussa yleistyneeseen (ja halventuneeseen) musiikkiteknologiseen keksint\u00f6\u00f6n: rumpukoneeseen<\/a>.<\/p>\n

Rumpukoneiden ohjelmoiminen oli kuitenkin aina ty\u00f6l\u00e4st\u00e4: minun estetiikkaani ei oikein sopinut, ett\u00e4 edes konerumpali hakkaisi samaa muuttumatonta komppia kappaleen alusta loppuun, vaan mukana piti olla fillej\u00e4 ja rytmist\u00e4 vaihtelua biisin eri osissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitsi, ett\u00e4 rakentelemani biisin mittaiset rumpukompit t\u00e4yttiv\u00e4t silloisen koneiden kaikki muistipaikat. Seuraavan biisin komppia rakentelemaan l\u00e4htiess\u00e4 piti edellinen pyyhki\u00e4 olemattomiin. (Toki kyll\u00e4, laitteisiin sai liitetty\u00e4 kasettidekin ja dumpattua muistin sis\u00e4ll\u00f6n talteen C-kasetille, mutta hidasta ja hankalaa se oli sekin.)<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 1990-luvun puolella ilahduin, kun saatoin kytke\u00e4 vasta hankkimani mikrotietokoneen osaksi \u00e4\u00e4nitysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ni. Pitk\u00e4\u00e4n peecee toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain rumpukoneen (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n loputtomana) muistitilana ja ohjausyksikk\u00f6n\u00e4 midi-liit\u00e4nt\u00f6jen avulla, mutta samalla \u00e4\u00e4nimaailma laajeni: tietokoneen (aluksi primitiivinen) \u00e4\u00e4nikortti tarjosi mahdollisuuden lis\u00e4t\u00e4 musiikkiin itse soitetun ja lauletun sek\u00e4 rumpukomppien lis\u00e4ksi my\u00f6s jonkinlaisia \u201dkosketinsoitin\u201d-soundeja. Olin aloittanut edelleenkin jatkuvan tutustumiseni siihen tietokoneohjelmien ryhm\u00e4\u00e4n, jota siihen aikaan kutsuttiin sekvenssereiksi<\/em>.<\/p>\n

<\/p>\n

Ensimm\u00e4isten \u00e4\u00e4nikorttieni mukana tullut Voyetra-nimisen yhti\u00f6n DOS-ohjelma oli varsin primitiivinen enk\u00e4 tainnut saada sill\u00e4 tehty\u00e4 paljoakaan muistettavaa. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin sain hankittua paremman \u00e4\u00e4nikortin ja sen mukana\u2020 tuli Windows 3 -ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimiva amerikkalaisen Twelve Tone Systems -yhti\u00f6n ohjelmisto nimelt\u00e4 Cakewalk Pro Audio.<\/p>\n

<\/p>\n

Seuraavien vuosien mittaan totuin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n CPA:ta varsin hyvin. Aluksi sekvensseriohjelmassa rakennetut rumpu- ja synaosuudet piti nauhoittaa vanhalle kunnon kasettineliraiturille<\/a>: kyll\u00e4h\u00e4n ohjelmalla olisi voinut \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 soitin- ja lauluosuuksia my\u00f6s tietokoneen kovalevylle, mutta sellainen touhu olisi vaatinut niin julmetusti kovalevytilaa ettei minulla moisiin j\u00e4ttil\u00e4isiin olisi ollut varaa. (Siis ajatelkaa nyt: yksi ainoa raita nelisen minuuttia stereo\u00e4\u00e4nt\u00e4 44,1 kilohertzin n\u00e4ytteenottotaajuudella ja 16 bitin resoluutiolla vie yli<\/em> nelj\u00e4kymment\u00e4 megatavua<\/em>!) V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin onnistuin hankkimaan ns. synkkaboksin, jonka avulla nauhurin ja sekvensserin sai py\u00f6rim\u00e4\u00e4n tarkasti yht\u00e4 tahtia, joten tietokoneelle rakennetut ja (perin v\u00e4h\u00e4n tilaa viev\u00e4ss\u00e4) midi-muodossa tallennetut soitinosuudet tarvitsi muuttaa \u00e4\u00e4neksi vasta siin\u00e4 vaiheessa kun valmis teos miksattiin (toiselle, \u201dnormaalille\u201d) C-kasettinauhurille.<\/p>\n

V\u00e4hitellen kovalevytila alkoi halveta huomattavassa m\u00e4\u00e4rin ja neliraitanauhuri siirtyi syrjemm\u00e4lle, kun aloin tallentaa my\u00f6s \u201doikeiden soittimien\u201d osuudet \u2013 kitara-, basso- ja lauluraidat \u2013 digitaaliseen muotoon kovalevylle. Cakewalk Pro Audio 4 alkoi olla t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo vanhanpuoleinen ohjelma. Uudemmat versiot olivat ilmeisesti sen verran hintavia, ett\u00e4 tyydyin toistaiseksi halvempaan versioon, italialaisen Flavio Antoniolin mainioon n-Track Studioon<\/a>. T\u00e4m\u00e4 digitaalinen audioty\u00f6asema<\/em> (DAW) oli p\u00e4tev\u00e4 kapine kovalevylle \u00e4\u00e4nitettyjen musiikkiraitojen k\u00e4sittelyyn ja miksaamiseen, mutta midi-osasto oli perin vaatimaton, joten vanha Cakewalk pysyi edelleen midi-sekvensserin\u00e4. Kunnes joskus vuoden 2007 tienoilla k\u00e4vi niin, ett\u00e4 n-Track Studion silloinen versio ei yht\u00e4kki\u00e4 suostunutkaan yhteisty\u00f6h\u00f6n silloisen \u00e4\u00e4nikorttini kanssa. Antonioli korjasi tapansa mukaan ongelman muutamassa viikossa, mutta minulla oli olevinaan kiire saada jotakin nauhoitettua \u2013 ja sen verran rahaa, ett\u00e4 sain hommattua uuden, hienon DAW-ohjelman, jonka midi-toiminnotkin olivat riitt\u00e4v\u00e4n hyvi\u00e4 ett\u00e4 sek\u00e4 n-Track Studio ett\u00e4 Cakewalk Pro Audio j\u00e4iv\u00e4t syrj\u00e4\u00e4n. Vanha Twelve Tones Systems oli ottanut yhti\u00f6n nimeksi p\u00e4\u00e4tuotteensa nimen Cakewalk ja p\u00e4\u00e4tuoteohjelmisto oli kastettu Sonariksi. (T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pieni bostonilaisfirma oli sit\u00e4 paitsi muuttunut ison japanilaisen \u00e4\u00e4nitekniikkayrityksen Rolandin tyt\u00e4ryhti\u00f6ksi.)<\/p>\n

Jo tuolloin, kymmenkunta vuotta sitten, \u201disot\u201d DAW-ohjelmistot alkoivat olla toimintojensa puolesta suhteellisen hyvin samalla viivalla sik\u00e4li, ett\u00e4 kaikki mit\u00e4 yhdell\u00e4 ohjelmalla saattoi tehd\u00e4 onnistui ongelmitta toisellakin, ainoastaan ty\u00f6tapa ja terminologia saattoi vaihdella tuotteesta toiseen. \u00c4\u00e4nenlaadussaaan ei ollut mit\u00e4\u00e4n eroa, sill\u00e4 taustalla oleva matematiikka on kuitenkin pohjimmiltaan ihan samaa. Tyypillisesti ohjelmistojen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4tkin muistuttivat toisiaan, ja yrittiv\u00e4t parhaansa mukaan muistuttaa \u201doikeita\u201d miksausp\u00f6yti\u00e4. Siin\u00e4 suhteessa on periaatteessa ollut jokseenkin samantekev\u00e4\u00e4, mill\u00e4 ohjelmistolla (ja mill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4) musiikkia \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4. Ty\u00f6tapa- ja terminologiaerot kuitenkin aiheuttavat sen, ett\u00e4 ohjelmistosta toiseen loikkaaminen saattaa aluksi tuntua hankalalta: ne toiminnot mit\u00e4 on tottunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t olekaan sen kuvakkeen tai valikon takana miss\u00e4 ennen eik\u00e4 niit\u00e4 kutsuta samalla nimell\u00e4, joten olisi sukellettava tonkimaan jotakin yli tuhatsivuista pdf-tiedostoa saadakseen selville, miten homma hoidetaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 en oikein p\u00e4\u00e4ssyt sinuiksi er\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nikortin mukana tulleen, sin\u00e4ns\u00e4 vallan p\u00e4tev\u00e4n Cubase-ohjelmiston kanssa, vaan siirryin CPA- ja nTS-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle tutumman oloiseen Sonariin. Pikaisesti vilkaisten olen kyseisen ohjelmiston avulla rakennellut viimeisten kymmenen vuoden aikana l\u00e4hes puolentoistasataa laulua, remiksausta ja muuta musiikillista teosta (joista kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tosin uusia versioita biiseist\u00e4, joiden aikaisempi \u00e4\u00e4nitys ei sitten kuulostanutkaan niin hyv\u00e4lt\u00e4).<\/p>\n

Nyt Sonar-aika on kuitenkin kallistumassa loppuaan kohti. Parisen viikkoa sitten ilmoitettiin, ett\u00e4 ohjelman kehitysty\u00f6 on p\u00e4\u00e4ttynyt ja tekij\u00e4tiimi saanut potkut. Cakewalk on ollut jo hyv\u00e4n tovin kitaroistaan tunnetun Gibsonin omistuksessa (ja Gibson puolestaan elektroniikkaj\u00e4tti Phillipsin omistuksessa), ja Gibsonin ilmeisesti hyvin vaikea taloudellinen tilanne on saanut yhti\u00f6n karsimaan niit\u00e4 toimintoja, joita ei ole katsottu riitt\u00e4v\u00e4n kannattaviksi. Eik\u00e4 musiikkiohjelmistotuotanto ole koskaan ollut kovin kannattavaa: kehitysty\u00f6h\u00f6n kuluu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon aikaa, rahaa ja henkil\u00f6ty\u00f6vuosia kuin \u201doikeidenkin\u201d laitteiden suunnitteluun, mutta tuote ei saa maksaa muutamaa satasta enemp\u00e4\u00e4 \u2013 tai, onneksi yh\u00e4 harvempien mielest\u00e4, sen pit\u00e4isi olla ilmainen ja jos se ei ole ilmainen se pit\u00e4\u00e4 kr\u00e4k\u00e4t\u00e4 ja pist\u00e4\u00e4 ilmaiseksi jakoon piittaamatta lainkaan siit\u00e4 miten monen ihmisen arkinen toimeentulo on kiinni ohjelman myynti- ja\/tai lisensointikustannuksista.<\/p>\n

Sonar-foorumilla<\/a> on meneill\u00e4\u00e4n adressiker\u00e4ys, jolla pyydet\u00e4\u00e4n Microsoftia ottamaan Sonar omaan tuotevalikoimaansa<\/a>, mutta en oikein jaksa uskoa ett\u00e4 hanke johtaisi mihink\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li vanhaa tuotantotiimi\u00e4 ei saada kasaan \u2013 ja jokainen heist\u00e4 joka onnistuu saamaan jotakuinkin mink\u00e4 tahansa ty\u00f6paikan mist\u00e4 tahansa joutuu sen ottamaan, Yhdysvaltain surkean ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n vuoksi \u2013 ei hirvitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 kolmenkymmenen vuoden ajalta periytyv\u00e4\u00e4, muokattua, korjailtua ja edelleenkehitelty\u00e4 koodia juuri auta yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n ilman ihmisi\u00e4, jotka tuntevat koko systeemin pohjiaan my\u00f6ten.<\/p>\n

Ei minun(kaan) Sonar-ohjelmistoni ole tietenk\u00e4\u00e4n lakannut toimimasta. Se toimii oikein hyvin. Mutta jossakin vaiheessa joudun joka tapauksessa tekem\u00e4\u00e4n tietokoneeseeni ns. puhtaan asennuksen eli tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4levyn ja asentamaan k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n ja ohjelmistot uudelleen. Sonarissa on, melkein kaikkien nykyisten \u201dkaupallisten\u201d ohjelmistojen lailla, lisensointij\u00e4rjestelm\u00e4 joka vaatii yhteydenottoa Cakewalkin nettiosoitteeseen ja k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien varmistamisen sit\u00e4 kautta. Jos nettiosoite on yh\u00e4 olemassa ja toiminnassa sitten kun joudun puhtaan asennuksen tekem\u00e4\u00e4n, kaikki on edelleenkin hyvin. Mutta voi hyvin olla, ett\u00e4 Cakewalk katoaa netist\u00e4 hetken\u00e4 min\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhti\u00f6 (ja ohjelmisto) eiv\u00e4t tuota Gibsonille sit\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4\u00e4 mit\u00e4 aikaisemmin, kuluja vain.<\/p>\n

Muut musiikkiohjelmistojen valmistajat ovat toki rient\u00e4neet h\u00e4tiin ja kaupitsevat meille Sonarin k\u00e4ytt\u00e4jille omia tuotteitaan ainakin v\u00e4h\u00e4n edullisemmin crossgrade<\/em>-tarjoushinnoin. Sellaiseen tulin itsekin tarttuneeksi, niin ett\u00e4 saan opetella uuden ja massiivisen DAW-ohjelmistopaketin<\/a> k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jo ennen kuin on ihan pakko. T\u00e4ytyy vain toivoa, ett\u00e4 sen valmistaja pysyy pystyss\u00e4 edes kohtuullisen monta vuotta ja jaksaa tuottaa uusia p\u00e4ivityksi\u00e4 sit\u00e4 mukaa kun tietokoneet muutenkin kehittyv\u00e4t, p\u00e4ivittyv\u00e4t ja muuttuvat (jolloin vanhat softat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi).<\/p>\n

____
\n* Kaltaiseni innokkaan, mutta osaamattoman amat\u00f6\u00f6rin k\u00e4siss\u00e4 kyseess\u00e4 on nimenomaan hakkaaminen, ei soittaminen. Toki j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja sinnik\u00e4s harjoittelu auttaisi siin\u00e4kin.
\n\u2020 Okei, jos ihan<\/em> rehellisi\u00e4 ollaan, en muista aivan varmasti, tuliko ohjelmisto \u00e4\u00e4nikortin mukana vai sainko ohjelman sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n yhden ainoan (!) 3,5 tuuman levykkeen kopion amat\u00f6\u00f6rimuusikkokaverilta. T\u00e4h\u00e4n aikaan ohjelmissa ei ollut kopiosuojauksia eik\u00e4 minulla juuri yht\u00e4\u00e4n rahaa. Sittemmin olen pyrkinyt ja p\u00e4\u00e4ssyt siihen, ett\u00e4 maksan kaikista k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4ni ohjelmistoista niiden tekij\u00f6ille, aivan samoin kun haluan itsekin ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ni maksetaan kunnon hinta.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En osaa soittaa rumpuja enk\u00e4 ole sit\u00e4 paitsi koskaan asunut sellaisessa paikassa, miss\u00e4 olisi edes ollut mahdollista \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 omaan musiikkiinsa oikeaa rumpusetti\u00e4 ilman ett\u00e4 koko naapurusto kuulee. Toki, 1980-luvun alkupuolelta asti on ollut olemassa s\u00e4hk\u00f6rumpusettej\u00e4, mutta kunnolliset ovat aina olleet liian kalliita (ja tilaa vievi\u00e4) … Jatka artikkeliin Kuin (viimeinen) tanssi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[70,18,22,15],"tags":[],"class_list":["post-8157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aanitekniikka","category-meni-jo","category-musiikin-tekeminen","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8157"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8166,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8157\/revisions\/8166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}