{"id":8133,"date":"2017-11-06T11:16:53","date_gmt":"2017-11-06T09:16:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8133"},"modified":"2017-12-06T10:26:03","modified_gmt":"2017-12-06T08:26:03","slug":"kaytettyjen-koirien-kauppiaan-anabasis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=8133","title":{"rendered":"K\u00e4ytettyjen koirien kauppiaan anabasis"},"content":{"rendered":"

P<\/big>aitsi ett\u00e4 en kerki\u00e4 lukemaan ollenkaan tarpeeksi<\/strong> muiden kirjoittamia kirjoja \u2013 aina on jonossa jotakin jota pit\u00e4isi lukea ns. ty\u00f6n puolesta \u2013 kerki\u00e4n viel\u00e4 harvemmin palaamaan niihin aikaisemmin lukemiini kirjoihin, jotka ansaitsisivat uuden kierroksen.<\/p>\n

Er\u00e4s t\u00e4m\u00e4n kategorian klassikko sattui kohdalle aivan \u00e4skett\u00e4in. Is\u00e4n lesken muuttaessa pienemp\u00e4\u00e4n asuntoon minut kutsuttiin katsomaan, olisiko j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4viss\u00e4 tavaroissa \u2013 ja kirjakasoissa \u2013 mit\u00e4\u00e4n sellaista mik\u00e4 minua kiinnostaisi. Nappasin mukaan teoksen, josta oli j\u00e4\u00e4nyt hyvi\u00e4 muistoja 1970-luvulta, jolloin sen luin ensi kertaa.<\/p>\n

<\/p>\n

Jaroslav Ha\u0161ekin 1920-luvulla kirjoittama Kunnon sotamies \u0160vejk maailmansodassa<\/em> oli noihin aikoihin pinnalla monestakin syyst\u00e4. Kansankulttuuri-kustantamo oli julkaissut Marja Helinin ja Tuure Leh\u00e9nin suomennoksesta vastik\u00e4\u00e4n tyylikk\u00e4\u00e4n, kaksiosaisen laitoksen (nimell\u00e4 Kunnon sotamies <\/em>\u0160vejkin seikkailut maailmansodassa<\/em>), ja meid\u00e4n kodissamme olleen laitoksen paperikannet kuluivat aika nopeaan tahtiin perin repaleisiksi. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli Yleisradion loistokas kuunnelmasarja: viel\u00e4kin, lukiessani kirjasta \u0160vejkin vakiorepliikin \u201dilmoitan n\u00f6yrimm\u00e4sti\u201d kuulen sen mieless\u00e4ni kuunnelman p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4n Hannes H\u00e4yrisen \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n

(Osia kuunnelmasta l\u00f6ytyy netist\u00e4, mutta koska en tied\u00e4 niiden luvallisuudesta, en linkit\u00e4.)<\/p>\n

Nyt k\u00e4siini saama laitos oli uudempaa tuotantoa: Orient Expressin vuonna 1991 julkaisema yksiosaiseksi sidottu Eero Balkin suomennos. Kansankulttuuri-painoksen henki kuitenkin el\u00e4\u00e4 kirjan l\u00e4hestulkoon identtisess\u00e4 ulkoasussa. Mukana on my\u00f6s (sek\u00e4 kannessa ett\u00e4 sivuilla) Josef Ladan klassikkokuvitus, joka on muokannut erin\u00e4isten sukupolvien \u0160vejk-kuvaa \u2013 jopa niin, ett\u00e4 \u0160vejkist\u00e4 tehtyjen patsaiden esikuvana<\/a> n\u00e4ytt\u00e4isi olevan pikemminkin Ladan isokokoinen pullukka kuin Ha\u0161ekin tekstin \u201dsopusuhtainen pikkumies\u201d. Mutta tokihan vuonna 1914 It\u00e4valta-Unkarin keisarikunnan armeijaan v\u00e4rv\u00e4ytyv\u00e4n k\u00e4ytettyjen koirien kauppiaan \u0160vejkin hahmo on muutenkin karannut kirjan sivuilta ja merkityksist\u00e4 joksikin aivan muuksi: patsaiden olemassaolo kertoo jo sin\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 tyyppi on saanut merkityksi\u00e4 ja kansallissankaruuksia ihan yht\u00e4 lailla kuin ihan yht\u00e4 lailla antikansallissankarimaiset Tuntemattoman sotilaan<\/em> hahmot. Muistan n\u00e4hneeni Kansallisteatterin suurella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Bertolt Brechtin n\u00e4ytelm\u00e4n \u0160vejk toisessa maailmansodassa<\/em>: siin\u00e4 muistaakseni Lasse P\u00f6ystin esitt\u00e4m\u00e4 \u0160vejk ja h\u00e4nen aina n\u00e4lk\u00e4inen kaverinsa Baloun (Asko Sarkola) vetiv\u00e4t kerran toisensa j\u00e4lkeen nen\u00e4st\u00e4 typeri\u00e4 natseja ja aiheuttivat kaikenlaista nokkelaa pient\u00e4 sekaannusta.<\/p>\n

Nyt uudelleen kirjaa lukiessa Josef \u0160vejkin hahmosta on oikeastaan vaikeaa ottaa selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n oikeastaan on. Toisaalta h\u00e4net voi tulkita (Brechtin lailla) salaviisaaksi trickster<\/em><\/a>-hahmoksi, joka jallittaa parhaansa mukaan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4\u00e4n sotaan heitt\u00e4ytyneit\u00e4 ja \u0160vejkin kotimaata T\u0161ekki\u00e4 rautakoron alle painavia it\u00e4valtalaisia \u00e4\u00e4li\u00f6upseereita (ynn\u00e4 kaikenlaista keisarivastaisuutta mielipuolisesti jahtaavia salaisen poliisin miehi\u00e4), ja joka vain esitt\u00e4\u00e4 h\u00f6lm\u00f6\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n hullua. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 lienev\u00e4t tulkinnet Brechtin ohella ne, jotka ovat nostaneet h\u00e4net er\u00e4\u00e4nlaiseksi fiktiiviseksi kansallissankariksi.<\/p>\n

Toisaalta monet Ha\u0161ekin romaanin tempaukset ovat silkkaa esikuvaa paljon my\u00f6hemm\u00e4lle Mr. Beanille: oikeasti typeri\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4np\u00e4lk\u00e4hdyksi\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lleen v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Nykyhetken n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna jo \u0160vejkin siviiliaikojen \u201dammatti\u201d on vastenmielinen: h\u00e4n myy varastettuja koiria, mahdollisesti muuteltuaan niiden ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 ennen kauppaa. Kaikki h\u00e4nen haltuunsa p\u00e4\u00e4tyneet koirat eiv\u00e4t edes p\u00e4\u00e4se ostajille, vaan Ha\u0161ek mainitsee ohimennen niiden kuolleen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, kun \u0160vejk on ollut pid\u00e4tettyn\u00e4.<\/p>\n

Nykylukijan silm\u00e4\u00e4n pist\u00e4\u00e4 my\u00f6s lapsellinen \u00e4\u00e4li\u00f6nationalismi, joka tekee kaikista it\u00e4valtalaisista mahtipontisia h\u00f6lm\u00f6j\u00e4 ja (etenkin) unkarilaisista siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 iiskotteja, joiden pahoinpitelemist\u00e4 ei katsota pahalla. Tokihan Ha\u0161ek eli aivan toisenlaisessa maailmassa kuin me kirjoittaessaan \u0160vejkin seikkailuja 1920-luvulla: It\u00e4valta-Unkarin keisari- ja kuningaskunta -kaksoismonarkia oli hajonnut ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen, ja sen osista (ynn\u00e4 erin\u00e4isist\u00e4 muista alueista) oli muodostettu It\u00e4vallan ja Unkarin ohella (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n keinotekoiset) Jugoslavia ja T\u0161ekkoslovakia, joista j\u00e4lkimm\u00e4isen l\u00e4nsiosan muodosti aikaisemmin \u201dB\u00f6\u00f6min\u201d nimell\u00e4 tunnettu \u0160vejkin kotimaa, nykyinen T\u0161ekin tasavalta.<\/p>\n

Vanhan kirjallisuuden merkitt\u00e4vyys toisaalta kumpuaa osittain juuri siit\u00e4, miten se kuvastelee aikansa ilmapiiri\u00e4, ja toisaalta siit\u00e4 miten se onnistuu nousemaan asenne- ja mielipideilmapiirins\u00e4 yl\u00e4puolelle. Kunnon sotamies \u0160vejk<\/em> maailmansodassa<\/em> on selv\u00e4stikin tempussa onnistunut, eik\u00e4 syytt\u00e4. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 itse kutakin tulkitsijaa ja lukijaa kutkuttelee yht\u00e4 lailla pohtia, mihin \u0160vejk olisi lopulta p\u00e4\u00e4tynyt, mik\u00e4li vuonna 1923 kuollut Jaroslav Ha\u0161ek olisi saanut kirjoitettua satiirisen tarinansa loppuun asti: Brecht ei ole todellakaan ainoa, joka on leikitellyt, omalla tavallaan ja omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan, sill\u00e4 millainen hahmo h\u00e4n olisi ollut seuraavien vuosikymmenien toisenlaisessa Euroopassa.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paitsi ett\u00e4 en kerki\u00e4 lukemaan ollenkaan tarpeeksi muiden kirjoittamia kirjoja \u2013 aina on jonossa jotakin jota pit\u00e4isi lukea ns. ty\u00f6n puolesta \u2013 kerki\u00e4n viel\u00e4 harvemmin palaamaan niihin aikaisemmin lukemiini kirjoihin, jotka ansaitsisivat uuden kierroksen. Er\u00e4s t\u00e4m\u00e4n kategorian klassikko sattui kohdalle aivan \u00e4skett\u00e4in. Is\u00e4n lesken muuttaessa … Jatka artikkeliin K\u00e4ytettyjen koirien kauppiaan anabasis<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-8133","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8133"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8138,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8133\/revisions\/8138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}